Lämpö- ja voimalaitoksissa käytettiin kiinteitä puupolttoaineita vuonna 2016 kaikkiaan 19,5 miljoonaa kiintokuutiometriä (37,4 terawattituntia). Käyttö kasvoi edellisvuodesta 1,1 miljoonaa kuutiometriä (6 %) ja oli suurin tähän mennessä tilastoitu.
Merkittävin laitosten käyttämä puupolttoaine oli metsähake, jonka käyttö lisääntyi edellisvuodesta prosentin päätyen 7,4 miljoonaan kuutiometriin. Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa metsähaketta kului 4,5 miljoonaa kuutiometriä (–6 % edellisvuodesta) ja lämmöntuotannossa 2,9 miljoonaa kuutiometriä (+15 %). Yhdessä pientaloissa poltetun metsähakkeen kanssa (0,7 milj. m³) metsähakkeen kokonaiskäyttö ylsi 8,1 miljoonaan kuutiometriin (+1 % edellisvuodesta).
Yli puolet eli 3,9 miljoonaa kuutiometriä laitosten kuluttamasta metsähakkeesta valmistettiin pienpuusta eli karsitusta ja karsimattomasta rangasta. Seuraavaksi eniten, 2,5 miljoonaa kuutiometriä, käytettiin hakkuutähteitä. Kantoja metsähakkeen raaka-aineena kului 0,8 ja metsäteollisuustuotteiden valmistamiseen kelpaamatonta järeää runkopuuta 0,3 miljoonaa kuutiometriä.
Metsäteollisuuden sivutuotepuuta laitoksissa kului 8 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna, yhteensä 11,0 miljoonaa kuutiometriä. Eniten poltettiin kuorta, joka kattoi sivutuotepuusta lähes 70 prosenttia eli 7,4 miljoonaa kuutiometriä.
Lähes kaikkien kiinteiden puupolttoaineiden käyttö kasvoi edellisvuodesta. Suhteellisesti eniten lisääntyivät puupellettien ja -brikettien (+41 %) ja kierrätyspuun käyttö (+29 %).
Kiinteiden puupolttoaineiden kulutus oli suurinta Keski-Suomen maakunnan alueella. Metsähaketta paloi eniten Uudellamaalla ja metsäteollisuuden sivutuotepuuta Etelä-Karjalassa.