Käytössä oleva maatalousmaa -tilaston laatuseloste
Tuottaja: Luonnonvarakeskus 1.1.2015 lähtien. Aikaisemmin tilaston tuotannosta on vastannut Tike.
Tilaston laadintaperuste: Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Luonnonvarakeskuksesta (561/2014), lakiin ruoka- ja luonnonvaratilastoista (562/2014), tilastolakiin (280/2004), sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen kasvinviljelytilastoista (543/2009).
Tilaston rahoituspohja: Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Luonnonvarakeskuksen varoista.
1. Tilastotietojen relevanssi
1.1. Tietosisältö ja käyttötarkoitus
Käytössä oleva maatalousmaa -tilasto sisältää kalenterivuonna viljeltyjen tärkeimpien viljelykasvien, kesantoalan ja muun käytössä olevan maatalousmaan viljelyalat maa- ja puutarhatiloilla Suomessa. Tilastossa viljelyalatiedot on esitetty sekä kasvikohtaisesti että ryhmiteltynä kansainvälisesti vertailukelpoisiin ryhmiin. Tilasto kuvaa kasvinviljelyn laajuutta maassamme.
Tilastoa käytetään sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Tilasto on osa Euroopan tilastojärjestelmää (ESS). EU:n tilastovirasto Eurostat ja YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestö FAO julkaisevat tilaston tietoja verkkopalveluissaan. Tilastoa hyödynnetään muiden tilastojen, kuten satotilaston, maatilojen sadonkäyttö ja viljataseen, laadinnassa. Muita käyttäjätahoja ovat tutkimus, hallinto, maatalous- ja elintarvikealan yritykset, maanviljelijät, etujärjestöt, neuvonta ja tiedotusvälineet.
1.2. Käsitteet ja luokitukset
Kasviluokittelu noudattaa pääosin kansainvälisiä kasviryhmittelyjä.
Alla on tarkennuksia tilaston viljelykasviluokittelusta siltä osin, kuin niiden sisältö ei käy ilmi tilastotaulukoista. Kasvinimet noudattavat maaseutuhallinnon tietojärjestelmän rekistereiden sisältämiä nimikkeitä (kasvikoodeja).
Seosvilja: seosvilja (korsiviljat ja korsiviljat +öljykasvit), seoskasvustot (valkuaiskasvit+vähintään 50 % viljaa) ja seos: herne/härkäpapu/makea lupiini yli 50 % + viljaa
Muut kasvit: vihantavilja, auringonkukka, ruistankio, kinua, virna, kuitu- ja öljyhamppu, siemenmausteet ja lääkekasvit (paitsi kumina), seoskasvusto (valkuaiskasvi+öljykasvi), soijapapu, makealupiini, rehujuurikasvit sekä muut muihin ryhmiin kuulumattomat kasvit
Puutarhakasvit: avomaavihannekset, mansikka ja alle 5 vuoden ikäiset koristekasvit avomaalla kaikilta puutarhatilastoon kuuluvilta tiloilta
Monivuotiset puutarhakasvit: hedelmäpuut, marjapensaat ja taimitarhat kaikilta puutarhatilastoon kuuluvilta tiloilta
Kasvihuoneviljely: puutarhakasvien viljelyyn käytetty kasvihuonepinta-ala kaikilta puutarhatilastoon kuuluvilta tiloilta
Kotitarvepuutarha: kasvimaa kaikilta tiloilta sekä puutarhakasvit ja monivuotiset puutarhakasvit tiloilta, jotka eivät kuulu puutarhatilastoon (puutarhakasvien viljelyala yleensä alle 20 aaria)
Alueluokitus perustuu maatilan talouskeskuksen sijaintikunnan perusteella määräytyviin alueisiin. Tiedot esitetään sekä koko maan tasolla että alueittain.
1.3. Tutkimuskohde ja tiedonantajat
Tilasto kuvaa maatalousmaan käyttöä eri kasvilajeittain ja ryhmittäin maa- ja puutarhatiloilla. Tilasto kattaa maatalous- ja puutarhayritysrekisteriin kuuluvien tilojen tiedot. Tilaston ulkopuolelle jää siten pelto- ja puutarha-ala, joka ei ole kohderekisterin tilojen hallinnassa.
Tilaston kohdejoukko saadaan maatalous- ja puutarhayritysrekisteristä, joka kootaan vuosittain. Rekisteriin vuodesta 2013 lähtien kuuluvat maatalous- ja puutarhayritykset, joiden taloudellinen koko on vähintään 2000 €. Taloudellinen koko määritetään käyttämällä Standard Output (SO) menetelmää.
Ennen vuotta 2013 kohdejoukko saatiin maatilarekisteristä. Rekisteri kattoi maatilat, joilla oli käytössä olevaa maatalousmaata vähintään yksi hehtaari tai jolla oli kotieläimiä vähintään yhden kotieläinyksikön verran.
1.4. Käyttäjien näkökulmien huomiointi
Tilaston käyttäjiltä kerätään aktiivisesti palautetta tilastouudistuksia käsittelevien seminaarien ja kokousten, kirjallisten kommentointipyyntöjen sekä asiakastyytyväisyyskyselyiden yhteydessä. Palautetta saadaan myös suorina yhteydenottoina.
Saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoa kehitettäessä. Tilaston sisältöä ja sen tietojen käytettävyyttä arvioidaan Vilja-alan yhteistyöryhmän markkinatyöryhmäkokouksissa sekä muissa kansallisissa maankäyttöä käsittelevissä työryhmissä ja kokouksissa.
2. Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Käytössä oleva maatalousmaa -tilasto noudattaa pääosin Euroopan parlamentin ja neuvoston kasvinviljelytilastoasetuksen (543/2009) luokitteluja.
2.1. Tutkimusmenetelmä
Tilasto kattaa maatalous- ja puutarhayritysrekisteriin kuuluvat tilat. Rekisterin perusjoukko muodostetaan vuosittain. Pääosa tilastoitavista tiedoista saadaan maaseutuelinkeinorekisteriin kuuluvasta maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmästä. Puutarhakasvi-, monivuotiset puutarhakasvi- ja kasvihuoneviljelyalatiedot saadaan vuosittain tehtävästä puutarhatutkimuksesta, jossa tiedot kysytään suoraan tiloilta. Tarkempi tilaston menetelmäkuvaus sisältyy puutarhatilaston laatuselosteeseen. Nurmialasta kuivaheinä-, säilörehu- ja tuorerehualat ovat laskennallisia. Maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmästä saadaan nurmiala, joka jaetaan kolmeen käyttötapaan satotutkimuksen tuloksien perusteella. Satotutkimuksessa tiloilta kysytään nurmen käyttötarkoitus ensimmäisen sadon käyttötavan mukaan. Satotutkimus on otantatutkimus, jossa otantamenetelmänä käytetään ositettua otantaa. Vuodesta 2006 alkaen otoskoko on ollut noin 6 000 tilaa. Satotiedustelulla kerätyt tiedot estimoidaan käyttämällä normaalia ositetun satunnaisotannan korotuskerroinestimointia. Tarkempi menetelmäkuvaus sisältyy Satotilaston laatuselosteeseen.
Ennen lopullista tilastoa julkaistavat ennakkotiedot pohjautuvat edellisenä vuonna maatila- ja puutarhayritysrekisteriin kuuluneiden tilojen IACS:n viljelyalatietoihin kuluvalta vuodelta. Jos IACS ei sisällä vielä kaikkea tukihaun yhteydessä päivittyvää viljelyalatietoa, paikataan puuttuva viljelyala vastaamaan edellisen vuoden viljelyalaa ely-keskustasolla. Kasviryhmittäinen paikkaus tehdään tallentuneiden tietojen suhteessa. Paikkaus tehdään yleensä ensimmäiseen ennakkotietoon, joka sisältää tiedot koko maan tasolla. Vuonna 2019 arviolta 98 prosenttia tiedoista oli saatavilla ensimmäiseen ennakkotietoon.
2.2. Tilaston luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä
Tilaston kohdejoukko päivitetään kerran vuodessa. Näin varmistetaan, että tilastossa ovat mukana kohdejoukon maatilat. Siten tilasto kattaa lähes 100 prosenttia kohdejoukostaan. Tilaston korkean laadun on taannut se, että lähes kaikki maatilat hakevat maataloustukea peltoalalleen ja annettuja tukihakemustietoja tarkistetaan.
2.3. Virheiden oikaisumenettelyt
Tilastossa havaitut virheet korjataan mahdollisimman nopeasti Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan suositusten mukaisesti. Korjatut tiedot julkistetaan tilaston kotisivulla.
3. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Tietoja käytössä olevasta maatalousmaasta julkistetaan vuosittain yleensä kolme kertaa. Ensimmäinen ennakkotilasto julkistetaan kesäkuussa ja seuraava alueittaisia tietoja sisältävä ennakkotilasto heinäkuussa. Lopullinen tilasto julkistetaan seuraavan vuoden alkupuolella.
Tietojen julkistamisajankohdat ilmoitetaan tilastojen julkistamiskalenterissa osoitteessa: stat.luke.fi/julkistamiskalenteri
4. Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Viljelykasvialoja on tilastoitu vuosittain vuodesta 1920 alkaen. Ennen vuotta 1990 maatila-käsite poikkesi hieman vuodesta 1990 alkaen käytetystä käsitteestä. Tämä tilastointiyksikön muutos vähensi kohdejoukkoon kuuluvien tilojen määrää ja samalla kokonaispeltoala pieneni. Ennen vuotta 1995 pinta-alatiedot perustuivat otantatutkimuksiin sekä 10 vuoden välein tehtyihin kokonaistutkimuksiin.
Tilastointi tarkentui vuonna 1995, mistä lähtien viljelyalat ovat perustuneet IACSista saataviin kokonaispinta-aloihin. Vuodesta 1995 alkaen myös tilaston luokittelu muuttui vastaamaan EU-luokittelua. Luokittelumuutos koski lähinnä kasviryhmien järjestystä, mutta suurin sisällöllinen muutos oli nurmialan jakaminen alle ja yli 5 vuoden ikäisiin nurmiin.
Vuosina 2000-2012 kokonaispinta-alat sisälsivät myös tukea hakemattomien tilojen alat. Perusrekisteri päivitettiin tukea hakemattomilla tiloilla vuosittain.
Vuodesta 2013 lähtien tilaston perusrekisterinä on maatalous- ja puutarhayritysrekisteri. Kun rekisteriuudistus yhdisti aiemmat kaksi erillistä rekisteriä eli maatilarekisterin ja puutarhayritysrekisterin, poistuivat niiden pienestä määritelmäerosta johtuneet erot puutarhakasvien aloissa. Lisäksi rekisteriuudistuksen myötä tilaston kasvihuoneala vastaa tilastointivuotta, kun aiemmin ala oli edellisvuoden ala. Rekisteriuudistuksessa tilastoinnin piiristä poistui noin 4 200 tilaa, joiden taloudellinen koko alitti rekisterin alarajan 2000 €. Pois jääneiden tilojen käytössä oleva maatalousmaa oli yhteensä noin 29 000 hehtaaria eli hieman yli prosentin käytössä olevasta maatalousmaasta.
Muut viljelykasvit -ryhmän alla esitetty kasviryhmittely muuttuu, jos siinä ollut kasviryhmä siirtyy omaksi ryhmäksi. Ennen vuotta 2013 tilastossa esitetty puutarhakasvien viljelyala saattaa hieman poiketa puutarhayritysrekisterin viljelyalasta. Yleensä puutarhayritysrekisteriin perustuva pinta-ala oli hieman suurempi kuin maatilarekisterin viljelyala. Ero johtui rekistereiden erilaisesta perusjoukosta.
5. Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilaston tiedot julkistetaan Luonnonvarakeskuksen Tilastopalvelussa stat.luke.fi. Tietoja on julkaistu vuoteen 2014 asti vuosittain Tiken Maatilatilastollisessa vuosikirjassa sekä vuonna 2013 verkkojulkaisussa. Tilasto on julkaistu vuosilta 2002 - 2007 Maataloustilastotiedote-sarjassa ja sitä ennen Tietokappa-julkaisussa. Tilastoa koskeviin tietopyyntöihin vastaa tietopalvelu, puhelin 0295 32 2200, ma–pe klo 9–16.
Tilaston kuvaus on saatavissa tilaston kotisivulta.