Kaupallinen kalastus merellä -tilaston laatuseloste
Tilaston tuottaja: Luonnonvarakeskus 1.1.2015 lähtien. Aikaisemmin tilaston tuotannosta on vastannut Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.
Tilaston laadintaperuste: Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Luonnonvarakeskuksesta (561/2014), lakiin ruoka- ja luonnonvaratilastoista (562/2014) sekä tilastolakiin (280/2004) ja EU:n asetukseen Koillis-Atlantilla kalastavien jäsenvaltioiden saaliiden määriä koskevien tilastojen toimittamisesta (EY 218/2009). Myös kalatalouden EU-tiedonkeruuohjelma (EU) 2017/1004, (EU) 2019/909 ja (EU) 2019/910 edellyttää tiedonkeruuta kaupallisesta kalastuksesta merellä.
Tilaston rahoituspohja: Tilaston tuottaminen rahoitetaan Luonnonvarakeskuksen ja kalatalouden EU-tiedonkeruuohjelman varoista.
1. Tilastotietojen relevanssi
1.1. Tietosisältö ja käyttötarkoitus
Kaupallinen kalastus merellä -tilasto on vuosittain tehtävä yhteenveto merialueella toimivien kaupallisten kalastajien määrästä sekä kaupallisen kalastuksen saaliin määrästä ja sen arvosta, pyynnin määrästä ja yksikkösaaliista lajeittain, kuukausittain, alueittain ja pyydyksittäin.
Merialueen kalastustilastoja käytetään seurattaessa kalakantojen tilaa ja kalastuksen kehitystä. Tietoja tarvitaan myös arvioitaessa esimerkiksi kalatalouden yhteiskunnallista merkitystä, kalastusyritysten taloudellista tilaa tai ympäristömuutosten vaikutuksia kalatalouteen. Kalastustilastot ovat yhtenä perusteena päätettäessä mm. Itämeren lohi-, silakka-, kilohaili- ja turskasaaliiden vuosittaisista kiintiöistä.
Merialueen kaupallisen kalastuksen tilastot esitetään pääosin kansainvälisten säädösten ja sopimusten mukaisesti. Eri maiden kalastustilastoja kokoavat ja julkaisevat EU:n tilastoviraston (EUROSTAT) lisäksi mm. FAO, OECD ja Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (ICES).
1.2. Käsitteet ja luokitukset
Merialueen kaupallisen kalastuksen tilasto perustuu kaupallisten kalastajien määräaikoina tekemiin saalisilmoituksiin. Kaupallinen kalastaja voi olla joko luonnollinen henkilö (henkilö tai toiminimi) tai oikeushenkilö (osakeyhtiö, kommandiittiyhtiö tai avoin yhtiö). Saalistilasto sisältää suomalaisten merialueella kaupallisesti kalastavien saaliin kokonaisuudessaan, myös sen osan saaliista, joka puretaan Suomen ulkopuolelle. Myös ulkomaalaiset alukset purkavat saalista Suomeen. Tämä osuus ei sisälly Suomen saalistilastoon.
Kalastuslain (379/2015) mukaan kaikkien kaupallisten kalastajien on kuuluttava kaupallisten kalastajien rekisteriin ja laki merellä toimivien kalastus- ja vesiviljelyalusten rekisteröinnistä (690/2010) velvoittaa kaikkien kaupallista kalastusta merellä harjoittavien Suomen lipun alla purjehtivien alusten ja veneiden rekisteröimiseen. Molempia rekistereitä pitää Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Ahvenanmaalla maakunnan hallitus ylläpitää rekisteriä kaupalliseen kalastukseen käytettävistä kalastusaluksista.
Tilastoinnissa käytetty aluejako noudattaa Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) luokittelua. Saalistilasto esitetään kansainvälisen käytännön mukaisesti nimellissaaliina. Nimellissaalis tarkoittaa saalista, jonka kalastaja tuo maihin Suomessa tai ulkomailla, tai joka jälleenlaivataan merellä. Se tilastoidaan perkaamattomana eli elopainona. Nimellissaaliiseen ei kuulu poisheitetty, esimerkiksi hylkeen vaurioittama kala.
Saalista tarkastellaan sekä lajeittain että pyydyksittäin. Pyynnin määrä lasketaan kullekin lajille erikseen raportointijakson nollasta poikkeavista havainnoista ja esitetään rysä-, verkko, trooli- ja koukkupäivinä. Esimerkiksi rysäkalastus kahdella rysällä kymmenenä päivänä on kaksikymmentä rysäpäivää. Raportointijakso on kalastuspäiväkirjassa sekä alle 10 m rannikkoalusten purkamisilmoituksessa kalastuskerta ja rannikkokalastuslomakkeessa kuukausi.
Yksikkösaalis (CPUE) esitetään saaliin määränä (kg) yhtä pyydystä ja pyyntivuorokautta kohden. Myös lajikohtaiset yksikkösaaliit lasketaan vain nollasta poikkeavista saalishavainnoista. Pyydysten lukumäärä lasketaan kalastajakohtaisten suurimpien yhtä aikaa pyynnissä olleiden pyydysmäärien summana. Pyyntipäivien määrä on kaikkien kalastajien yhteenlaskettu pyyntipäivien määrä ko. pyydyksellä riippumatta siitä onko saalista saatu. Pyydykset ovat käytössä eri pituisia aikoja ja niiden lukumäärä vaihtelee. Pyydyspäivissä (rysä-, verkko- ja troolipäivät) tämä vaihtelu on huomioitu, esimerkiksi kalastus kymmenellä verkolla viitenä päivänä on viisikymmentä verkkopäivää.
1.3. Tutkimuskohde ja tiedonantajat
Kaupallinen kalastus merellä –tilaston tiedot perustuvat merialueella toimivien kaupallisten kalastajien tekemiin saalisilmoituksiin. Neuvoston asetus (EY) N:o 1224/2009 ja komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 404/2011 sekä laki yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta (1188/2014) sisältävät säännökset siitä, miten kaupallista kalastusta harjoittavat toimijat ilmoittavat saamansa saaliit.
1.4. Käyttäjien näkökulmien huomiointi
Saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoa kehitettäessä. Tilastoa pyritään kehittämään myös niin, että se huomioi toimialan rakenteen muutoksia. Huolehditaan, että tilastojen sisältö ja tietojen käytettävyys täyttävät kansainvälisten tilastojen (EUROSTAT, FAO) tarpeet.
2. Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
2.1. Tutkimusmenetelmä
Kaupallinen kalastus merellä -tilasto perustuu viranomaisrekistereistä saatuihin tietoihin. Tilaston perusjoukon muodostavat rekisterit kaupallisista kalastajista sekä kaupallisista kalastusaluksista ja -veneistä. Saalisilmoituslomakkeiden jakelun, vastaanottamisen ja tietojen tallentamisen suorittaa Varsinais-Suomen ELY-keskus sekä Ahvenanmaan maakunnan hallitus. Saalistiedot voi ilmoittaa myös sähköisellä lomakkeella. Saalisaineistot saadaan Luonnonvarakeskuksen käyttöön tilastointia varten. Saalisilmoituslomakkeita on käytössä kolmenlaisia:
1.
Vähintään 10 metriä pitkien alusten kalastustiedot ilmoitetaan yleensä sähköisesti EU-kalastuspäiväkirjalla suoraan alukselta. Päiväkirjalla ilmoitetaan pyyntikertakohtaisesti tieto kalastusmatkasta ja sen kestosta, saaliin määrä kalalajeittain, pyyntialue eli tilastoruutu (kooltaan noin 55 x 55 kilometrin suuruinen karttakoordinaatiston mukaan muodostettu alue), kalastuksessa käytetty pyydys ja pyydysten määrä sekä pyyntiaika tunteina. Kalastuspäiväkirjalla ilmoitetaan myös saaliin ostajatiedot sekä poisheitetyn kalan määrä lajeittain. Päiväkirja on palautettava 48 tunnin kuluessa saaliin purkamisesta ELY-keskukseen tai Ahvenanmaan maakuntahallitukseen.
2.
Alle 10 metriä pitkien alusten kalastus kiintiöityjen kalalajien saalista lukuun ottamatta (silakkaa korkeintaan 50 kg/päivä) ilmoitetaan joko paperimuodossa tai sähköisesti kuukausikohtaisella rannikkokalastuslomakkeella. Lomakkeella ilmoitetaan saaliin määrä kalalajeittain, tilastoruutu, kalastuksessa käytetty pyydys, pyydysten ja pyyntipäivien määrä sekä poisheitetyn kalan määrä lajeittain. Lomakkeet on palautettava seuraavan kuukauden 20. päivään mennessä ELY-keskukseen tai Ahvenanmaan maakuntahallitukseen.
3.
Alle 10 metriä pitkien alusten kiintiöityjen kalalajien kalastus (silakan osalta 50 kiloa tai sitä suurempi päiväkohtainen saalis) ilmoitetaan pyyntikertakohtaisella alle 10 m rannikkoalusten purkamisilmoituksella joko paperimuodossa tai sähköisesti. Purkamisilmoitus on palautettava 48 tunnin kuluessa saaliin purkamisesta ELY-keskukseen tai Ahvenanmaan maakuntahallitukseen. Lomakkeella ilmoitetaan saaliin määrä kalalajeittain, tilastoruutu, kalastuksessa käytetty pyydys, pyyntiaika, pyydysten ja pyyntipäivien määrä sekä poisheitetyn kalan määrä lajeittain.
Osa ilmoituksista tarkistetaan Luonnonvarakeskuksessa ennen tietojen käsittelyä. Virheellisesti ilmoitetut tiedot korjataan vakioitujen ohjeiden mukaisesti. Tallennetun aineiston epäloogisuuksien etsinnässä käytetään virheenpoimintaohjelmia. Paritroolaajien ilmoitusten yhteensopivuus selvitetään ja poisheitetyn kalan määrään liittyvät huomautukset käydään läpi.
Kalastajat ilmoittavat lohi-, taimen-, turska-, kampela-, siika- ja kirjolohisaaliin perattuna painona. Elinkeinokalatalouden tietokannassa perattu kala on muutettu vastaamaan perkaamatonta kalaa ns. muuntokertoimien avulla. Lohen ja taimenen muuntokerroin oli 1,11, turskan 1,17, kampelan sekä siian 1,08 ja kirjolohen 1,2.
Saaliin arvo on laskettu Luonnonvarakeskuksen julkaisemien kalastajille maksettujen kalan keskihintatietojen perusteella. Kotimaahan puretun elintarvike- ja teollisuussilakan osuudet silakan kokonaissaaliista on arvioitu elinkeinokalatalouden keskusrekisteristä saatujen kalan ostotietojen avulla.
2.2. Tilaston luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä
Kalastuslaki (379/2015) velvoittaa kaikki kaupallista kalastusta harjoittavat toimijat raportoimaan saalistietonsa. Aikaisemmin saalistiedusteluun vastaamattomien kalastus arvioitiin ja vastaamattomien oletettiin käyttäytyneen kalastustietonsa ilmoittaneiden tapaan niin, että heissä oli samassa suhteessa saalista saaneita ja kalastamattomia. Vuodesta 2015 alkaen tilastoinnissa oletetaan kaikkien merialueella kaupallista kalastusta harjoittaneiden toimineen lain velvoitteiden mukaan ja ilmoittaneen saaliinsa. Oletuksen oikeellisuutta on tarkoitus tutkia määrävuosin ns. katohaastattelun avulla, jossa vastaamattomien kalastus selvitetään. Vuonna 2013 tehdyn katohaastattelun perusteella vastaamattomien saalis oli lajista riippuen 0-3,6 prosenttia.
Tiedetään, että vähäarvoinen sivusaalis ja poisheitetty saalis ilmoitetaan usein puutteellisesti. Tämän virhelähteen suuruutta ei ole selvitetty.
2.3. Virheiden oikaisumenettelyt
Tilastossa havaitut virheet korjataan mahdollisimman nopeasti Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan suositusten mukaisesti. Virheet korjataan tilastotietokantoihin ja korjatut tiedot julkistetaan tilaston kotisivulla.
3. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Kaupallinen kalastus merellä -tilasto julkaistaan vuosittain viimeistään tilastointivuotta seuraavan kesäkuun aikana. Ennakkotietoja merialueen kaupallisen kalastuksen saaliista samoin kuin tilastojen julkistamiskalenteri ovat luettavissa Luonnonvarakeskuksen internetsivuilla. Tässä tilastossa käytetty aineisto on poimittu elinkeinokalatalouden keskusrekisteristä 19.4.2022.
4. Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Saalisilmoituksiin perustuva arvio Suomen merialueen kalansaaliista ja sen arvosta on julkaistu vuodesta 1962 lähtien. Vuonna 1987 merialueen ammattikalastuksen tilastoinnissa käytetyt saaliin arviointimenetelmät muuttuivat. Vuosien 1980–1986 saalisarvioille tehtiin tuolloin tasokorjaus, joka muutti ne paremmin vertailukelpoisiksi myöhempien vuosien tilastojen kanssa. Kun saalisilmoituslomakkeiden täyttäminen tuli suoraan lain velvoittamaksi vuonna 1995, kalastajien vastausaktiivisuus lisääntyi. Vastauskadon väheneminen pienensi arvioitua saalisosuutta ja lisäsi saalisarvioiden tarkkuutta. Merialueen ammattikalastuksen tiedonkeruun vastausprosentti on perinteisesti ollut korkea, joten muutos ei ole olennaisesti vaikuttanut aikaisempien tilastojen vertailtavuuteen.
Kalastajamääriä koskevia tilastoja tarkasteltaessa on huomioitava kalastajarekistereissä tapahtuneet muutokset vuosina 1987, 1995 ja 2016. Vuotta 1987 aikaisemmin käytössä ollut kalastajarekisteri oli puutteellinen ja perusjoukon koko määräytyi Kalatalouden Keskusliiton jäsenjärjestöjen esittämien kalastajamääräarvioiden perusteella. Vuonna 1988 kalastajarekisteri uusittiin ja ammattikalastajista pyrittiin luomaan mahdollisimman kattava luettelo. Tilastoissa uudistus näkyy kalastajamäärän vähentymisenä vuodesta 1986 vuoteen 1987. Seuraava muutos tapahtui EU-jäsenyyteen siirryttäessä vuonna 1995, jolloin ammattikalastajarekisteriin ilmoittautumisesta tuli maa- ja metsätalousministeriön päätöksen velvoittamaa. Tilastoissa muutoksen seuraukset näkyvät rekisteröityjen kalastajien kokonaismäärän kasvuna vuonna 1995. Aktiivisten kalastajien määrä kuitenkin säilyi kutakuinkin ennallaan. Vuosina 2009 ja 2010 ammattikalastajien määrä kasvoi, koska kalan myyntiin liittyviä määräyksiä muutettiin. Nykyinen kalastuslaki (379/2015) tuli voimaan vuoden 2016 alusta. Ammattikalastajarekisteri lakkautettiin ja perustettiin kaupallisten kalastajien rekisteri, johon kaikkien kalaa myyntitarkoituksessa pyytävien luonnollisten ja oikeushenkilöiden on kuuluttava. Kaupallisten kalastajien rekisterissä on kaksi ryhmää: 1-ryhmään kuuluvat ne kaupalliset kalastajat, joiden kalastustoiminnan liikevaihdon keskiarvo kolmen viimeksi kuluneen tilikauden osalta ylittää 10 000 euroa ja 2-ryhmään kuuluvat muut kaupalliset kalastajat. Muutoksen seuraus näkyy tilastoissa rekisteröityneiden kalastajien määrän kasvuna vuonna 2016 ja 2017. Kaupallisilla kalastajilla on oikeus tiettyihin pyydyksiin ja pyydysmääriin, mikä on saanut muitakin kalastajia ilmoittautumaan rekisteriin.
5. Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilasto julkaistaan Luonnonvarakeskuksen verkkopalvelussa. Merialueen kaupallisen kalastuksen tilastotietoja vuodesta 1980 on saatavissa Luken tilastotietokannasta.
Merialueen kaupallisen kalastuksen tilastot (nimellä ammattikalastus merellä) on julkaistu Suomen Kalatalous -sarjassa vuosilta 1962–1986, SVT-Ympäristö-sarjassa vuosilta 1987–1997 ja SVT Maa-, metsä- ja kalatalous -sarjassa vuodesta 1998 lähtien. Merialueen kaupallisen kalastuksen aikasarjatilasto vuosilta 1980–1998 on esitetty Kalatalous aikasarjoina -julkaisussa (SVT Maa- metsä- ja kalatalous 2001:60).
Aineistoista voidaan tuottaa asiakkaan tilauksesta erillisselvityksiä perusaineiston ja tietosuojan sallimissa rajoissa. Tilaston laskenta-aineisto säilytetään Luonnonvarakeskuksessa. Saalisilmoituslomakkeiden arkistoinnin hoitaa Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Ahvenanmaan maakunnan hallitus.
Tilastoa koskeviin tietopyyntöihin vastaa Luken tilastotietopalvelu: tietopalvelu@luke.fi.