Bruttokantorahatulot laskivat toista vuotta peräkkäin 2020. Kantorahatuloja saatiin 2,14 miljardia euroa. Kantorahatuloista 1,80 miljardia euroa tuli yksityismetsistä ja 0,33 miljardia euroa metsäteollisuuden ja valtion metsistä.
Euromääräisesti tulot laskivat 0,16 miljardia euroa (-7 %) edellisvuodesta ja reaalisesti ne alenivat 4 prosenttia. Tulot olivat 1,5 prosentti korkeammat kuin edeltäneellä kymmenvuotiskaudella keskimäärin.
Suurin syy kantorahatulojen alenemiseen oli hakkuumäärien väheneminen yksityismetsissä 10 prosentilla. Metsäteollisuuden ja valtion metsissä sen sijaan tukkipuun hakkuumäärät nousivat selvästi. Yksityismetsänomistajien kantorahatulot supistuivat reaalisesti 7 prosenttia vuoden takaisesta, mutta metsäteollisuuden ja valtion tulot nousivat 14 prosenttia.
Kantorahatuloista 66 prosenttia kertyi tukkipuun kaupasta. Yksityismetsissä tukin osuus tuloista oli 67 prosenttia. Metsäteollisuuden ja valtion metsissä siitä saatujen tulojen osuus pysyi 62 prosentissa.
Kuusesta saatiin edelleen eniten tuloja (45 %). Kuusen merkitys korostuu Etelä-Suomen rehevien maiden maakunnissa ja yksityismetsissä. Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa mänty oli selvästi tärkein puulaji 54–75 prosentin osuudellaan kantorahatuloista.
Maakunnittain eniten tuloja saatiin Etelä-Savossa (230 milj. €), Keski-Suomessa (221 milj. €) ja Pohjois-Savossa (212 milj. €). Reaalisesti tulot laskivat kaikissa muissa maakunnissa paitsi Kainuussa ja Keski-Suomessa. Lasku oli suurinta Etelä-Karjalassa (-13 %) ja Kymenlaaksossa (-10 %). Euroissa tulot laskivat kaikissa maakunnissa.
Nettokantorahatulot (bruttokantorahatulot – investoinnit puuntuotantoon) ovat ennakkoarvio, lopulliset tiedot ovat saatavissa syyskuussa.
Rahanarvon muutos on tehty tukkuhintaindeksillä. Vuonna 2020 tukkuhinnat laskivat verrattuna edelliseen vuoteen.
Allow functional cookies to show the embedded graph.