Bruttokantorahatulot nousivat 2,23 miljardiin euroon vuonna 2017, korkeimmalle sitten huippuvuoden 2007.
Yksityismetsänomistajille tuloja kertyi 1,91miljardia euroa. Siitä pystykaupoista saatiin 83 ja hankintakaupoista 11 prosenttia ja loput 6 prosenttia oli omaan käyttöön otetun puutavaran arvoa. Metsäteollisuuden ja valtion kantorahatulot olivat yhteensä 0,32 miljardia euroa.
Euromääräisesti tulot kasvoivat 150 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Tuloja lisäsi etenkin mäntytukkipuun hakkuiden lisääntyminen (+8,5 %) sekä kantohintojen euromääräinen nousu. Yksityismetsien osuus tulojen noususta oli neljä viidesosaa.
Reaaliset tulot nousivat 2 prosenttia, kun rahan arvon muutos tehtiin tukkuhintaindeksillä. Tulojen nousu johtui hakkuiden lisääntymisestä, sillä reaalisesti kantohinnat laskivat. Tukkuhintaindeksillä laskettu inflaatio oli korkea, 4,9 prosenttia.
Kymmenen edeltäneen vuoden keskiarvoon verrattuna kantorahatulot nousivat reaalisesti 11 prosenttia. Yksityismetsänomistajilla tulot olivat 14 prosenttia keskiarvoa korkeammat, mutta metsäteollisuudella ja valtiolla 1,5 prosenttia alemmat.
Kuusitukki oli tulojen kannalta tärkein puutavaralaji ja kuusi tärkein puulaji. Kuusitukin osuus tuloista oli 38 prosenttia. Kuusen merkitys painottuu Etelä-Suomeen ja yksityismetsiin. Pohjanmaan ja Pohjois-Suomen maakunnissa ja pääasiassa Itä- ja Pohjois-Suomessa sijaitsevissa metsäteollisuuden ja valtion metsissä mänty oli selvästi tärkein puulaji. Tukkipuun osuus tuloista oli 69 prosenttia: yksityismetsissä 70 prosenttia ja metsäteollisuuden ja valtion metsissä 62 prosenttia.
Ahvenanmaan puutavaralajeittaisia tietoja ei julkaista tietosuojasyiden takia. Tiedot koko maan bruttokantorahatuloista löytyvät Brutto- ja nettokantorahatulot omistajaryhmittäin – tietokannoista.
Nettokantorahatulojen (bruttokantorahatulot – investoinnit puuntuotantoon) investointien määrä perustuu arvioon. Lopulliset tulokset julkaistaan syyskuussa.
Allow functional cookies to show the embedded graph.