Hiilijalanjäljen laskenta
Sähkö- ja lämpöenergian päästöluvut Luken toimipisteistä ja tutkimusympäristöistä perustuvat Senaatti-kiinteistöjen Lukelle toimittamiin lukuihin. Senaatti on Suomen valtion kiinteistöasiantuntija ja Luken pääasiallinen toimitilakumppani. Senaatti hankkii kiinteistöihinsä 100 % uusiutuvista energianlähteistä peräisin olevaa sähköä, lisäksi pääkaupunkiseudulla, Jyväskylässä ja Vaasassa oleviin toimipaikkoihin Senaatti hankkii pääsääntöisesti hiilineutraalia kaukolämpöä. Muutamilla paikkakunnilla Luke toimii esimerkiksi yliopistokampusten tiloissa ja niiden osalta ei ollut vuoden 2022 laskentaan saatavissa Lukelle jyvitettyjä sähkö- ja lämpöenergiaa koskevia päästölukuja, joten niitä ei ole huomioitu laskennassa.
Peltoviljelyn ja kotieläintuotannon osalta laskenta tehtiin Euroopan komission yhteisen tutkimuskeskuksen (Joint Research Centre, JRC) tutkijoiden kehittämällä maatilatason hiilijalanjälkilaskurilla (Tuomisto ym. 2015). Hiilijalanjälkilaskuri laskee kasvihuonekaasupäästöt kansainvälisten standardien sekä elinkaariarvioinnin (LCA) ohjeistusten (ISO 2006a, 2006b, 2013, GHG Protocol 2011; PAS2050 2011) mukaisesti. Eri kasvihuonekaasut yhteismitallistettiin hiilidioksidiekvivalenteiksi käyttäen IPCC 2013 kertoimia. Laskentaan sisällytettiin peltoviljelyn ja kotieläintuotannon osalta väkilannoitteiden, kalkitusaineiden ja kasvualustojen valmistuksesta, kotieläinten ruoansulatuksesta ja lannankäsittelystä sekä lannoitteiden ja kalkitusaineiden peltokäytöstä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt.
Vesiviljelyn osalta laskenta perustui kultakin vesiviljelylaitokselta saatuihin tietoihin rehun kulutuksesta, kalojen lisäkasvusta sekä käytettyjen kemikaalien määristä. Rehun keskimääräinen hiilijalanjälki saatiin juurivuosi sitten päättyneestä Suomalaisten kalatuotteiden ilmastovaikutukset -hankkeesta ja kemikaalien ilmastovaikutukset pääasiassa Ecoinvent v3.0 -tietokannasta. Kalojen typen eritys laskettiin rehun keskimääräisen typpipitoisuuden ja kaloihin sitoutuneen typen perusteella ja dityppioksidin osuus typen erityksestä IPCC:n (2006, 2013) laskentaohjeistukseen perustuen.
Kaksoislaskennan välttämiseksi sähkön, lämmön ja veden kulutukset sekä työkoneilla ajo jätettiin pois peltoviljelyn, kotieläinten, puutarhojen, taimikasvatuksen ja vesiviljelyn päästölaskennasta, sillä ne sisältyvät Senaatin ilmoittamiin kokonaispäästölukuihin, jotka on raportoitu ’sähköenergia’, ’lämpöenergia’ ja ’polttoaineet’ -kategorioissa.
Vaikka eri kategorioiden hiilijalanjäljet on arvioitu erillisillä laskureilla, ne noudattavat kuitenkin pääosin samoja laskentaohjeistuksia. Vuoden 2022 laskennasta puuttuu tiettyjä Luken toimintoja, kuten kuljetukset ja tutkimuslaboratoriot. Lisäksi Luken käytössä, ja Metsähallituksen hoidossa, olevat tutkimus- ja geenireservimetsät on huomioitu toistaiseksi vain Metsähallituksen omassa laskennassa.