Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima -tilaston laatuseloste

Tilaston tuottaja: Luonnonvarakeskus 1.1.2015 lähtien. Aiemmin tilaston tuotannosta on vastannut Metsäntutkimuslaitos (Metla).  

Tilaston laadintaperuste: Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Luonnonvarakeskuksesta (561/2014), lakiin ruoka- ja luonnonvaratilastoista (562/2014) sekä tilastolakiin (280/2004).

Tilaston rahoituspohja: Tilaston tuottaminen rahoitetaan Luonnonvarakeskuksen varoista.

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tietosisältö ja käyttötarkoitus

Hakkuutilasto sisältää kuukausittaisia tietoja teollisuus- ja energiapuun hakkuumääristä puutavaralajeittain ja omistajaryhmittäin. Kuukausittainen tilasto tuottaa ennakkotiedot kalenterivuoden hakkuista ennen lopullisen tilaston valmistumista. Tilastossa ei ole aluejakoa, vaan tiedot koskevat koko maata. Kuukausitilastoon kerätään tietoja myös puunkorjuun työvoimasta ja konemääristä. Energiapuun määriä ei julkaistu vuosina 2014–2016 tietojen heikon kattavuuden vuoksi.

Tilaston tietoja käyttävät muun muassa hallinto, tutkimus ja metsäsektorin yritykset sekä muut toimijat. Vuosittaiset hakkuumäärät ovat tärkeitä pohjatietoja esimerkiksi hakkuukertymää, puuston poistumaa ja metsätalouden kannattavuutta koskevissa tilastoissa. Tilaston tietoja toimitetaan myös EU:n tilastovirasto Eurostatille sekä FAO:lle.

1.2 Käsitteet

Raakapuulla tarkoitetaan metsästä tulevaa, teollisesti käsittelemätöntä, tuoreena kaadettua runkopuuta. Raakapuun määrät ilmoitetaan kuorellisina kiintokuutiometreinä (m³). Tilasto käsittää kotimaisen raakapuun, joka on hakattu metsäteollisuuden käyttöön tai vietäväksi ulkomaille sekä myös energian tuotantoon korjatun puumäärän. Piensahojen rahti- eli vuokrasahauksen puut ja pientalokiinteistöjen polttopuu jäävät myös tilaston ulkopuolelle.

1.3 Luokitukset

Hakkuita koskevat tiedot kerätään omistajaryhmittäin, joita ovat yksityiset, metsäteollisuusyhtiöt ja Metsähallitus. Yksityismetsiin sisältyvät tässä myös kuntien ja seurakuntien metsät sekä vuoteen 2008 asti ne valtion metsät, jotka eivät olleet Metsähallituksen hallinnassa. Metsäteollisuusyhtiöihin rinnastetaan Finsilva Oyj ja Tornator Oy, joissa metsäyhtiöt ovat osakkaina.

Yksityismetsien hakkuut on eritelty kauppamuodoittain pystykauppaleimikoiden hakkuisiin ja hankintahakkuisiin.

Pystykaupassa ostaja saa hakkuuoikeuden myytyjen puiden (leimikon) korjaamiseksi. Hinta määritetään kantohintana. Hakkuun työmittauksen ajankohta määrittää mille kuukaudelle tai kalenterivuodelle määrät tilastoituvat.

Hankintakaupassa myyjä vastaa puiden hakkuusta ja kuljetuksesta sovitulle varastopaikalle. Hinta määritetään hankintahintana. Vastaanottomittauksen ajankohta ratkaisee, mille kuukaudelle tai kalenterivuodelle ko. puuerä kuuluu.

Tilaston teollisuuspuun luokitus on seuraava: mäntytukit, kuusitukit, lehtitukit, mäntykuitupuu, kuusikuitupuu ja lehtikuitupuu. Energiapuun luokat ovat: karsittu ranka, kokopuu, latvusmassa ja kannot. Puutavaran läpimitta määrittää jaon tukki- ja kuitupuuhun. Mäntytukin minimiläpimitta on 15 cm, kuusitukin 16 cm ja koivutukin 18 cm kuoren päältä. Raakapuulajien on täytettävä myös muut yleisesti sovelletut mitta- ja laatuvaatimukset. Kuitupuu -nimike sisältää myös pikkutukit ja parrunaiheet.

Puunkorjuun työvoima eritellään puutavaran tekoon ja metsäkuljetukseen. Koneet jaetaan hakkuukoneisiin, metsätraktoreihin ja puutavara-autoihin. Tiedot koskevat yhtiöiden, Metsähallituksen ja metsänhoitoyhdistysten korjuupalvelun tekemiä hakkuita. Metsänomistajien omatoimisen puunkorjuun työvoima ja kalusto jäävät tilaston ulkopuolelle.

1.4 Tutkimuskohde ja tiedonantajat

Tilasto kuvaa hakkuumäärien sekä työvoiman ja koneiden kuukausittaista vaihtelua koko maassa.

Hakkuutilaston perusjoukon muodostavat raakapuuta kotimaasta ostavat yritykset (ml metsänhoitoyhdistykset) ja Metsähallitus. Tiedot hakkuumääristä kerätään otantatutkimuksella.

2. Tietojen tarkkuus ja luotettavuus

2.1 Tutkimusmenetelmä

Tiedot teollisuuspuun hakkuista saadaan puunostajilta tiedostoina, web-lomakkeilla ja paperilomakkeilla. Tiedot saadaan yleensä tilastointikuukautta seuraavan kuukauden kolmen ensimmäisen viikon aikana. Puunostajien perusjoukon koko on 2000-luvulla ollut noin 400–500 puunostajaa, ja joukko on edelleen pienentymässä. Hakkuutiedot kerätään otoksella, jossa ovat aina mukana kaikki suurimmat ostajat ja Metsähallitus. Otoskokoa on vuosien mittaan pienennetty lähes sadasta puunostajasta nykyiseen hieman alle 30:een.

Kuukausitilaston otoksessa on viisi ositetta, joista ensimmäinen edustaa suurimpia (hakkuut yli 500 000 m³) puunhankkijoita (ml. Metsähallitus), ja muut ositteet edustavat keskisuuria ja pienempiä yrityksiä. Otoskoko tarkistetaan kahden vuoden välein. Ykkösositteen yritysten puumäärät summataan tilastoon sellaisinaan ja muiden ositteiden tietoja suurennetaan kertoimilla edustamaan perusjoukkoa. Otosvaihtelusta johtuva suhteellinen keskivirhe kokonaishakkuumäärän estimaatille on noin 2 prosenttia.

2.2. Tilaston luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä

Koska metsäteollisuus on Suomessa hyvin keskittynyttä, hakkuutilaston tiedustelu on itse asiassa lähellä kokonaistutkimusta puumäärien suhteen. Otosyritysten voidaan arvioida edustavan noin 95 prosenttia kokonaismääristä. Perusjoukko ja otos pyritään uusimaan noin kahden vuoden välein. Kuukausitilastossa ei ole vastauskatoa. Virhelähteitä ovat ostajien toimittamat virheelliset luvut tai puuttuvat tiedot. Vaikka perusjoukkoa on pyritty päivittämään, sen puutteellinen luettelointi antaa mahdollisuuden virheisiin. Puunkorjuun työvoiman ja konemäärien osalta ei ole saatavilla luotettavuuden arviointia tukevia tietoja.

2.3 Virheiden oikaisumenettely

Tilastossa havaitut virheet korjataan mahdollisimman nopeasti. Korjauksista ilmoitetaan tilastopalvelun kotisivulla.

3. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Hakkuutilastoa julkaistaan kuukausittain. Kuukausitilaston tiedot ovat ennakkotietoja ja niitä ei korjata jälkikäteen. Tilasto valmistuu noin viiden–kuuden viikon kuluttua tilastointikuukauden päättymisestä.

Kuukausitilasto julkaistaan Luonnonvarakeskuksen Tilastopalvelussa. Tilastojen julkistamiskalenteria ylläpidetään Tilastopalvelun internetsivuilla.

4. Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus

Energiapuun määriä ei julkaistu vuosina 2014–2016 tietojen heikon kattavuuden vuoksi. Vuoden 2017 alusta lähtien energiapuun korjuumäärät pystytään julkaisemaan aiempaa kattavammin ja tarkemmin luokiteltuina. Tilaston teollisuuspuun puutavaralajiluokitus on säilynyt samana tilastohistorian aikana. Omistajaryhmittäinen tietojen julkaisu muuttui vuonna 2008, josta lähtien Metsähallituksen tiedot on julkaistu yhdistettyinä metsäteollisuusyhtiöiden omien metsien hakkuisiin. Tämä vaikeuttaa omistajaryhmittäisten tietojen ajallista vertailua.

Kuukausitilaston työvoima- ja kalustotietojen kattavuus on vaihdellut. Vuoteen 2012 saakka kuukausitilastoon saatiin myös metsänhoitoyhdistysten korjuupalvelun työvoima- ja kalustoluvut (tammi-, touko- ja syyskuulta). Sen jälkeen vuoden 2016 loppuun saakka tiedot koskivat vain pystyhakkuissa ja valtion metsien hakkuissa käytettyä työvoimaa ja kalustoa. Vuoden 2017 alusta lähtien tiedot metsänhoitoyhdistysten korjuupalvelun työvoima- ja kalustotiedoista ovat mukana kuukausittain.

Kuukausitilasto tuottaa koko maan tasolla ennakkotiedon kalenterivuoden hakkuista. Lopulliset tiedot saadaan myöhemmin valmistuvasta alueittaisesta vuositilastosta. Ennakkotietojen ja lopullisten tietojen vertailu on osoittanut, että pääsääntöisesti tilastojen tuottamat hakkuumäärät eivät merkittävästi eroa toisistaan. Poikkeuksena tästä on vuosi 2015, jolloin metsänhoitoyhdistysten mukaantulo vuositilastoon osoitti kuukausitilaston tuottaneen aliarvion hakkuista.   

5. Tietojen saatavuus ja selkeys

Tilaston kuvaus on saatavilla tilaston kotisivulta. Tilasto julkaistaan kuukausittain julkistamiskalenterissa ilmoitettuina ajankohtina Luonnonvarakeskuksen verkkopalvelussa osoitteessa http://www.luke.fi/tilastot/. Tilastot päivittyvät myös Luonnonvarakeskuksen tilastotietokantaan. Aiemmin tilaston tietoja on julkaistu myös Metsätilastollisessa vuosikirjassa.