Tapausesimerkki: Luken navetoiden sivuvirrat biokaasutuotantoon parantamaan energiaomavaraisuutta
Tällä sivulla
Maatalouden biokaasulaitoksilla on kaksi roolia ilmastonmuutoksen torjunnassa: niiden avulla voidaan vähentää maatalouden ilmastopäästöjä ja tuottaa uusiutuvaa energiaa. Luken lypsykarjanavetoiden lanta Jokioisilla ja Maaningalla ohjataan maatilamittakaavan biokaasulaitosten raaka-aineeksi osana kestävää ja kierrättävää maidontuotantoa.
Luken laitosten tärkeä rooli on tarjota tutkimusympäristö uuden tutkimustiedon tuottamiseen ja monistettavien mallien luomiseen muille kotieläintiloille Suomessa ja kansainvälisesti.
Biokaasulaitos kotieläintilalla vähentää lannan käsittelyn ilmastopäästöjä
Biokaasulaitoksen avulla voidaan vähentää kotieläintilan ilmastopäästöjä, kun lanta ohjataan suoraan eläinsuojasta biokaasulaitokseen, jossa lannan hajoamisessa syntyvä metaani otetaan hallitusti talteen. Merkittävin ilmastohyöty saavutetaan, kun biokaasuprosessi korvaa lannan varastoinnin avoimissa lietealtaissa. Ilmastohyödyt ovat suurimmillaan silloin, kun laitoksessa on riittävän pitkä viipymä ja laitoksen metaanivuodot minimoidaan. Nämä molemmat tavoitteet toteutuvat Luken biokaasulaitoksilla.
Luken biokaasulaitokset
Vuonna 2023 aloitti toimintansa Luken toinen biokaasulaitos Jokioisten tutkimusmaatilalla. Luken ensimmäinen biokaasulaitos Maaningan tutkimusmaatilalla käynnistyi jo vuonna 2009. Biokaasulaitokset käsittelevät Luken tutkimusmaatiloilla syntyvät lypsykarjan lannat ja kasvibiomassoja.
Vuonna 2023 biokaasututkimuksessa keskityttiin muun muassa biokaasutuotannon kestäviin käytäntöihin ja päästöjen minimointiin, lypsykarjatilojen biokaasulaitosten liiketoimintamalleihin, ravinteiden ja hiilen kiertoihin sekä kiertotalouden ekosysteemeihin.
| Luke Maaningan biokaasulaitos | Luke Jokioisten biokaasulaitos |
Syötteet laitoksen käyttöönottovaiheessa:
Biokaasun hyödyntäminen:
| Syötteet laitoksen käyttöönottovaiheessa:
Biokaasun hyödyntäminen:
|
Lisätietoa:
Luostarinen, S., Tampio, E., Lehtoranta, S., Valve, H., Laakso, J., Rasi, S., Pyykkönen, V., Markkanen, J., Heikkinen, J., Haapala, H., Winquist, E., Lång, K., Timonen, K., Silfver, T. 2023. Kestävät käytännöt biokaasutuotannossa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:32. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-479-8
Pyykkönen, V., Winquist, E., Seppänen, A-M., Vainio, M., Virkkunen, E., Koppelmäki, K. & Rasi, S. 2023. Anaerobic Digestion of Solid Agricultural Biomass in Leach-Bed Reactors. Bioengineering 10, 433. https://doi.org/10.3390/bioengineering10040433
Rasi, S., Vainio, M., Laaksonen, I., Pap, N., Ghalibaf, M., Honkala, N., Winquist, E., Perämäki, S., Niskanen, J., Larsson, S. 2023. Kohti kiertotaloutta jäte- ja sivuvirtoja hyödyntämällä. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 92/2023. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-792-1
Biokaasu uusiutuvan energian lähteenä
Biokaasuprosessi tuottaa ilmastohyötyjä myös, kun biokaasusta tuotettu sähkö, lämpö ja biometaani korvaavat energiantuotannossa fossiilisia polttoaineita. Kotimaisella biokaasulla (teknistaloudellinen tuotantopotentiaali 10 TWh) olisi toteutuessaan mahdollista kattaa kokonaan maatalouden energiankulutusta (9 TWh) vastaava energiantarve tai vaihtoehtoisesti neljäsosa kotimaan tieliikenteen energiankulutuksesta (42 TWh). Suurin osa käyttämättömästä potentiaalista on maatalouden sivuvirroissa, kuten lanta ja erilaiset nurmet.