Siirry pääsisältöön

Sukupuolinäkökulman sisällyttäminen tutkimukseen edistää tasa-arvon toteutumista biotaloudessa 

Sukupuolten tasa-arvon edistäminen kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla on tärkeä kansallinen ja kansainvälinen tavoite. Tasa-arvon toteutuminen on merkityksellinen biotalouden ja oikeudenmukaisen vihreän siirtymän edistämisessä. EU-komission tutkimusrahoituksessa edellytetään sukupuolinäkökulman sisällyttämistä lähes kaikkeen tutkimukseen. 

Erityisesti luonnonvarasektoreilla sukupuoliroolit, normit ja sukupuolten välinen työnjako sekä niihin liittyvät perinteet ovat edelleen vallitsevia. Biotaloutta koskevan päätöksenteon perustaksi tarvitaan tietoa, joka tunnustaa sukupuolten moninaisuuden sekä ymmärtää sukupuolen sosiaalisena rakennelmana ja tekijänä, joka yhdessä muiden tekijöiden (ikä, koulutus, etninen tausta, tulotaso) kanssa vaikuttaa ihmisen asemaan ja mahdollisuuksiin. Lisäksi tarvitaan tietoa sukupuolittuneista käytännöistä, työnjaosta, odotuksista, normeista ja stereotypioista sekä politiikkavaikutuksista, jotka hidastavat tasa-arvon toteutumista. Tutkimus- ja kehittämishankkeet tuleekin rakentaa sukupuolinäkökulmat huomioiden.  

Sukupuolinäkökulmat vain kapeasti mukana biotalouden tutkimuksessa  

Luken toteuttamassa kirjallisuustutkimuksessa, Gender perspectives in Bio-economy as mirrored in Green and Blue economy sectors, kartoitettiin, miten Euroopan unionin sukupuolten tasa-arvostrategian 2020–2025 tavoitteet oli huomioitu pohjoismaisessa metsäntutkimuksessa viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana.  

Suuri osa tehdystä tutkimuksesta keskittyi naisten ja miesten välisiin eroihin metsänhoidossa ja metsien käytössä sekä metsän hoitoon ja käyttöön liittyvissä arvostuksissa ja preferensseissä. Tietoa puuttuu erityisesti metsiin ja niiden käyttöön vaikuttavien politiikkojen (esim. strategiat ja lainsäädäntö) ja politiikkatoimien sukupuolivaikutuksista Suomessa sekä siitä, miten tasa-arvoa on yritetty edistää metsäorganisaatioissa, teollisuudessa ja koulutuksessa. Lisäksi tarvitaan tietoa sukupuolten välisistä valtasuhteista ja sukupuoleen perustuvasta väkivallasta ja häirinnästä.  

Tutkimus oli pääasiassa keskittynyt naisiin, vaikka sukupuolinäkökulma kattaa myös miehet ja muunsukupuoliset. Biotalouden kasvu tuo uusia haasteita ja mahdollisuuksia sukupuolten tasa-arvon edistämiseen miesvaltaisilla metsä- ja merialoilla. Naisten kohtaamat esteet, kuten syrjivät työpaikkanormit ja tuen puute, vaikeuttavat alalle pääsyä ja siellä pysymistä. Politiikan tueksi tarvitaan tehokasta toimeenpanoa. Sukupuolinäkökulma auttaa myös ymmärtämään kielen, ajattelutapojen ja viestinnän sekä aseman ja identiteetin merkitystä oikeudenmukaisuuden toteutumisessa ja tasa-arvon edistämisessä.  

Tasa-arvon edistäminen edellyttää sukupuolinäkökulman laajempaa sisällyttämistä tutkimukseen 

Sukupuolinäkökulmien sisällyttäminen tutkimukseen nostaa esiin vallitsevat puutteet tasa-arvossa: Näin sukupuolinäkökulma voi parantaa tutkimuksen laatua, tuottaa uutta yhteiskunnallisesti tai paikallisesti merkittävää tietoa, uusia ratkaisuja sekä vahvistaa oikeudenmukaista biotalouden kehitystä ja vihreää siirtymää.  Vastaavasti tämän näkökulman sivuuttaminen tutkimuksessa voi vahvistaa vallitsevaa eriarvoisuutta. Järjestimme vuonna 2024 Luken tutkijoille webinaarin, jossa lisättiin tietoisuutta sukupuolinäkökulman tärkeydestä tutkimusprojektin kaikissa vaiheissa tutkimusryhmän kokoamisesta, suunnittelusta ja rahoituksen hausta aineistojen keruuseen, analysointiin ja raportointiin asti.  

”Sukupuolinäkökulman  sisällyttäminen tutkimukseen on ennen kaikkea tutkimuksen laatuun ja yhteiskunnallisiin tavoitteisiin liittyvä asia. Siksi näkökulman huomioiminen esimerkiksi Horizon Europe (HE) -puiteohjelmassa on keskeinen osa hakemusten arviointia ja se vaikuttaa merkittävästi rahoitusmahdollisuuksiin. Sukupuolten tasa-arvon huomioiminen voi toimia ratkaisevana kriteerinä rahoituksen myöntämisessä. Siksi sukupuolinäkökulman esiin nostaminen biotaloudessa, ja sen merkityksestä viestiminen Luken tutkijoille oli erittäin arvokas asia”, toteaa projektikeskuksen johtaja Laura Kitti