Pientalojen polttopuun käyttö -tilaston laatuseloste

Tilaston tuottaja: Luonnonvarakeskus (Luke) 1.1.2015 lähtien. Aiemmin tilaston tuotannosta vastasi Metsäntutkimuslaitos (Metla).

Tilaston laadintaperuste: Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Luonnonvarakeskuksesta (561/2014), lakiin ruoka- ja luonnonvaratilastoista (562/2014) sekä tilastolakiin (280/2004).

Tilaston rahoituspohja: Tilaston tuottaminen rahoitetaan Luonnonvarakeskuksen varoista.

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1. Tietosisältö ja käyttötarkoitus

Pientalojen polttopuun käyttö -tilasto sisältää tiedot Suomen pientalokiinteistöjen polttopuun käytöstä polttopuu- ja puulajeittain sekä kiinteistö-, rakennus- ja tulisijatyypeittäin

Tietoja käytetään puupolttoaineiden käytön seurantaan mm. Tilastokeskuksen Energiatilastossa, Kansallisessa metsästrategiassa ja alueellisissa metsäohjelmissa. Tietoja tarvitaan seurattaessa EU:n Suomelle asettamien uusiutuvan energian käyttötavoitteiden toteutumista. Tiedot toimitetaan myös kansainvälisten järjestöjen (Eurostat, FAO, IEA, UNECE) tilastoihin. Polttopuun määriä käytetään lisäksi puunkäyttö-, hakkuukertymä- ja poistumatilastoissa sekä kantorahatulojen ja hakkuumahdollisuuksien laskennassa.

1.2 Käsitteet ja luokitukset

Puuperäiset polttoaineet jaetaan energiatilastoissa nestemäisiin, kiinteisiin ja muihin puupolttoaineisiin. Nestemäisiä puupolttoaineita ovat selluteollisuuden puunjalostusprosesseissa tuottamat jäteliemet, joista merkittävin on mustalipeä. Kiinteät puupolttoaineet sisältävät lämpö- ja voimalaitoksissa (teollisuus ja energiantuotanto) sekä pientalokiinteistöissä käytetyn puun. Lisäksi energiantuotantoon menee vähäisiä määriä muita metsäteollisuuden sivu- ja jätetuotteita, jotka voivat olla joko nestemäisiä tai kiinteitä (mm. mänty- ja koivuöljy, suopa, metanoli, bioliete ja paperi).

Pientalojen polttopuu tarkoittaa tässä kaikkea pientalokiinteistöillä käytettyjä kiinteitä puupolttoaineita, joihin kuuluvat metsästä saadusta raakapuusta tehdyt halot, klapit (pilkkeet) ja runkopuuhake, sekä muut metsästä, sahauksesta, rakentamisesta tms. saadusta jätepuusta tehdyt polttopuulajit. Polttopuu voi sisältää kaikkia eri puulajeja ja on lähes aina kotimaista alkuperää.

Raakapuu on metsästä hakattua, teollisesti käsittelemätöntä runkopuuta. Siitä tehtäviä polttopuulajeja ovat:

- Halko on halkaisemalla tai aisaamalla 0,6–1,2 metriseksi valmistettua polttopuuta.

- Klapi (pilke) on 0,2–0,6 metriseksi katkottua ja pilkottua polttopuuta.

- Runkopuuhake on karsituista pieniläpimittaisista polttorangoista tai muusta runkopuusta tehtyä haketta.

Muusta suoraan metsästä saatavasta puusta valmistettavat polttopuulajit:

- Kokopuuhake ja metsätähdehake ovat polttohaketta tai -mursketta, jonka valmistukseen voidaan käyttää kaikkea metsästä saatavaa puuta, kuten runkopuuta, latvuksia, oksia, neulasia, lehtiä, kantoja ja juurakoita. Kokopuuhake tehdään yleensä taimikonhoidossa tai nuoren metsän harvennuksessa syntyneestä pieniläpimittaisesta puusta ja metsätähdehake uudistushakkuualueen hakkuutähteistä.

- Metsähake sisältää Luken tilastoissa runkopuu-, kokopuu- ja metsätähdehakkeen.

- Latvoista, oksista ja kannoista voi tehdä myös haketta suurempikokoista muuta polttopuuta.

Teollisuuden (pääosin sahauksen) ja rakentamisen sivu- ja jätepuusta ovat lähtöisin seuraavat polttopuulajit:

- Sahausjäte, rimat ja pinnat ovat sahauksessa syntyvää sivutuotetta, joka voidaan polttaa tulisijoihin sopivina kappaleina.

- Teollisuuden puutähdehake on haketta ja puumursketta, jota valmistetaan sahateollisuuden tai muun puutuoteteollisuuden, kuten vaneri- ja muun puulevyteollisuuden sekä puusepänteollisuuden sivutuotteista.

- Erilaiset purut ovat sahauksessa, puutavaran höyläyksessä tai muussa puunjalostuksessa syntyneet sahanpuru, kutterinlastu, muu lastu ja puru sekä hiontapöly.

- Kuori on yleensä puunjalostuksessa syntyvää kuorintatähdettä.

- Rakennusjäte sekä muu kiinteä puupolttoaine ovat rakentamisesta, kuormalavoista ja puupakkauksista saatavaa kierrätyspuuta, purkujätepuuta sekä muuta tässä mainitsematonta kiinteää puupolttoainetta.

- Puupelletit ja -briketit ovat sahanpurusta, kutterinlastusta tai hiontapölystä eri muotoon puristamalla valmistettuja puupolttoainejalosteita.

Polttopuulajien määriä koskevat tiedot kerätään käyttäen polttopuulajeittain vakiintuneita tilavuusyksiköitä (pelleteillä painoa) ja ilmoitetaan tilavuustietoina sekä käytetyn puupolttoaineen energiasisältönä. Tuloksia laskettaessa ja ilmoitettaessa käytetään tilavuusyksikkönä kiintokuutiometriä (m³) kuorellista (teollisuuden ja rakentamisen sivu- ja jätepuulla kuoretonta) puuta.

Kiinteistö on rajoiltaan määritelty, välittömän maanomistuksen kohteena oleva alue, joka on merkitty kiinteistörekisteriin. Rakennetulla kiinteistöllä on yksi tai useampi rakennus. Rakennuksia voidaan käyttää vakinaiseen asumiseen, toimitila- tai tuotantokäyttöön, loma-asumiseen tai muuhun tilapäiseen käyttöön. Rakennukset voivat olla myös tyhjillään, purettuja, tuhoutuneita tai hylättyjä.

Pientalokiinteistöllä tarkoitetaan tässä sellaista kiinteistöä, jolla sijaitsee vähintään yksi erillinen pientalo, rivi- tai ketjutalo, tai vapaa-ajan asuinrakennus.

1.3 Tutkimuskohde ja tiedonantajat

Tämän tilaston tiedonantajina ovat ensisijaisesti kiinteistön asuinrakennusten asukkaat ja toissijaisesti niiden omistajat. Vapaa-ajan asuinrakennuksilla tiedonkeruu suunnataan niiden omistajille, koska käytettävissä ei ole erillistä tietoa asukkaista tai haltijoista.

Tutkimuksen kohdealueena on koko maa, jota käytetään pääosin myös tulosten esitysalueena. Kohdekiinteistöt on kuitenkin paikannettu kunnittain, joten tuloksia julkistetaan myös maakunnittain.

1.4 Käyttäjien näkökulmien huomiointi

Tilaston käyttäjiltä kerätään palautetta tilastotuotantoa käsittelevien kokousten, kirjallisten kommentointipyyntöjen sekä asiakastyytyväisyyskyselyiden yhteydessä. Palautetta saadaan myös suorina yhteydenottoina. Saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoa kehitettäessä.

2. Tietojen tarkkuus ja luotettavuus

2.1 Tutkimusmenetelmä

Polttopuun käyttötiedot kerätään postikyselyllä tai verkossa vastattavalla web-lomakkeella. Katotutkimuksen aineisto kerätään puhelinhaastattelulla. Asiointikielenä on Väestötietojärjestelmän tietojen perusteella suomi tai ruotsi.

Tutkimuksessa selvitetään kohdeyksiköstä riippuen kiinteistöjen, rakennusten tai huoneistojen vuotuinen polttopuun keskikulutus ja niiden perusteella kokonaiskäyttö koko maassa ja maakunnittain.

Tutkimuksen otoskehikkona käytetään Tilastokeskuksen (Väestörekisterikeskuksen) rakennus- ja huoneistokantaa. Kyselyaineiston poiminta ja tilastot kohdennetaan rakennettuihin pientalokiinteistöihin. Tilastossa ja poiminnassa ovat mukana sekä henkilöomistajien että muiden omistajien kiinteistöt ja rakennukset, joten ne sisältävät myös perikunnat ja asunto-osakeyhtiöt.

Kehikko ositetaan viiteen ositteeseen kiinteistön rakennuskannan perusteella. Kukin kiinteistö poimitaan yhteen ositteeseen alla esitetyssä tarkastelujärjestyksessä. Näin esimerkiksi kahden asuintalon ja usean maatalouden tuotantorakennuksen sekä kesämökin kiinteistö valikoituu Maatilat -ositteeseen.

Tutkimuksessa käytetyt ositteet ja niiden rakennuskanta:

Osite                      Kiinteistön rakennuskanta

1 – Maatilat           Yhden asunnon talo. Vähintään 1 maatalousrakennus.

2 – Omakotitalot   Yhden asunnon talo. Ei maatalousrakennusta.

3 – Paritalot          Kahden asunnon talo tai muu erillinen pientalo.

4 – Rivitalot          Rivitalo tai ketjutalo.

5 – Kesämökit      Vapaa-ajan asuinrakennus.

Uusimman selvityksen kehikkoon sisältyi yhteensä noin 1,03 miljoonaa omakotitaloa, 137 000 paritaloa, 401 000 rivitaloa ja 514 000 vapaa-ajan asuinrakennusta. Niistä poimittiin yhteensä 10 000 kohteen kokonaisotos, missä otossuhde vaihteli ositteittain. Poiminnat tehtiin ositettuna systemaattisena satunnaisotoksena, millä varmistettiin otosten tasainen jakautuminen yli koko perusjoukon.

Koko maan tulosten laskennassa käytettiin ositekohtaisia painokertoimia. Uusin aineisto koostui yhteensä noin 4 100 vastauksesta, joista 3 700 kerättiin varsinaiseen aineistoon posti- tai webkyselyssä ja noin 400 katoaineistoon puhelinhaastatteluissa.

2.2 Tilaston luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä  

Tutkimuksen perusjoukkoon kuuluivat poimintahetkellä kaikki Tilastokeskuksen rakennus- ja huoneistokannan erilliset pientalot, rivi- ja ketjutalot sekä vapaa-ajan asuinrakennukset. Järjestelmään päivitetään jatkuvasti Suomen rakennuskannassa tapahtuvia muutoksia, jotka ovat vuositasolla koko olemassa olevaan rakennuskantaan verrattuna melko vähäisiä.

Perusjoukko ei sisältänyt vuokrattavia lomamökkejä ja –osakkeita, eikä kaikkia erillisiä maatalous- ja saunarakennuksia. Myös erilaiset myymälä-, majoitus-, hoito-, koulu- yms. rakennukset jäivät tutkimuksen ulkopuolelle. Näiden rakennusten polttopuun käyttömäärät puuttuvat esitetyistä tuloksista, millä on kuitenkin polttopuun kokonaiskäyttömäärien kannalta hyvin pieni merkitys.

Polttopuumääriä mitataan melko harvoin tarkasti ja niiden arviointi etenkin jälkikäteen voi olla vaikeaa. Tutkimuksissa ei ole tehty varsinaisia tarkistuskäyntejä puuta käyttäville kiinteistöille. Tarkistussoittojen ja saatujen kommenttien perusteella osa vastaajista kokee puumäärien arvioimisen hankalaksi ja epätarkaksi, mutta etenkin enemmän puuta käyttävät ja kokeneemmat puulämmittäjät osaavat usein omasta mielestään ilmoittaa käytetyt puumäärät melko tarkasti. Ostetuista puueristä vastaajilla on tavallisesti käytössään myös myyjien antamat määrätiedot. Tämän perusteella osa saaduista vastauksista on hyvin tarkkoja, mutta osaa voidaan pitää lähinnä käyttömääriä koskevina suuruusluokka-arvioina.

Kohdehenkilöitä koskevat yhteystiedot olivat hyvin ajan tasalla, sillä ne liitettiin otokseen väestötietokannasta.

2.3 Virheiden oikaisumenettelyt  

Tilastossa havaitut virheet pyritään korjaamaan mahdollisimman nopeasti ja korjatut tiedot julkistetaan tilaston kotisivulla.

3. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Polttopuun käyttötiedot kerätään noin 10 vuoden välein vuoden pituiselta ajanjaksolta, joka voi olla joko kalenterivuosi tai talven jälkeen alkava lämmityskausi. Tiedonkeruu pyritään aloittamaan mahdollisimman pian edellisen lämmityskauden päätyttyä.

Tuoreimman tutkimuksen varsinainen aineisto kerättiin huhti–heinäkuussa 2017 ja katoaineisto heinä–syyskuussa 2017. Ennakkotulokset julkaistiin joulukuussa 2017 ja lopulliset tulokset kesäkuussa 2018, hieman yli vuosi lämmityskauden 2016/2017 päättymisen jälkeen.

Luken mahdollisesti tuottamien seuraavien polttopuutilastojen julkistamisajankohdista tiedotetaan Luken tilastojen julkaisukalenterissa.

4. Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus

Luke kerää ja julkaisee tiedot kiinteiden puupolttoaineiden käytöstä Suomessa. Nämä tilastot koostuvat vuosittain lämpö- ja voimalaitoksilta koottavasta Puun energiakäyttö -tilastosta sekä viime aikoina noin 10 vuoden välein pienasuintaloista, maatiloilta ja vapaa-ajan asunnoista kerätystä Pientalojen polttopuun käyttö -tilastosta.

Luke on selvittänyt pientalojen polttopuun kokonaiskäyttöä yhteensä kymmenen kertaa kohdevuodesta 1927 alkaen. Viimeisimmät neljä erillisselvitystä on tehty vajaan kymmenen vuoden välein, ja ne ovat kohdistuneet lämmityskausiin 1992/1993, 2000/2001, 2007/2008 ja 2016/2017. Uusimman aineiston Luke ja Tilastokeskus keräsivät yhdessä.

Neljässä viimeisimmässä selvityksessä on käytetty keskenään hyvin vertailukelpoisia kysymysrakenteita ja aineiston keruumenetelmiä. Tietoja kerättäessä kohdejakson päättymisestä on kulunut valitusta jaksosta ja tietojen antamisajankohdasta riippuen 1–15 kuukautta, sillä polttopuun käyttöä koskevien seurantatutkimusten järjestäminen ei ole ollut mahdollista.

Aineistonkeruutapaan ja määräarvioihin liittyvät epävarmuustekijät lisäävät esitettävien tulosten epävarmuutta. Eri tutkimusten aineistonkeruun ja laskennan yhtenäisyyden takia saadut tulokset ovat kuitenkin keskenään vertailukelpoisia.

Luken lisäksi muut tahot eivät kerää kattavia tietoja pientalojen polttopuun käytöstä. Suppeampia, esimerkiksi tiettyä aluetta tai pelkästään polttopuukauppaa koskevia selvityksiä ja arvioita on tehty joitakin kappaleita.

Puun energiakäyttö -tilastoon kootaan tiedot lämpö- ja voimalaitosten käyttämistä kiinteistä puupolttoaineista, metsähakkeen raaka-aineista sekä puupellettien tuotannosta, käytöstä ja ulkomaankaupasta. Sen yhteydessä esitetään tiedot kiinteiden puupolttoaineiden kokonaiskäytöstä, mikä lasketaan pientaloissa käytetyn polttopuun ja lämpö- ja voimalaitosten puupolttoaineiden summana.

5. Tilastotiedon saatavuus ja selkeys

Tilasto julkaistaan Luonnonvarakeskuksen Tilastopalvelussa osoitteessa www.luke.fi/fi/tilastot. Tiedot ovat vapaasti ja ilmaiseksi kaikkien saatavissa.