Piensahat -tilaston laatuseloste

Tilaston tuottaja: Luonnonvarakeskus (Luke) 1.1.2015 lähtien. Aiemmin tilaston tuotannosta vastasi Metsäntutkimuslaitos (Metla).

Tilaston laadintaperuste: Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Luonnonvarakeskuksesta (561/2014), lakiin ruoka- ja luonnonvaratilastoista (562/2014) sekä tilastolakiin (280/2004).

Tilaston rahoituspohja: Tilaston tuottaminen rahoitetaan Luonnonvarakeskuksen varoista.

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1. Tietosisältö ja käyttötarkoitus

Piensahojen puun käyttö -tilasto sisältää tiedot Suomen enintään 10 000 kuutiometriä raakapuuta vuodessa käyttävien ns. piensahojen lukumäärästä, puun käytöstä ja tuotannosta. Tiedot ovat osa Luken julkaisemia puunkäyttötilastoja ja niitä käytetään lisäksi hakkuukertymä- ja poistumatilastoissa sekä kantorahatulojen laskennassa.

Näitä tietoja hyödynnetään mm. Kansallisessa metsästrategiassa 2025 ja siihen liittyvissä alueellisissa tavoiteohjelmissa sekä elinkeino-, alue- ja teollisuuspolitiikassa. Tietoja käytetään myös toimialaa koskevassa suunnittelussa ja edunvalvonnassa ja ne toimitetaan kansainvälisten järjestöjen (Eurostat, FAO, UNECE, IEA) tilastoihin.

1.2 Käsitteet ja luokitukset

Sahateollisuus jaetaan metsätilastoissa piensahoihin ja teollisuussahoihin. Piensahat ovat sahayrityksiä tai yrittäjiä, joilla puun vuosittainen käyttömäärä yltää enintään 10 000 kuutiometriin. Niihin kuuluvat pienet paikalliset myyntisahat, maatilojen kotitarvesirkkelit ja sahauspalveluja myyvät vuokra- eli rahtisahat. Teollisuussahat ovat suurempia, vuosittain yli 10 000 kuutiometriä raakapuuta käyttäviä sahoja.

Teollisuussahojen toimipaikkojen toimiala on lähes poikkeuksetta 'puun sahaus, höyläys ja kyllästys' (TOL2008: 16100). Myös piensahoista osa kuuluu tähän toimialaluokkaan, mutta suuri osa niistä toimii maatalousyrityksien yhteydessä tai on rekisteröity johonkin muuhun toimialaan. Piensaha on lähes poikkeuksetta kotimainen yksityinen yritys, jonka toiminta voi olla sivu- tai päätoimista. Näiden yritysten oikeudellisia muotoja ovat mm. luonnollinen henkilö, osake-, kommandiitti- tai avoin yhtiö, verotusyhtymä, osuuskunta, kuolinpesä tai perikunta.

Piensahat ovat joko pysyvästi tietylle paikalle rakennettuja laitoksia tai liikuteltavia sahalaitoksia, joista niistäkin osa toimii jatkuvasti samalla paikalla. Käytetty raakapuu voidaan jakaa sen alkuperän perusteella ostettuun puuhun, sahayrittäjän omasta metsästä hakattuun puuhun ja ns. vuokra- tai rahtisahauksena sahattuun asiakkaan puuhun. Tätä vuokra-/rahtisahattua puuta kutsutaan eräissä Luken tilastoissa myös kotitarvepuuksi tai metsänomistajien omasta metsästä kotitarpeeksi sahatuksi puuksi.

Raakapuu on metsästä hakattua, teollisesti käsittelemätöntä runkopuuta, joka jakautuu eri puutavaralajeihin puulajin, puutavaran koon, laadun ja käyttötarkoituksen perusteella. Suomessa käytettäviä puutavaralajeja sekä puukaupan ja hakkuiden yleisiä käytäntöjä ja käsitteitä on kuvattu yksityiskohtaisesti puukauppaa ja markkinahakkuita koskevissa laatuselosteissa. Piensahojen sahaama raakapuu on lähes poikkeuksetta kotimaista puuta.

Tämän tutkimuksen tulokset julkaistaan pääosin koko maata koskevina. Joitakin tuloksia tarkastellaan myös metsäkeskuksittain. Aineisto on kerätty kunnittaisena, mikä mahdollistaa tarvittaessa tulosten laskemisen erilaisille suuralueille.

1.3 Tutkimuskohde ja tiedonantajat

Tilasto sisältää tiedot Suomen enintään 10 000 kuutiometriä raakapuuta vuodessa käyttävien ns. piensahojen lukumäärästä, puun käytöstä ja tuotannosta. Kyselyiden kohteena ja tietolähteenä on sahayrittäjä tai sahan omistaja.

1.4 Käyttäjien näkökulmien huomiointi

Tilaston käyttäjiltä kerätään palautetta tilastotuotantoa käsittelevien kokousten, kirjallisten kommentointipyyntöjen sekä Luken ja Luken tilastopalvelun asiakastyytyväisyyskyselyiden yhteydessä. Palautetta saadaan myös suorina yhteydenottoina. Saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoa kehitettäessä.

2. Tietojen tarkkuus ja luotettavuus

2.1 Tutkimusmenetelmä

Uusimmassa tutkimuksessa sahakohtaiset tiedot kerättiin postikyselyillä tai vaihtoehtoisesti Internetin kautta vastattavalla web-lomakkeella. Vastaamatta jättäneille lähetettiin uudelleen postikysely. Katotutkimuksen aineistot sekä puuttuvat tai selvitettävät tiedot kerättiin puhelinhaastatteluilla.

Tutkimuksessa selvitetään Suomen piensahojen lukumäärä, sahoja koskevia perustietoja ja etenkin niiden sahaaman raakapuun määrät. Koko maan tietojen laskeminen edellyttää mahdollisimman kattavaa perusjoukkoa eli ns. sahaluetteloa kaikista tämän kokoluokan sahoista.

Tutkimuksen aineistolähteet ja perusjoukko

Tutkimuksen ensimmäinen perusjoukko poimittiin Tilastokeskuksen Yritysrekisteristä (I). Siihen liitettiin maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (Tike) maatiloja koskevaa aineistoa (II). Aineistonkeruun edistyessä näin koottu sahaluettelo osoittautui puutteelliseksi, joten sitä täydennettiin keräämällä lisäaineistoa muista tietolähteistä (III).

I Yritysrekisterin yritykset
Tilastokeskuksen Yritysrekisteri sisältää kaikki yritykset, yhteisöt ja yksityiset elinkeinonharjoittajat, jotka ovat liiketoiminnasta arvonlisäverovelvollisia tai toimivat työnantajina. Tiedot saadaan hallinnollisista tietolähteistä, joista tärkein on verohallinto, ja Tilastokeskusten omista kyselyistä. Piensahatutkimukseen poimittiin rekisteristä kaikki ne yritykset ja toimipaikat, joiden toimialana on 'puun sahaus, höyläys ja kyllästys' (TOL2008: 16100). Mukaan otettiin myös Ennakkoperintärekisterissä olevat yritykset. Helmikuussa 2010 tehdyssä poiminnassa löytyi yhteensä lähes 1 300 alan toimipaikkaa, ja myöhemmin helmikuussa 2012 tehdyssä täydennyspoiminnassa 28 vuonna 2010 aktivoitunutta yritystä lisää. Näistä havainnoista poistettiin ne, jotka jo sisältyivät Metlan vuosittaiseen raakapuun käyttötilastoon (114 keskisuurta tai suurta sahaa), tai joille ei löydetty lähetysosoitetta (4 yritystä). Yritysrekisteristä poimittiin tiedot myös puutaloja valmistavista yrityksistä (TOL2008: 16231), joista aineistoon löytyi 11 sahausta harjoittavaa yritystä lisää. Yhteensä tutkimuksen perusjoukkoon kertyi näin noin 1 200 yritystä/yrittäjää.

Tilastokeskuksen Aloittaneet ja lopettaneet yritykset -tilasto pohjautuu Tilastokeskuksen yritysrekisteriin ja verohallinnon aineistoihin, joten se antaa hyvän yleiskuvan tarkasteltavan toimialan yrityskannan muutoksista. Vuodesta 1995 alkavan aikasarjan perusteella koko toimialaluokan 'puun sahaus, höyläys ja kyllästys' yrityskanta (toimivat yritykset) on pienentynyt jatkuvasti ja myös aloittaneiden yritysten määrä on ollut pääosin laskeva. Vuosina 1995–1998 tässä toimialaluokassa oli aloittaneita yrityksiä vuosittain keskimäärin 19 enemmän kuin lopettaneita. Vuosina 1999–2010 lopettaneita yrityksiä on ollut vuosittain keskimäärin 21 enemmän kuin aloittaneita. Toimialan yrityskanta on pienentynyt vuodesta 1999 (1 510 yritystä) yhteensä 22 prosenttia vuoteen 2010.

II Maatalousyritykset
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (Tike) Maatalouden rakennetutkimus 2007 selvitti tiedot suomalaisilla tiloilla vuonna 2007 harjoitetusta maataloudesta ja muusta yritystoiminnasta. Tästä aineistosta poimittiin kaikki maatalousyritykset, jotka ilmoittivat harjoittaneensa puun sahausta, höyläystä tai kyllästystä. Niistä poistettiin yritysrekisterin aineistoon jo sisältyneet havainnot, jolloin perusjoukko täydentyi noin 430 yrityksellä. Tiken otostutkimus sisälsi noin puolet aktiivisista maatiloista ja puutarhayrityksistä, joten sen perusteella kaikista maatalousyrittäjistä yhteensä noin 900 harjoitti vuonna 2007 myös puun sahausta, höyläystä tai kyllästystä.

III Lisäaineistot
Piensahatutkimuksen perusjoukkoa laajennettiin muista täydentävistä tietolähteistä kootulla lisäaineistolla, johon löydettiin yhteensä noin 500 uutta yritystä tai yrittäjää. Ne eivät olleet sisältyneet kahteen muuhun aineistoon pääasiassa siksi, että niiden rekisteröity toimiala oli joku muu kuin näiden aineistojen rajauksessa käytetyt toimialat.

Eniten lisäkohteita löytyi Sahayrittäjät Ry:n saharekisteristä, joka sisälsi usean vuosikymmenen ajalta osoitetiedot järjestön entisestä ja nykyisestä jäsenkunnasta (nykyisin runsaat 200 jäsentä) ja muista järjestön tietoon tulleista sahayrittäjistä. Näiden yritysten aktiivisuus- ja yhteistietoja ei kuitenkaan ole päivitetty, joten rekisteriin sisältyvien noin 4 000 yrityksen joukossa oli paljon esimerkiksi lakanneita yrityksiä, kuolleita yrittäjiä ja vanhentuneita osoitetietoja.

Sahayrittäjät Ry:n saharekisterin havainnoista poistettiin ensin ne yritykset/yrittäjät, jotka olivat jo mukana piensahatutkimuksen muissa aineistoissa. Seuraavaksi tarkistettiin kohteiden yritysrekisteritiedot ja poistettiin lakanneet, kokonaan ALV-rekisteristä poistetut sekä konkurssi- tai kuolinpesiksi muuttuneet yritykset. Myös erilaiset maatalousyritykset rajattiin pois jatkotarkasteluista, koska niiden katsottiin sisältyvän jo mukana olleeseen maatalousyritysten perusaineistoon. Vastaavasti havainto pidettiin jatkotarkasteluissa, jos yritys oli rekisteritietojen perusteella toimiva, toimi työantajana tai oli ALV-verovelvollinen liiketoiminnasta, alkutuotannosta tai porotaloudesta. Tutkimuksen perusjoukkoon ja varsinaisen kyselyn kohteeksi otettiin tästä joukosta ne, joille löytyi myös lähetysyritykseen riittävät yhteystiedot.

Lisäksi käytiin läpi Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen ja Rannikon metsäkeskuksen (Woodpoint) alueiden uudet puutuotealan yritysluettelot. Niistä löytyi perusjoukkoon yhteensä 8 uutta aktiivista sahayritystä.

Puuttuvien tietojen imputointi

Täydentävistä tietolähteistä kerätty lisäaineisto koottiin keväällä 2011, kun kahden muun aineiston vuotta 2009 koskeva tiedonkeruu oli jo tehty. Lisäaineiston tiedonkeruu kohdistettiin edelliseen kalenterivuoteen 2010, joten myös muiden aineistojen aktiivisille piensahoille lähetettiin vuoden 2010 puumääriä koskeva täydennyskysely.

Lisäaineisto ei sisältänyt vuonna 2008 sahatun raakapuun kokonaismäärää, eikä osa piensahoista vastannut vuotta 2010 koskevaan täydennyskyselyyn. Täyden laskenta-aineiston saamiseksi nämä puuttuvat tiedot täydennettiin korjaamalla jo saatuja tietoja muiden peräkkäisille vuosille vastanneiden yritysten tiedoista lasketulla keskimääräisellä vuosimuutoksella. Tällä tavalla täydennettyjen havaintojen osuus oli vuosina 2008, 2009 ja 2010 yhteensä 16, 2 ja 27 prosenttia sahatun raakapuun kokonaismäärästä. Lisäksi oletettiin, että puutavaralajisuhteet ja puun alkuperä säilyivät näissä sahayrityksissä muuttumattomina. Sahayrittäjien antamat vastaukset kattoivat siten laskenta-aineiston raakapuu sahausmääristä korkeimmillaan 98 prosenttia (vuosi 2009) ja alimmillaan 73 prosenttia (vuosi 2010).

Estimoinnissa käytetyt painokertoimet

Laskennassa käytettiin painokertoimia, joilla yksittäisiä havaintoyksiköitä koskevat tulokset laajennettiin koskemaan koko perusjoukkoa. Painot muodostuivat kunkin havaintoyksikön sisältymistodennäköisyyden käänteislukuna. Ne laskettiin useassa vaiheessa, jotka korjasivat sekä otanta-asetelman että kadon vaikutukset.

Yritysrekisteristä poimittu aineisto ja täydentävistä tietolähteistä koottu lisäaineisto olivat kokonaisaineistoja, joissa otannan vaikutuksia ei tarvinnut oikaista. Tiken maatalousyrittäjiä koskeva aineisto oli puolestaan kerätty otostutkimuksella, jossa yksi yritys edusti mm. tilan tuotantosuunnasta riippuen 1–8 perusjoukon maatilaa. Siihen kuuluvilla havainnoilla otanta-asetelmaa korjattiin Tiken eri tilaryhmille valmiiksi laskemilla painokertoimilla, joiden keskimääräinen suuruus oli 2,1.

Metlan kyselyyn vastanneet ja vastaamatta jättäneet yritykset ja yrittäjät poikkesivat toisistaan sekä sahausmääriltään että muilta piirteiltään. Tästä syystä kyselyyn vastanneiden aineisto yleistettiin ainoastaan vastanneiden perusjoukkoon. Vastaamatta jättäneistä poimittiin satunnaisesti yrittäjiä katokyselyyn, jonka tulokset yleistettiin vastaamatta jättäneiden koko perusjoukkoon. Tässä laskennassa painoina käytetyt katopainot estimoitiin metsäkeskuksittain.

Otanta- ja katopainojen tulona saadut kokonaispainot olivat korkeimmat maatalousyrittäjiä koskevassa havaintoaineistossa (keskimäärin 3,2). Koko havaintoaineistossa vastaava kerroin oli keskimäärin 1,9, jolloin jokainen havainto edusti keskimäärin lähes kahta yritystä koko maan tuloksia laskettaessa.

2.2 Tilaston luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä

Tilastokeskuksen yritysrekisteriä päivitetään kuukausittain ja sen tietokannassa on yli 300 000 toimivaa yritystä ja yhteisöä sekä yli 337 000 toimipaikkaa. Rekisteri kattoi poimintahetkillä hyvin sellaiset yritykset, jotka olivat tutkimusjaksolla liiketoiminnasta arvonlisäverovelvollisia tai toimivat työnantajina. Piensahojen määrän ja tuotantotoiminnan selvittämisessä on kuitenkin ongelmallista, että suuri osa todellisuudessa sahausta harjoittavista yrityksistä on rekisteröity jollekin muulle toimialalle kuin 'sahaus, höyläys ja kyllästys' (TOL2008: 16100), eivätkä läheskään kaikkien tämän toimialan yritysten tiedot ole rekisterissä ajan tasalla.

Arvonlisäverovelvollisia ovat kaikki, joilla liiketoiminnan muodossa harjoitettava tavaroiden tai palveluiden myynti on yhteensä vähintään 8 500 euroa vuodessa. Verovelvolliseksi hakeutuvat myös monet, joilla liikevaihto jää tämän rajan alle. Todennäköisesti melko vähäinen osa raakapuun sahauksesta tapahtuu muiden kuin arvonlisäverovelvollisten yritysten/yrittäjien toimesta.

Tiken maatila-aineisto oli poimittu vuonna 2007 toimineista maatalousyrityksistä. Tämän jälkeen lienee aloittanut hyvin vähän uusia maatiloilla toimivia sahayrityksiä, jotka eivät sisälly muihin käytettyihin aineistoihin.

Etenkin pienimmät sahaajat ovat yritysrekisteriin ilmoitetun toimialan ja yritystoiminnan piirteiden suhteen erittäin monimuotoinen joukko. Tämän vuoksi on oletettavaa, etteivät edes kaikki alan aktiiviset yritykset ole löytyneet perusjoukkoon. Myös yritys- ja osoitetietojen etsinnässä on voinut tapahtua sekaannuksia etenkin yleisten henkilönimien osalta.

Perusjoukon alipeiton suuruutta pyrittiin selvittämään tutkimuksen lopussa vertaamalla kerättyä aineistoa eräisiin suppeampiin tietolähteisiin. Näin löydetyt uudet sahayritykset ja niitä koskevat tiedot lisättiin laskenta-aineistoihin.

Metlan markkinahakkuiden vuositilaston yritysjoukossa ei ollut yhtään sellaista sahausta harjoittanutta yritystä, joka olisi puuttunut käytetyistä aineistoista. Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen ja Rannikon metsäkeskuksen (Woodpoint) alueiden uusista puutuotealan yritysluetteloista löytyi kuitenkin 8 löytymättä jäänyttä sahayritystä (raakapuun sahausmäärä yhteensä 4 280 kuutiometriä vuonna 2010). Jos tällä perusteella arvioidun alipeiton yleistää koko maahan, niin tutkimuksen tuloksia pitäisi korjata 6 prosenttia ylöspäin. Esitettyihin tuloksiin korjausta ei kuitenkaan tehty.

Edellisen vastaavan piensahatutkimuksen havaintoaineiston vuonna 1998 vähintään 2 000 kuutiometriä puuta käyttäneistä sahoista kaikki paitsi yksi olivat mukana uudessakin perusjoukossa. Näistä 79 sahaa vastasi kyselyyn ja 15 jätti vastaamatta. Kahden tutkimuksen yhteisiä havaintoja käytettiin piensahojen kokorakenteen muutosten analysointiin.

Vuoden 2010 toimintaa koskevat lisätiedot kysyttiin yritysrekisterin ja maatalousyrittäjien yrityksistä vain sellaisilta toimijoilta, jotka olivat sahanneet raakapuuta vuonna 2009. Tämän takia vuoden 2010 tuloksista voi puuttua vähäinen määrä toimintansa uudelleen käynnistäneitä sahoja. Käytetyt aineistolähteet eivät alun perinkään sisältäneet kaikkia toimintakuntoisia, mutta käyttämättömiä sahauslaitteistoja.

Aktiivisten sahayritysten aineisto sisältää sekä suoraan sahoilta saatuja että imputoituja tietoja. Esimerkiksi sahatun raakapuun kokonaismäärässä suoraan sahoilta saatujen tietojen osuus vaihteli vuoden 2009 yhteensä 98 prosentista vuoden 2010 yhteensä 73 prosenttiin.

Julkistettavien tilastotietojen suojaus tehdään Luken Tilastopalvelun tietosuojausohjeiden mukaisesti.

2.3 Virheiden oikaisumenettelyt

Tilastossa havaitut virheet pyritään korjaamaan mahdollisimman nopeasti ja korjatut tiedot julkistetaan tilaston kotisivulla.

3. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Piensahoja ja niiden toimintaa koskevat yksityiskohtaiset tiedot on tavallisesti kerätty edelliseltä kalenterivuodelta. Tiedonkeruu on pyritty tekemään mahdollisimman pian kohdevuoden päätyttyä.

Viimeisimmässä tutkimuksessa sekä perus- että katoaineistoa kerättiin useassa vaiheessa. Vuotta 2009 koskevien yksityiskohtaisten tietojen keruu alkoi kesällä 2010 ja katoaineisto kerättiin saman vuoden lopussa. Vuotta 2010 koskevia tietoja ryhdyttiin keräämään kesällä 2011 ja viimeiset vuotta 2010 koskevat tiedot kerättiin keväällä 2012.

Viimeisin, vuosia 2008–2010 koskeva tilasto julkaistiin toukokuussa 2012.

Tilastojen julkistamisajankohdista ja niiden mahdollisista muutoksista tiedotetaan Luken tilastojen julkaisukalenterissa.

4. Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus

Piensahoilla sahatun raakapuun määriä on selvitetty seuraavasti:

Kohdevuosi                     Julkaisu

1955                                   Pöntynen 1962

1965                                   Veckman 1968

1972                                   Huttunen 1974

1980                                   Huttunen 1981

1990                                   Siekkinen ja Pajuoja 1992

1998                                   Suomen piensahat 1998

2008-2010                         Piensahat 2010

Kahden uusimman tutkimuksen keskeiset työvaiheet ovat olleet samat, ja ne on aloitettu perusjoukon eli ns. sahaluettelon koostamisella. Siihen on etsitty eri lähteitä käyttäen mahdollisimman kattavasti kaikki Suomen piensahat ja niiden yhteystiedot. Vanhoista luetteloista ja osoitteista on yleensä ollut melko vähän hyötyä, koska tutkimusten väli on ollut pitkähkö ja yritysten toiminnan muutokset nopeita. Sahausmääriltään pienet paikalliset yksiköt ovat usein olleet vain lähiympäristön tiedossa.

Varsinainen aineisto on kerätty postikyselyillä. Piensahoja koskevat raakapuun ja sahatavaran määrät ovat useimmissa tapauksissa sahayrittäjien asiantuntijavastauksiin perustuvia arvioita. Jo tilaston keräämiseen liittyvät viipeet vaikeuttavat tarkkojen vastausten antamista. Esimerkiksi uusimmassa selvityksessä tuotantoa koskevat yksityiskohtaiset tiedot kerättiin edellisen vuoden toiminnasta. Postikyselyissä niiden päättymisestä oli kulunut noin puoli vuotta, katoaineiston hankinnassa jo noin vuosi.

Kaikilla piensahoilla ei mitata tai kirjata sahatun puun määriä tarkasti. Tämä koskee erityisesti vuokra- eli rahtisahausta, jossa asiakkaan puiden sahaamisesta laskutetaan tavallisesti tunti- tai päiväveloituksen perusteella. Myös sahatavaran määrät ovat usein arvioita. Niiden laskentaperusteena käytetään yleisesti keskimääräistä käyttösuhdetta 2, jonka mukaan yhden sahatavarakuutiometrin tuottamiseen tarvitaan piensahoilla 2 kuutiometriä raakapuuta.

Luken lisäksi muut tahot eivät julkaise tilastoja piensahojen lukumäärästä ja niiden käyttämästä puusta. Sahausalan järjestöt tekevät kuitenkin arvioita mm. piensahojen käyttämän puun määrästä ja määrän muutoksista.

5. Tietojen saatavuus ja selkeys

Tilasto julkaistaan Luonnonvarakeskuksen Tilastopalvelussa osoitteessa www.luke.fi/fi/tilastot. Tiedot ovat vapaasti ja ilmaiseksi kaikkien saatavissa.