Uusi tapa optimoida kalanrehua ja parantaa kalankasvatusta

Luken asiantuntijat parantavat kasvatettavien kalojen ominaisuuksia valintajalostusohjelmilla. SPAROSin asiantuntijat puolestaan kehittävät kalanrehuja ja niiden optimoinnissa käytettäviä tietokoneohjelmistoja. Yhdessä he loivat biomatemaattisen mallin, jonka avulla rehunvalmistajat ja kalankasvattajat voivat ennustaa jalostettujen kalojen nykyisiä ja tulevia ravitsemustarpeita ja varmistaa entistä tehokkaamman ja kestävämmän kasvatuksen.

Kalankasvatuksessa yksi tavoite on, että kalat pysyvät terveinä ja hyödyntävät saamansa rehun tehokkaasti kasvuun. Näin myös kalankasvatuksen kustannukset ja ympäristövaikutukset pysyvät mahdollisimman pieninä.

Luonnonvarakeskuksen eli Luken asiantuntijat ovat jalostaneet kaloja jo 40 vuoden ajan kalankasvatuksen kestävyyden parantamiseksi. He valitsevat kasvatettaviksi terveitä yksilöitä, jotka kasvavat muita paremmin samalla rehumäärällä. Parhailla yksilöillä on myös taipumus käyttää ravinnon proteiinia pikemminkin lihaskasvuun kuin rasvoittumiseen.

Samalla, kun kalojen perinnölliset ominaisuudet muuttuvat, muuttuvat myös niiden ravitsemustarpeet. Mutta miten? Tähän on kiinnitetty hyvin vähän huomiota, vaikka yhä paremmin optimoitu ravinto parantaisi kalojen hyvinvointia sekä kalankasvatuksen tehokkuutta.

— Antti Kause, Luken johtava tutkija

”Kalankasvattajat valitsevat yleensä rehunsa kalalajin ja kalankasvattamon olosuhteiden perusteella. Kalanrehua ei erityisesti mukauteta kalalajissa tapahtuviin perinnöllisiin muutoksiin”, vahvistaa ravitsemustutkija Tomé Silva. Hän työskentelee SPAROSissa, portugalilaisessa yrityksessä, joka tutkii kalojen ravitsemusta ja kehittää rehuja erityistarkoituksiin.

Kause ja Silva pureutuivat genetiikan ja ravitsemuksen yhteisvaikutukseen Luken ja SPAROSin yhteisessä projektissa, joka oli osa Luken johtamaa kansainvälistä AquaIMPACT-hanketta. Nyt he pystyvät ennustamaan, miten kalojen ravitsemustarpeet muuttuvat perinnöllisten ominaisuuksien muuttuessa jalostuksen seurauksena.

AquaIMPACT-hanke keskittyy erityisesti loheen, kirjoloheen sekä meribassiin ja kultaotsa-ahveneen, mutta Kausen mukaan tuloksia voidaan soveltaa melkeinpä mihin kalalajiin tahansa.

Matemaattiset mallit ravitsemustarpeen ennakointiin

”Kehitimme yhdessä joukon matemaattisia malleja, joiden avulla voimme muuntaa jalostusohjelmista saatavaa tietoa kalojen ravitsemussuosituksiksi. Voimme tarkastella vaikutuksia, joita kalan ominaisuuksien muutoksista seuraa, erillisinä tai yhdessä”, Silva kertoo. Mallinnus oli tuttua työtä niin SPAROSin kuin Lukenkin väelle.

”Meillä oli hyvin samanlainen, matemaattinen ajattelutapa, mikä teki yhteistyöstä helppoa. Hiukan vaativampaa oli saada geneetikon ja ravitsemustieteilijän ajatukset samoille linjoille, mutta siinäkin onnistuimme ylä- ja alamäkien kautta. Saimme yhdistettyä sen kokemuksen, jota oli karttunut molempiin organisaatioihin vuosikymmenten ajan”, Kause kertoo.

“Yhteistyömme oli erittäin hedelmällistä ja tärkeää. Pyrimme ennustamaan tulevaisuuden ravitsemushaasteita, jotta olisimme valmiita tarttumaan niihin tarpeen tullen”, Silva sanoo. SPAROS voi nyt käyttää projektissa kehitettyjä matemaattisia malleja ohjelmistossaan, jolla yhtiö ja sen asiakkaat optimoivat kalojen ravitsemusta ja rehun kehitystä.

Silva pitää genetiikan näkökulmaa erittäin kiinnostavana alalla, joka kehittyy melkoista vauhtia. Raaka-aineiden osalta kalanrehun painopiste on siirtynyt muutamassa vuosikymmenessä kalajauhosta ja kalaöljystä kasveihin, ja nyt huomiota keräävät myös vaihtoehtoiset rehuaineet, kuten mikrobit, levät, hyönteiset sekä elintarviketeollisuuden sivuvirrat.