Syvempää nautojen hyvinvointitietoa Luken kehittämällä työkalulla

Nykyiset menetelmät, joilla nautojen hyvinvointia arvioidaan ovat yleisluonteisia tai liian vaikeaselkoisia. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat kehittävät PPP-hankkeessa yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa uuden kustannustehokkaan nautojen hyvinvoinnin arviointimittariston, joka kerää tarkempaa tietoa nautojen hyvinvoinnista ja huomioi paremmin suomalaiset olosuhteet.

Tieteellisesti hyvinvointi on eläimen yksilöllinen kokemus sen psyykkisestä ja fyysisestä tilasta suhteessa ympäristöön. Hyvinvoinnin arviointi on haastavaa erityisesti tilatasolla, koska eläimiä arvioidaan ryhmissä.

Suomessa nautojen hyvinvointia arvioidaan kansallisella nautatilojen terveydenhuollon seurantajärjestelmällä (Naseva), joka kattaa yli 90 % Suomen lypsy- ja lihakarjoista, sekä yksityiskohtaisemmalla Welfare Quality -protokollalla (WQ). 

Naseva yhdistää eläinten hyvinvoinnin suurempaan kokonaisuuteen. Sen perustana ovat ennaltaehkäisevä terveydenhuolto, tartuntatautien ehkäisy ja hoito sekä turvallisten eläinlääkkeiden käyttö. Naseva kerää ja raportoi tietoa luotettavasti ja käyttäjäystävällisesti. Sen tavoitteena on edistää ihmisten ja eläinten yhteistä terveyttä.

Nasevan mittarit ovat yleisluonteisia, eikä järjestelmää ole suunniteltu yksityiskohtaista eläinten hyvinvoinnin arviointia varten. Naseva on ennen kaikkea terveydenhuollon apuväline. 

WQ-protokolla on tarkka ja tieteellisesti perusteltu, mutta sen toteuttaminen on puolestaan työlästä ja laskenta vaikeaselkoista. Lisäksi WQ on vasikoiden ja nuorkarjan osalta puutteellinen.

Uudet mittaristot nautaryhmien hyvinvoinnin arviointiin

Luken PPP-rahoitteisessa Naseva nautojen hyvinvointitietoa -hankkeessa kehitetään uusi työkalu, jonka tavoitteena on edistää nautojen hyvinvoinnin arviointia tilatasolla Suomessa. Erilaisille nautaryhmille, kuten lypsykarjalle, vasikoille, nuorkarjalle, lihanaudoille ja emolehmille, pyritään kehittämään mittaristot, jotka arvioivat parhaiten kunkin ryhmän hyvinvointia.

"Aiemmin olemme vertailleet Nasevaa ja WQ-protokollaa keskenään. Silloin havaitsimme, että Naseva toimii hyvin neuvonnallisena välineenä tilojen omistajille. Se ei kuitenkaan kerää kuluttajaviestinnän näkökulmasta riittävän tarkkaa tietoa nautojen hyvinvoinnista. Siksi on tärkeää, että hyvinvoinnin arviointia kehitetään”, sanoo hanketta koordinoiva Luken väitöskirjatutkija Lilli Frondelius.

Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, Valion kehityspäällikkö Sanna Nokan mukaan hankkeen tavoitteena on saada tarkempaa tietoa nautojen kokonaishyvinvoinnista kuin mitä Naseva-seurantajärjestelmä antaa tällä hetkellä.

”Kehitettävä mittaristo tulee mahdollistamaan entistä yksityiskohtaisemman hyvinvointitiedon tarjoamisen sekä kuluttajille että tilanomistajille. Tilanomistajat saavat tarkempaa tieteelliseen arviointiin perustuvaa tietoa eläinten hyvinvoinnista ja tilojen kehityskohteista, mikä auttaa parantamaan eläinten hyvinvointia entisestään,” sanoo Nokka.

Hyvinvoinnin arviointiprosessia tehostetaan uudella mittaristolla

Atria Nauta -ketjun eläinlääkäri Tuomas Hervan mukaan Naseva-järjestelmä tarjoaa maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen tietopohjan nautojen hyvinvoinnista, mutta sen potentiaalia ei ole vielä täysin hyödynnetty. Herva sanoo, että käynnissä oleva hanke mahdollistaa Nasevan arvokkaan tiedon paremman hyödyntämisen.

Hankkeessa kehitettävässä arviointijärjestelmässä mitataan pitkälti samoja asioita kuin Naseva- ja WQ-arvioinneissa, mutta Luken työkalussa Nasevan mittausten tarkkuutta parannetaan ja WQ-protokollan luokittelua muokataan. Puuttuvia mittauksia on myös lisätty ja epäluotettavia mittareita on karsittu pois.

"Esimerkiksi WQ:n puhtausluokitus jakaa karjan puhtaisiin ja likaisiin. WQ:ssa nauta luokitellaan likaiseksi, jos sillä on kämmentä suurempi likatahra. On kuitenkin selvää, että eläimen hyvinvointiin vaikuttaa se, kuinka laaja-alue eläimen kehossa on likainen. Tämän vuoksi olemme tarkentaneet likaisuusluokitusta omassa mittaristossamme lisäämällä luokitteluun väliportaita," sanoo Frondelius.

Mittariston kehittämisessä otoskoot määritellään matemaattisesti, huomioiden samalla hyvinvointiarvioinnin käytännöllisyys. Frondeliuksen mukaan matemaattisia menetelmiä hyödyntämällä voidaan arvioida asioiden esiintyvyyttä ja siten tehostaa arviointiprosessia. Esimerkiksi eläinten likaisuuden arvioinnissa voidaan käyttää eri otoskokoa kuin ihovaurioiden arvioinnissa, mikä mahdollistaa arviointiin kuluvan ajan lyhentämisen.

Työkalu edistää nautojen hyvinvoinnin tavoitteellista kehittämistä 

Hankkeessa kehitettävään työkaluun sisältyy myös laadullinen käyttäytymisen arviointi. Siinä eläinten tunnetilaa arvioidaan ennalta määritettyjen adjektiivien, kuten aktiivinen, sosiaalinen ja pelokas, avulla. Tämä menetelmä on osoittautunut kustannustehokkaaksi.

"Kehitämme kustannustehokasta arviointia, johon ei menisi yhtä paljon aikaa kuin WQ-arviointiin. Jo pelkät käyttäytymistarkkailut vievät WQ-arvioinnissa kolme tuntia, mutta ne antavat vain rajallisesti tietoa tilan ja karjan todellisesta tilanteesta", sanoo Frondelius.

Hervan mukaan on olennaista, että eläinten hyvinvoinnin arviointiin sisällytetään enemmän eläinten käyttäytymisarviointeja. Hän korostaa myös, että kerättyä dataa tulisi hyödyntää entistä tehokkaammin. " On olennaista arvioida tiedon laatua datalähtöisillä menetelmillä. Näitä menetelmiä käytetään myös hankkeen työpaketeissa", sanoo Herva.

Kehitettävä työkalu voi edistää nautojen hyvinvoinnin tavoitteellista kehittämistä tiloilla tuomalla esiin kehityskohteita hyvinvoinnin näkökulmasta. Frondeliuksen mukaan uusi arviointimenetelmä voi auttaa huomioimaan eläinten hyvinvoinnin laajempana kokonaisuutena. Tulevaisuudessa tätä tietoa voidaan hyödyntää tilojen omassa terveydenhuollossa, kuluttajaviestinnässä ja sertifiointiprosesseissa.

Yhteistyötä tutkimuksen ja elinkeinoelämän välillä

Hankkeen tuotosten avulla on tulevaisuudessa mahdollisuus kerätä suomalaisilla tiloilla entistä tarkempaa ja syvällisempää tietoa nautojen hyvinvoinnista, ja tämä tieto voidaan jatkossa integroida osaksi Naseva-järjestelmää. Frondeliuksen mukaan arvioinneissa voidaan tulevaisuudessa hyödyntää sensoriteknologiaa. Tällöin eläinten käyttäytymisestä ja tilan olosuhteista saadaan hetkellisen arvion tueksi pitkäkestoista seurantatietoa.

Hankkeessa kehitettävät menetelmät mahdollistavat arvioinnin harmonisoimisen kansallisesti eri tuotantosuuntien välillä. Kun työkalu on kehitetty, tuotantoeläimiin erikoistuneet arvioijat koulutetaan sen käyttöön. 

Frondeliuksesta hanke on erinomainen esimerkki yhteistyöstä tutkimuksen elinkeinoelämän välillä. 

"Olen iloinen siitä, että hyvinvointitietoa kehitetään yhdessä elinkeinoelämän kanssa. Eläinten hyvinvointi ja sen arvioimisen kehittäminen on yhteinen ponnistus", kiteyttää Frondelius.

”Haluamme varmistaa, että tiloillamme eläimet voivat hyvin. Karjan hyvinvointi on olennaista niin eläinten kuin ihmisten terveyden kannalta”, sanoo Nokka.

Hyvinvointitieto-hanke

Hankkeen kesto:

• 1.1.2023-31.12.2025

Yhteistyökumppanit:

• A-Tuottajat Oy
• Eläinten terveys ETT ry
• HKScan Oyj
• Snellmans Köttförädling Ab Snellmanin Lihanjalostus Oy
• Valio Oy

Rahoittajat:

• Luonnonvarakeskus
• A-Tuottajat Oy
• HkScan Oyj
• Snellmans Köttförädling Ab Snellmanin Lihanjalostus Oy
• Valio Oy