Kurtturuusun biologisessa torjunnassa hyviä tuloksia Luken ja kaupunkien yhteisessä PPP-hankkeessa
Haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltu kurtturuusu on vaikea torjuttava. Vaikka kurtturuusun maanpäällinen osa tuhotaan mekaanisesti, se kasvattaa maahan jääneistä juurien ja maavarsien kappaleista tehokkaasti uusia versoja. Purppuranahakkasieni on osoittautunut tehokkaaksi apulaiseksi kurtturuusun torjunnassa.
Luken sekä Helsingin, Turun ja Lahden kaupunkien yhteisessä hankkeessa Kurtturuusun biologinen torjunta on kehitetty ja testattu uutta menetelmää kurtturuusun torjuntaan. Menetelmän tavoitteena on lahottaa kurtturuusukasvusto purppuranahakkasienen avulla ja estää lajin uudelleenkasvua ja leviämistä.
– Lahdessa kurtturuusua on aikanaan käytetty laajalti vihreytykseen katuympäristössä, koska se on hyvin kestävä kasvi. Kurtturuusu on kuitenkin tehokkaasti levinnyt myös sinne, minne sitä ei haluttaisi, kuten Salpausselän haavoittuville alueille. Tätä nykyä torjumme kurtturuusua esimerkiksi murskaamalla kasvustoja. Kohteisiin tehtävien rakennemuutosten yhteydessä kasvustot saadaan hävitettyä kaivamalla, joka on kuitenkin pelkästään kurtturuusun torjumiseksi liian kallista, kertoo Lahden kaupungin ylläpitohortonomi Seija Nurkkala.
Lukessa kehitetty sieniyksilö lahottaa tehokkaasti
Kurtturuusun biologinen torjunta on Public Private Partnership -hanke (PPP), jonka Luke ja mukana olevat kaupungit rahoittavat yhdessä. PPP-hanke vastaa sekä osallistujaorganisaatioiden tarpeisiin että Luken strategian tavoitteisiin.
– Idea tutkimukseen tuli Helsingin kaupungilta, jossa tiedettiin, että olemme tutkineet purppuranahakan käyttöä vesakontorjunnassa, jossa se on osoittautunut tehokkaaksi menetelmäksi. Lahden ja Turun kaupungit olivat myös kiinnostuneita osallistumaan projektiin, joka lopulta toteutui PPP-hankkeena, kertoo Luken erikoistutkija Leena Hamberg.
Kaupunkien kurtturuusukasvustot käsiteltiin vuonna 2021. Sienellä käsiteltävät ruusukasvustot leikattiin mekaanisesti ja varsien katkaisukohtiin ruiskutettiin vesiliuoksessa olevaa purppuranahakan sienirihmastoa. Kontrollikasvustoissa ruusut katkaistiin, mutta kantopinnoille ei levitetty sienen rihmastoa. Kurtturuusukasvustoihin perustettiin 1 m2 kokoiset tutkimusruudut, joita tutkimuksessa seurataan.
Käsittelymenetelmien vaikutuksia on seurattu kasvukausittain, ja tulokset ovat olleet hyviä. Purppuranahakalla käsitellyillä ruuduilla oli kuolleita ja eri tavoin heikentyneitä kurtturuusukasvustoja selvästi enemmän kuin kontrolliruuduilla.
Menetelmän vaikutus riippuu sienen tehokkuudesta ja kurtturuusun kyvystä vastustaa sitä.
– Kokeissa käytetty sienirihmasto on peräisin erityisen tehokkaalta sieniyksilöltä, jota Luken laboratoriossa ylläpidetään ja monistetaan. Se on alun perin kehitetty vesakontorjuntaan risteyttämällä luonnosta löytyneitä tehokkaita sieniyksilöitä keskenään. Sieni ei ole vaarallinen luonnossa, eikä se ei pysty monistamaan itseään siellä, kertoo Luken erikoistutkija Leena Hamberg.
Projektissa kehitetty biologisen torjunnan menetelmä on luvanvaraista ja sen tutkimustoimintaa laajempi käyttöönotto vaatii EU:n hyväksynnän.
– Toivoisimme tietysti, että tälle biologiselle torjunnalle saataisiin luvat ja saisimme yhden uuden menetelmän kurtturuusun nujertamiseksi, sanoo Seija Nurkkala.
Kurtturuusun biologinen torjunta -hanke
Hankkeen kesto:
- 1.1.2021–31.12.2023
Rahoittajat:
- Luonnonvarakeskus
- Helsingin kaupunki
- Lahden kaupunki
- Turun kaupunki
Mikä on Public Private Partnership -hanke?
PPP-hankkeet ovat esikilpailullisia tutkimushankkeita, jotka linkittyvät vahvasti Luken strategiaan sekä elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden tarpeisiin.
Hankkeen rahoitukseen osallistuvat Luke ja useat arvoketjun yritykset ja muut organisaatiot yhdessä. Hanke voidaan käynnistää ripeästi ja tutkimus kohdentaa juuri tarvittaviin kysymyksiin.
Hankkeen suunnitteluvaiheessa Luke ja yritykset valmistelevat tutkimuskysymykset yhdessä.
Luke omistaa hankkeessa syntyvät tulokset ja pyrkii suojaamaan elinkeinoelämän kannalta tärkeät tulokset ennen julkaisemista. Mukana olevilla yrityksillä on etuneuvotteluoikeus tuloksiin ja keksintöihin.
Luke toteuttaa tutkimuksen aina hyviä tieteellisiä käytäntöjä ja tutkimuseettisiä periaatteita noudattaen sekä julkaisee tulokset.
