Kotimaisen ruokaketjun merkitys kansantaloudelle on suuri – Luken selvitys tarjoaa vahvan neuvotteluvaltin ruoka-alan toimijoille
Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoiman PPP-hankkeen selvitys tarjoaa syvällistä tietoa kotimaisen ruokaketjun merkityksestä Suomen kansantaloudelle vuosina 2018–2021. Selvityksessä tarkasteltiin ruokasektorin vaikutuksia muun muassa työllisyyteen, arvonlisäykseen ja verokertymiin sekä valtakunnallisella että maakunnallisella tasolla vuonna 2021. Analyysi tarjoaa alan toimijoille mahdollisuuden kuvata ruokaketjun tärkeyttä.
Luke selvitti ruokaketjun merkitystä kansantaloudelle vuosina 2018–2021 PPP-rahoitteisessa Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa -hankkeessa. Edellinen selvitys tehtiin vuosina 2016–2017.
Tuoreen selvityksen mukaan ruoka-ala, johon kuuluu maatalous, elintarviketeollisuus, elintarvikkeiden tukku- ja vähittäiskauppa sekä ravitsemistoiminta, tuotti vuonna 2021 arvonlisäystä yli 19 miljardia euroa. Se vastaa lähes yhdeksää prosenttia koko maan arvonlisäyksestä. Arvonlisä koostuu kansantaloudelle lisäarvoa tuottavista eristä, kuten yrityksen maksamista palkoista, investoinneista tehdyistä poistoista ja yritysvoitosta. Arvonlisä saadaan vähentämällä liikevaihdosta ostetut materiaalit, tavarat ja palvelut.
Suurin osa ruokaketjun arvonlisäyksestä syntyi elintarvikekaupassa, jonka osuus oli 3,8 miljardia euroa, sekä maataloudesta, jonka osuus tuet mukaan lukien oli 3,4 miljardia euroa. Maatalouden osuudesta yhteensä 1,8 miljardia euroa oli tukia, joista noin 700 miljoonaa euroa oli EU-budjetista ja 1,1 miljardia euroa kansallisesta budjetista.
Ruoka-alan vaikutukset eivät rajoitu vain alan sisäisiin toimintoihin. Välilliset vaikutukset, jotka syntyvät toimialojen panosostosten kautta muilla kuin elintarviketoimialoilla, tuottivat arvonlisäystä yhteensä 6,6 miljardia euroa. Luken selvityksen mukaan yli kolmannes ruoka-alan arvonlisäyksestä koostuu välillisistä vaikutuksista, mikä korostaa alan laajaa merkitystä taloudelle.
”Selvityksemme osoittaa, että ruokaketjun merkitys Suomen kansantaloudelle on suuri. Hanke toteutettiin PPP-rahoituksella, koska rahoittajat halusivat ajantasaista tietoa ruokaketjun merkityksestä ja Luke haluaa selvittää, voiko selvityksen laskentajärjestelmää automatisoida”, toteaa Luken tutkimusprofessori Jyrki Niemi.
Ruoka-alan työllistävä vaikutus
Ruoka-ala työllistää selvityksen mukaan suoraan ja välillisesti noin 320 000 henkilöä, mikä vastaa noin 12 prosenttia koko maan työllisestä väestöstä. Suurin työllistäjä on ravitsemistoiminta, jota seuraavat alkutuotanto ja kauppa. Ruoka-alan asema työllistäjänä korostuu erityisesti maaseudun maakunnissa, joissa ala tarjoaa monille tärkeän toimeentulon lähteen.
Elintarviketeollisuusliiton ekonomisti Bate Ismail sanoo selvityksen auttavan mallintamaan ruokaketjun merkitystä Suomen kansantaloudelle.
"Vaikka ruoka on Suomessa erittäin arvostettua, koko ruokaketjun merkitystä ei ole vielä täysin ymmärretty. Luken data osoittaa, että ruoka-ala kattaa huomattavasti enemmän kuin pelkän alkutuotannon ja ruokakaupat. Näiden lisäksi ketjuun sisältyy muun muassa teollisuuden jalostus, tukkukauppa sekä ravintola- ja julkiset ruokapalvelut, kuten kouluruokailu," Ismail kertoo.
Hankkeessa tuodaan esiin ruokaketjun merkitystä, mikä on Niemen mukaan keskeistä alan toimijoille esimerkiksi vaikuttamistyössä. Saadut tulokset alan vaikutuksista Suomen talouteen tuottavat faktapohjaista tietoa, joilla voidaan perustella yhteiskunnan panostusten tarpeellisuutta sekä alan kasvumahdollisuuksia. Näitä tietoja voidaan hyödyntää monipuolisesti omassa viestinnässä ja markkinointimateriaaleissa, ja ne ovat arvokasta sisältöä myös kuluttajille suunnatussa viestinnässä.
Ismailin mukaan ruokaketjun rooli kansantaloudelle herättää suurta kiinnostusta sekä päättäjien että median keskuudessa. Luken laatima selvitys antaa kuvan ruokaketjun merkityksestä ja tuo esiin, miksi alaan kannattaa esimerkiksi investoida.
"Katsoimme muiden rahoittajien kanssa, että on ensiarvoisen tärkeää saada luvut ja tiedot luotettavalta tutkimuslaitokselta," toteaa Ismail.
Laskennan automatisointi mahdollistaa nopean reagoinnin alan muutoksiin
Ismail kertoo, että yhteistyö Luken kanssa on sujunut hyvin.
”Arvostan, että Luken tilastot kerätään laadukkaasti ja voin luottaa siihen, että data on laadukasta. Meillä on ollut hyvä yhteistyö pitkin hanketta ja saimme tuloksia kireälläkin aikataululla”, sanoo Ismail.
Niemi kertoo, että hankkeen toisessa vaiheessa Luke tutkii mahdollisuutta automatisoida laskentaa, joka arvioi ruoka-alan merkityksen Suomen kansantaloudelle. Tavoitteena on nopeuttaa tietojen saatavuutta tulevaisuudessa.
”Laskennan automatisoinnista on monia etuja. Sen avulla voimme havaita ruoka-alan muutokset nopeammin, mikä mahdollistaa nopeamman reagoinnin niihin. Automatisoinnin avulla voidaan myös koota vuosittain tietopaketteja päättäjille ja medialle, mikä lisää ruoka-alan näkyvyyttä”, Ismail jatkaa.
Mikä on Public Private Partnership -hanke?
PPP-hankkeet ovat esikilpailullisia tutkimushankkeita, jotka linkittyvät vahvasti Luken strategiaan sekä elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden tarpeisiin.
Hankkeen rahoitukseen osallistuvat Luke ja useat arvoketjun yritykset ja muut organisaatiot yhdessä. Hanke voidaan käynnistää ripeästi ja tutkimus kohdentaa juuri tarvittaviin kysymyksiin.
Hankkeen suunnitteluvaiheessa Luke ja yritykset valmistelevat tutkimuskysymykset yhdessä.
Luke omistaa hankkeessa syntyvät tulokset ja pyrkii suojaamaan elinkeinoelämän kannalta tärkeät tulokset ennen julkaisemista. Mukana olevilla yrityksillä on etuneuvotteluoikeus tuloksiin ja keksintöihin.
Luke toteuttaa tutkimuksen aina hyviä tieteellisiä käytäntöjä ja tutkimuseettisiä periaatteita noudattaen sekä julkaisee tulokset.
