Miksi typpikiertoa kannattaa kehittää?
Lannoitteiden mineraalitypen tuottaminen on energiaintensiivistä ja riippuvaista fossiilienergiasta. Biologisen typensidonnan ja lannan ravinteiden hyödyntämisen edistäminen maataloudessa vähentää typpilannoitteiden tarvetta. Viisas typpikierto vähentäisi maataloustuotannon riippuvuutta ulkomaisista panoksista, lisäisi maatalouden ravinneomavaraisuutta sekä parantaisi huoltovarmuutta. Typen hyväksikäytön tehostaminen on tärkeää maatilojen kannattavuuden sekä vesistönsuojelun kannalta.
Typpi on maataloudessa eniten satoon ja maankäytön tehokkuuteen vaikuttava ravinne1. Toisaalta typpilannoitteiden tuotanto aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä (N2O) ja ammoniakin valmistus kuluttaa runsaasti energiaa. Suomen typpilannoitteiden ammoniakista 80 prosenttia on tuotu Venäjältä, joten olemme olleet riippuvaisia venäläisestä fossiilienergiasta. Vaikka Venäjän tuonti on saatu korvattua muista lähteistä, huoltovarmuuden turvaamiseksi typpilannoitteiden tuontia on vähennettävä ja typen hyväksikäyttöastetta tulee nostaa.
Viisaalla typpikierrolla kannattavuutta ja ravinneomavaraisuutta
Typpi on yksi kalleimmista tuotantopanoksista maataloudessa, ja sen käytön tehostamisella on merkittävä suora vaikutus tilojen talouteen. Maailmanpoliittinen tilanne on vaikuttanut dramaattisesti typen hintaan, mikä on johtanut taloudellisiin vaikeuksiin maatiloilla. Typpiravinteen merkitys viljelyn kannattavuudelle on niin suuri, että se vaikuttaa myös maaseudun elinvoiman säilyttämiseen.
Typen hyväksikäytön tehostaminen on mahdollista. Nautakarjataloudessa typen hyväksikäyttö on nykyisin maidontuotannossa 30 prosenttia ja naudanlihan tuotannossa noin 15 prosenttia.2 Typen hyväksikäyttöä tehostamalla voitaisiin saada merkittäviä kustannussäästöjä Suomessa. Arvioiden mukaan ottamalla käyttöön typpikiertoa tehostavia keinoja niille soveltuvilla pinta-aloilla, typpilannoituksen kustannukset alentuisivat vuositasolla Suomessa noin 40–90 miljoonaa euroa lannoitetypen hinnan vaihteluvälin mukaan.
Viisaalla typpikierrolla ilmasto- ja ympäristökestävyyttä
Maidon- ja naudanlihantuotannon typpiylijäämä rasittaa ympäristöä sekä ilmastopäästöjen että vesistöhuuhtoumien kautta. Toisinaan toimet, jotka vähentävät yhtä haittaa, voivat päätyä lisäämään päästöä toisessa muodossa. Ympäristöhaittojen tehokkaaksi vähentämiseksi koko typpikierron, sen volyymien ja keskinäisten riippuvuuksien tunteminen on välttämätöntä. Karjalannan typen vapautumisen mallintaminen mahdollistaa sen maksimaalisen hyväksikäytön, mikä tukee kiertotalouden kehittämistä.
Typen hyväksikäytön tehostaminen vähentää ympäristökuormitusta lannoitteiden valmistukseen käytettävän fossiilienergian, ravinteiden käytön kautta muodostuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja typen huuhtoutumisen vähentymisen ansiosta.
Lannoitetypen korvaaminen rehuntuotannossa biologisella typensidonnalla ja lannan ravinteiden kierrolla parantaa resurssitehokkuutta, ympäristökestävyyttä, tuotannon kilpailukykyä ja kannattavuutta. Biologisen typensidonnan ytimessä on palkokasvien käyttö nurmirehussa, mikä lisää valkuaisomavaraisuutta ja luonnon monimuotoisuutta.
Lähteet
1Termonen, M., Korhonen, P., Kykkänen, S., Kärkönen, A., Toivakka, M., Kauppila, R. & Virkajärvi, P. 2020. Effects of nitrogen application rate on productivity, nutritive value and winter tolerance of timothy and meadow fescue cultivars. Grass and Forage Science 75 1: 111-126.
2Leino, M., Huuskonen, A., Jansik, C., Järvenranta, K., Mehtiö, T. ja Viitala, S. (toim.) 2023. Synteesi suomalaisen nautakarjatalouden kestävyydestä : Synteesiraportti. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 7/2023. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 123 s.
Huhtanen, P. & Huuskonen, A. 2020. Modelling effects of carcass weight, dietary concentrate and protein levels on the CH4 emission, N and P excretion of dairy bulls. Livestock Science 232, 103896. DOI: 10.1016/j.livsci.2019.103896
Huhtanen, P., Nousiainen, J.I., Rinne, M., Kytölä, K. & Khalili, H. 2008. Utilization and partition of dietary nitrogen in dairy cows fed grass silage-based diets. Journal of Dairy Science 91: 3589–3599. DOI: 10.3168/jds.2008-1181
