Metsäympäristön tilan seuranta (MYT)

Suomi on osallistunut kansainväliseen metsien seurantaohjelmaan jo vuodesta 1995 lähtien. Luke vastaa metsäympäristön tilan seurannan aineistonhallinnasta sekä kansallisesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä.

Metsäympäristön tilan seuranta tuottaa pitkän aikavälin tietoa metsistä sekä tieteellistä tietoa ilmansaasteiden, ilmastonmuutoksen ja muiden stressitekijöiden vaikutuksista metsäekosysteemeihin. 

Metsäympäristön tilan seuranta pohjautuu YK:n Euroopan talouskomission ICP Forests ja ICP Integrated monitoring (IM) seurantaohjelmiin, jotka perustettiin ilmansaasteiden kaukokulkeumasopimuksen vaikutusten seurantaan. Lisäksi MYT toteuttaa EU:n päästökattodirektiivin (NECD) velvoitetta seurata ilman epäpuhtauksien vaikutuksia metsäympäristössä. 

Seuranta-alat sijaitsevat talousmetsissä ja suojelluissa metsissä ympäri Suomen. Seurantametsiköitä valittaessa on huomioitu pääpuulajit, pohjois-eteläsuuntainen vaihtelu sekä kasvupaikkojen ravinteisuusvaihtelu. Seuranta-alat muodostavat tärkeän tutkimusinfrastruktuurin, jota voidaan hyödyntää monipuolisesti sekä metsäympäristön tilan seurannassa, empiirisessä tutkimuksessa että mallinnuksessa mm. ilmastomuutoksen metsävaikutuksiin ja metsien hiilen sidontaan liittyen.

Seurantaohjelmaan kuuluvat mittaukset:

• laskeuma, avoin paikka ja metsä (määrä ja kemia kuukausittain)
• maavesi (kemia kuukausittain kasvukauden aikana)
• puuston karikesato (määrä ja kemia kuukausittain kasvukauden aikana)
• puuston latvuskunto ja muut tuhot (mm. harsuuntuminen, väriviat, taudit ja tuholaiset vuosittain)
• taudit ja tuholaiset (vuosittain)
• neulaset (kemia joka toinen vuosi)
• puuston kasvu (joka viides vuosi)
• aluskasvillisuuden lajikoostumus ja -runsaus (joka viides vuosi)
• maaperä (kemia ja maaperän ominaisuudet joka kymmenes vuosi) 
• kasvupannat (jatkuva)
• maaperän kosteus ja lämpötila (jatkuva)
• meteorologia (jatkuva, säätiedot lähimmältä Ilmatieteen laitoksen asemalta)

Avosuokohteilta mitataan vain kasvillisuus, maaperä ja laskeuma mittaukset.

Seurantakohteissa on kolme eri ruutua, joihin mittaukset keskittyvät. Esimerkiksi laskeuman seuranta metsikössä, maavesi ja karike ovat samassa ruudussa. Niiden koko vaihtelee 30 x 40 metristä – 40 x 40 metriin. Ruutuja ympäröi vyöhyke, jossa tehdään mm. puiden terveydentilahavainnot. Kaikkia koealoja ympäröi noin 5 metrin levyinen puskurivyöhyke, jonka tarkoituksena on ehkäistä koealaan kohdistuvia häiriöitä.

Seuranta-aineistot muodostavat tärkeän vertailu- ja tausta-aineiston, ja ne viedään vuosittain Luken ja ICP Forests -ohjelman tietokantoihin. Seuranta-aineistoa ja -verkostoa hyödynnetään esim. hiilenkiertomallien validoinnissa yhteistyössä Luken Kasvihuonekaasulaskenta -viranomaistoiminnon kanssa.

Kansainvälinen yhteistyö on varsin vilkasta ICP Forests-, ICP Integrated Monitoring-, eLTER-, ja LYNET-verkostoissa. Euroopassa ICP Forests Level II seurantakoealoja on tällä hetkellä n. 500.

Seurannan toteutuksessa sovelletaan YK-ECE:n ICP Forests –ohjelman manuaalia. Lisäksi ICP Forests mittaa useita indikaattoreita, jotka ovat Forest Europe-prosessin kestävän metsätalouden kriteerien ja indikaattoreiden listalla. Myös Arktisen neuvoston alaisen AMAPin (The Arctic Monitoring and Assessment Programme) toiminnassa hyödynnetään ICP Forests dataa.