Metsänjalostuksella lisäarvoa tulevaisuuden metsiin

Luonnonvarakeskuksen (Luke) metsänjalostustyön tuloksena syntyneen perinnöllisesti korkeatasoisen ja monimuotoisen metsänviljelymateriaalin käyttö on yleistynyt nopeasti metsänuudistamisessa kuluneen vuosikymmenen aikana. 

Jalostetun metsänviljelyaineiston käytön arvioidaan olevan tärkein yksittäinen keino talousmetsien kasvun ja hiilensidonnan vahvistamisessa. Ilmaston muuttuessa metsänjalostuksessa painottuvat yhä enemmän puiden kestävyys- ja sopeutumisominaisuudet.

Metsänjalostuksella tarkoitetaan metsänviljelyssä käytettävien siementen ja taimien kasvun, laadun ja kestävyyden parantamista kasvinjalostuksen menetelmin. Metsänjalostus on valintajalostusta, jossa luonnonmetsien parasta perimää seulotaan ja rikastetaan sukupolvesta toiseen toistuvalla valinnalla, testauksella ja risteyttämisellä. Jalostuksella saavutetut parannukset siirretään käytännön metsätalouteen metsäpuiden siemenviljelyksillä tuotetun, perinnöllisesti monimuotoisen jalostetun siemenen avulla.

Luken metsänjalostustoiminnan merkitys on kasvanut viime vuosina siemenviljelyaineistojen käytön nopean yleistymisen myötä. Vuonna 2023 Suomessa tuotettiin noin 175 miljoonaa metsäpuun tainta, joista yli 98 % oli jalostettuja (Ruokavirasto). Suomi onkin monia maita edellä jalostettujen metsänviljelyaineistojen hyödyntämisessä. 

Luken metsien kasvua luodanneessa tutkimushankkeessa arvioitiin, että jalostuksella aikaansaatu kasvunlisäys alkaa vaikuttaa merkittävästi puuntuotannon metsien kokonaiskasvuun 2030-luvulta alkaen, ja viiden miljoonan kuutiometrin kasvunlisäykseen ylletään 2050-luvulla. Metsänjalostuksen tulosten hyödyntäminen tukee merkittävästi Kansallisen metsästrategian (2025) tavoitetta metsien kasvun lisäämisestä.

Jalostuksella aikaansaatu kasvunlisäys alkaa vaikuttaa merkittävästi puuntuotannon metsien kokonaiskasvuun 2030-luvulta alkaen.

Ilmastomuutos on lisännyt metsiemme kasvua pidentyneen kasvukauden ja lisääntyneen lämpösumman seurauksena. Tulevaisuuden Suomessa kuitenkin yleistyvät esimerkiksi lumettomat talvet ja voimakkaat lämpötilan vaihtelut, samoin kuin kuumat ja kuivat kaudet kesien aikaan. Muutokset lisäävät tuhoriskejä tuomalla uusia tauteja ja tuholaisia sekä aiheuttamalla kuivuus- ja pakkasvahinkoja. 

Metsänjalostukseen tarvitaankin uusia menetelmiä sopeutumis- ja kestävyysominaisuuksien sisällyttämiseksi entistäkin laajemmin jalostukseen. 

”Tutkimme männyn kasvun vastetta kasvukauden aikaiseen kuivuuteen ja havaitsimme tässä kestävyysominaisuudessa jalostuksella hyödynnettävää vaihtelua. Ilmaston muuttuessa tarvittaisiin lisää panostuksia aihepiirin tutkimukseen”, kertoo erikoistutkija Sonja Kujala Lukesta.

Metsänjalostusohjelman aineistoja tutkitaan nykyisin aktiivisesti myös genomisten eli DNA-tietoa hyödyntävien menetelmien avulla. Genomisen tiedon mukaanotto tarkentaa jalostusvalintaa ja tehostaa vaikeasti mitattavien ja myöhäisellä iällä ilmenevien ominaisuuksien jalostusta. Genotyypitystä eli geenimerkkien luentaa on tehty jo tuhansista Luken metsänjalostusohjelman puista ja työtä jatketaan rahoituksen puitteissa.

Alkiomonistus on kasvullisen lisäyksen menetelmä, jolla metsänjalostuksen tulokset voidaan siirtää metsänviljelyyn aiempaa tehokkaammin ja perinteistä siemenlisäystä huomattavasti nopeammin. Luke rekisteröi Euroopan ensimmäisen kaupalliseen tuotantoon tarkoitetun alkiomonistetun kuusiaineiston vuonna 2017.

”Alkiomonistuksessa tuotantomäärät ja aineiston saatavuus eivät ole riippuvaisia siemensadoista. Aineistoja voidaan valita huomioiden eri tavoitteet, kuten erilaiset kasvuominaisuudet", sanoo erikoistutkija Mikko Tikkinen.

Tällä hetkellä aineistoja on Etelä- ja Keski-Suomeen. Kenttäkokeiden lisäksi taimia on tuotettu metsänviljelyyn tähän mennessä noin 200 000 kappaletta. Tuotantomäärien kasvattamiseksi Lukessa on kehitetty tekoälyä hyödyntävää robotiikkaa. Tuotantoprosessin pilotointiin ja innovaatioiden kaupallistamiseen tähdätään parhaillaan LaGiants-hankkeessa.