Luonnonvarakeskuksen tutkimusinfrastruktuuripalveluiden avoimuuden ja saatavuuden linjaus

Luonnonvarakeskus avaa tutkimusinfrastruktuureja kansalliseen ja kansainväliseen käyttöön vuoden 2025 aikana näiden linjausten mukaisesti.

Luonnonvara-alan tutkimus ja toiminta tarvitsee toteutuakseen erilaisia tutkimusfasiliteetteja ja -aineistoja. Lukella on hallinnassaan monipuoliset tutkimusinfrastruktuurit, jotka mahdollistavat empiirisen, kokeellisen ja mallipohjaisen tutkimuksen teon. Lisäksi Luken tutkimusinfrastruktuuripalveluilla tuotetaan tutkimusaineistoja ml. pitkäaikaisseuranta-aineistoja, jatkuvatoimisia havaintoja, intensiivisiä kokeellisia aineistoja sekä mallituloksia. 

Tarvittavat tutkimuksen toteutuksen paikat on luokiteltu tutkimusympäristöksi, -infrastruktuuriksi ja -alustaksi. Tämä jäsentely auttaa hahmottamaan Luken tutkimusinfrastruktuurikokonaisuuksia ja niihin liittyviä palveluita, sekä helpottaa tutkimusinfrastruktuurien pitkäjänteistä kehittämistä ja viestintää. Jäsentely on Luken tutkimusinfrastruktuuripalveluiden perusta ja sitä hyödynnetään niin tutkimusinfrastruktuurien ja palveluiden kuvauksissa kuin käytön ja kustannusten allokoinnissa. Luken vuoden 2023 tutkimusinfrastruktuuriluokittelu löytyy liitteestä 1. 

Kansallisen avoimen tieteen jalkauttamisen tueksi on Tieteellisen seurain valtuuskunta yhdessä tutkimusorganisaatioiden/-toimijoiden kanssa laatinut kansallisen linjauksen liittyen Tutkimusaineistojen, -menetelmien ja -infrastruktuurien avoimuuteen. Tämä kansallinen linjaus sisältää myös suosituksen toimenpideohjelmasta vuosille 2021-2025. Kansallisen linjauksen strategisena periaatteena on, että tutkimusaineistoja, -menetelmiä ja -infrastruktuureja hallitaan, avataan ja käytetään vastuullisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Tutkijoilla on käytettävissään vastuullisen aineistojen ja menetelmien hallinnan mahdollistavat infrastruktuurit ja palvelut, ja niitä kehitetään tutkijoiden tarpeet huomioiden taloudellisesti kestävällä tavalla. 

Tutkimusinfrastruktuurit ja tutkimusinfrastruktuuripalvelut ovat keskeisiä välineitä, joilla tuetaan ja edistetään tieteen avoimuutta, ja ne tulisi rakentaa pitkäjänteisten suunnitelmien perusteella. Tutkimusinfrastruktuureja ja niiden käyttöpolitiikkoja koskevan tiedon avoin saatavuus on osa tutkimusinfrastruktuurien avoimuutta. Tutkijoilla tai tutkimusorganisaatioilla tulisi olla mahdollisuus hakea tutkimusinfrastruktuuripalveluita julkisten hakujen perusteella. Taloudellisesti kestävä avoimuuden edistäminen tarkoittaa sitä, että mahdollisimman laajalla yleisöllä on avoin pääsy julkisrahoitteisiin tutkimusinfrastruktuureihin.

Kansallisen linjauksen mukaisesti Luonnonvarakeskus linjaa seuraavaa: 

Luke avaa portaittain hallinnoimansa tutkimusinfrastruktuurit kansalliseen ja kansainväliseen käyttöön. Luke huolehtii tutkimusinfrastruktuuripalveluiden avoimesta saatavuudesta ja, että pääsynhallinta perustuu tiedossa oleviin pääsyn kriteereihin sekä läpinäkyvään pääsyn arviointiin. 

Luken tutkimusinfrastruktuurien avoimuuden ja saatavuuden periaatteet: 

• Luken tutkimusinfrastruktuurit ja -alustat ovat helposti löydettävissä ja saavutettavissa.
• Luken tutkimusinfrastruktuuripalveluita tarjotaan keskitetyn palvelukatalogin avulla.
• Käyttöoikeutta Luken tutkimusinfrastruktuureille haetaan ja hallinnoidaan keskitetyn pääsynhallintaprosessin ja -järjestelmän avulla.
• Käyttöoikeuden hakeminen ja myöntäminen perustuu ennalta määriteltyihin ja tiedossa oleviin kriteereihin.
• Luke pidättää oikeuden kattaa tutkimusinfrastruktuuripalveluiden (sis. datainfrastruktuurit) käytön kustannukset yleisten kansainvälisten ja kansallisten käytänteiden mukaisesti.
• Luke noudattaa ja edellyttää FAIR-periaatteita datainfrastruktuurien käytössä.
• Tutkimusinfrastruktuurien ja palveluiden ylläpidon yksikkökustannukset ovat määritelty ja perustellut.
• Luken tutkimusinfrastruktuuripalveluiden käytössä noudatetaan lainsäädäntöä, Luken muita linjauksia ja strategiaa.
• Luke tarjoaa tutkimusinfrastruktuuripalveluita vastuullisesti huomioiden turvallisuuden, ympäristön ja kestävän käytön sekä eettiset ja mainenäkökohdat.

TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIPALVELUT, PÄÄSYN TYYPIT JA KÄYTÖN MUODOT 

Luken tutkimusinfrastruktuuripalvelun käyttöä voi hakea tieteellisen tutkimuksen perusteella, markkinaehtoiseen käyttöön, viranomaiskäyttöön tai teknisen ylläpidon ja laadun varmistamisen tarpeisiin. Luken sisäistä käyttöä haetaan käytön ja pääsynhallinnan avulla. Luken tutkimusinfrastruktuuripalvelut voidaan jakaa pääsytyypiltään:  

• Fyysiseen (läsnä) pääsyyn, toisin sanoen käyttäjälle annetaan pääsy (käyttöoikeus) tutkimusinfrastruktuurille tai -alustalle;
• Etäpääsyyn, jolloin käyttäjä laatii käytöstä palvelupyynnön ja Luken työntekijä tai työntekijät toteuttavat käyttäjän puolesta palveluun liittyvän käytön; tai  
• Virtuaaliseen pääsyyn, jolloin pääsy ja siihen liittyvä tutkimusinfrastruktuuripalvelun käyttö tapahtuu etänä päätteen kautta.
• Hybridipääsy tarkoittaa kaikkien tai osan edellä mainittujen pääsyn muotojen yhdistelmää.

Luken tuottamat tutkimusinfrastruktuuripalvelut voivat olla luonteeltaan mm.:

• Virtuaalisia tutkimusinfrastruktuuripalveluita, jolloin palvelun keskiössä ovat avoimet aineistot, jalostetut datatuotteet, mallit, digitaaliset kaksoset, laskentapalvelut
• Tutkimuspalveluita, jossa keskiössä ovat kokeellisen tutkimuksen mahdollistavat tutkimusinfrastruktuurit ja -alustat
• Yksityiselle sektorille suunnattuja kehittämis-, innovaatio- ja asiantuntijapalveluita
• Teknologisia ja menetelmäpohjaisia laadunhallintaan liittyviä palveluita, kuten testaus-, kalibraatio-, menetelmäkehityspalveluita
• Koulutuspalveluita laajalle käyttäjäkunnalle 

Luke toteuttaa myös viranomaispalveluita, joista on erikseen sovittu ohjaavan ministeriön kanssa. 

Tutkimusinfrastruktuuripalvelu pitää sisällään aina kyseisen tutkimusalustan laitteen/laitteiston ja sen käytön sekä teknisen henkilöstön.

LINJAUKSEN TOTEUTUS 

Luken tutkimusinfrastruktuuripalveluiden avoimuuteen ja käyttöön liittyvä linjaus toteutetaan alla mainitun kuvauksen mukaisesti. 

”Tutkimusinfrastruktuurit ja -alustat ovat löydettävissä ja saavutettavissa” ja ”Luken tutkimusinfrastruktuuripalveluita tarjotaan keskitetyn palvelukatalogin avulla”

• Tutkimusinfrastruktuurit ja -alustat kuvataan Luken verkkosivuilla ja Tutkimusinfrastruktuuripalvelut esitellään palvelukatalogissa, joka on nähtävillä ja selattavissa Luken verkkosivuilla. Mahdollisuuksien mukaan Luken palvelukatalogi linkitetään myös kansallisiin ja kansainvälisiin tutkimusinfrastruktuurien palvelukatalogeihin. 

”Käyttöoikeutta Luken tutkimusinfrastruktuureille haetaan ja hallinnoidaan keskitettyjen prosessien ja - hallintajärjestelmän avulla”

• Tutkimusinfrastruktuuripalveluiden käyttäjät anovat käyttöoikeutta Luken verkkosivulta löytyvän hakulomakkeen avulla.
• Hakulomaketta käyttävät niin Luken sisäiset käyttäjät kuin ulkopuoliset käyttäjät.
• Hakemuksessa kuvataan ja anotaan haluttu palvelu, käytön muoto ja pääsyn tyyppi.
• Lomakkeella kuvataan haettava toiminta ja siihen liittyvä tutkimuksellinen, markkinaehtoinen, teknologinen tai viranomaistoiminta/hanke.
• Palveluiden käyttöoikeuden hakuun saa tukea.

”Käyttöoikeuden hakeminen ja myöntäminen perustuu ennalta määriteltyihin ja tiedossa oleviin kriteereihin” 

• Luke laatii käyttöoikeuden myöntämisen prosessikuvauksen ja kriteeristön, millä perusteilla käyttöoikeus myönnetään tai evätään.
• Kriteeristö ja siihen liittyvät periaatteet ovat avoimesti saatavilla ja kriteeristöä sovelletaan tasapuolisesti.  
• Riippuen käytön muodosta (tutkimuksellinen, markkinaehtoinen, teknologinen tai viranomaistoiminta) hakemus käsitellään sille tunnistetussa ja kuvatussa käyttöoikeuden myöntämisprosessissa.  
• Hyväksytyn käyttöoikeuden jälkeen hakemus (hanke) siirtyy operatiiviseen toteutukseen (pääsynhallinta), jossa käytön resurssimitoitus ja aikataulutus vahvistetaan.
• Tutkimusinfrastruktuurien- ja alustojen ns. ylläpidolliset datat (institutionaaliset tut.infra-aineistot) ovat avoimesti saatavilla ja niihin ei sovelleta käyttöoikeuden hakuprosessia. 

”Luke pidättää oikeuden kattaa tutkimusinfrastruktuurien käytön ja tutkimusinfrastruktuuripalveluiden kustannukset FAIR-periaatteiden ja yleisten kansainvälisten ja kansallisten käytänteiden mukaisesti” ja ”Tutkimusinfrastruktuurien ja palveluiden ylläpidon yksikkökustannukset ovat määritelty ja perustellut” 

• Kaikkien tutkimusinfrastruktuurien ja tutkimusalustojen ylläpidon ja käytön kustannukset pystytään erittelemään ja kohdentamaan Luken tilikartan avulla.
• Tutkimusalustoille käytön yksikkökustannukset on määritelty ja laskentaperusteet ovat saatavilla.  
• Käytöstä aiheutuneet kustannukset kohdennetaan Luken tutkimusinfrastruktuurien käytön kustannusperiaatteiden mukaisesti.
• Kustannusten allokaatiota ohjaa yleiset FAIR-periaatteet sekä kansalliset ja kansainväliset julkisrahoitteisen toiminnan linjaukset.  

”Luken tutkimusinfrastruktuuripalveluiden käytössä noudatetaan lainsäädäntöä, Luken muita linjauksia ja strategiaa”  ja  ”Luke    tarjoaa    tutkimusinfrastruktuuripalveluita    vastuullisesti    huomioiden    tieto-    ja  työturvallisuuden,  ympäristön  ja kestävän käytön” 

• Lainsäädäntö ja Luken laatimat linjaukset (ml. datapolitiikka, tietoturvapolitiikka, tekoälyn käytön ohjeistus) ohjaavat tutkimusinfrastruktuureissa ja -alustoilla toimintaa.
• Huolehdimme tutkimusinfrastruktuurien ja niihin liittyvien palveluiden käytön työturvallisuudesta ja käyttäjien perehdytyksestä. Laitteiden yhteiskäyttöisyys edellyttää hyvää perehtyneisyyttä, tukea ja työturvallista toimintamallia.  
• Perehdytys kattaa eettiset toiminnan ja bioturvan huomioimisen.
• Toimimme Luken tutkimusinfrastruktuureilla vastuullisuusperiaatteiden mukaisesti ja raportoimme toiminnasta vuosittaisessa Luken vastuullisuusraportissa.
• Huolehdimme  tutkimusinfrastruktuureiden  ympäristöystävällisestä ja kestävästä käytöstä. Kokeellisessa toiminnassa palautamme tutkimusalustan takaisin ylläpitotilaan.

TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN OHJAUS, PÄÄTÖKSENTEKO JA KEHITTÄMINEN

• Luken tutkimusinfrastruktuurien toimintaa johtaa operatiivisesti vastuullinen yksikön johtaja työjärjestyksen mukaisesti.  
• Uudistamis- ja kehitystyötä ohjaa Luken sisäinen ohjausryhmä, pääsääntöisesti tutkimusyksikön johtamana. Viranomais- ja asiantuntija -prosessi on edustettuna ohjausryhmässä.
• Tutkimusinfrastruktuurien mittavista päivittämisistä (rakennushankkeet) päättää Luken johtoryhmä, hallinnolliset päätökset tehdään työjärjestyksen mukaisesti.   
• Jokaisella Luken tutkimusinfrastruktuurilla on nimetty kehittämisen vastuuhenkilö(t) sekä operatiivisesta toiminnasta vastaava Tutkimusinfrastruktuuripalvelut -yksikön ryhmäpäällikkö.
• Luke on laatinut kaikille tutkimusinfrastruktuureille viisivuotisen kehittämissuunnitelman, jota päivitetään vuosittain. Kehittämissuunnitelma ohjaa tutkimusinfrastruktuurien uudistamista, erityisesti investointien osalta.
• Luken tutkimusinfrastruktuuripalveluita kehitetään yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden ja -verkostojen kanssa.  
• Tutkimusinfrastruktuurien kehittämisessä tunnistettuja yhteistyökumppaneita voivat olla tutkimusorganisaatiot, hallinnon edustajat, yritykset, yhteisöt tai rahoittajat.
• Luke hyödyntää valtion sekä kansallisen ja eurooppalaisen tutkimusyhteisön yhteisiä palveluja mahdollisimman kattavasti. 

Luken tutkimusstrategiset tavoitteet edellyttävät avoimen ja tehokkaan tutkimusinfrastruktuurien käytön sekä kansainvälisen verkostoitumisen. Luken tutkimusinfrastruktuurien ja niihin liittyvien palveluiden jatkuva kehittäminen turvaa tulevaisuuden tutkimusrahoitusta sekä takaa laadukkaat tutkimusympäristöt myös tulevaisuudessa. 

Tutkimusympäristöt ja tutkimusinfrastruktuurit: 

Maatalouden tutkimusympäristö

Ruukin tutkimusinfrastruktuuri 

• Ruukin hiilivuon mittausala 
• Ruukin huuhtoumakenttä 
• Ruukin lihanautatutkimusnavetta 
• Ruukin salaojituskenttä 
• Ruukin viljelyn koekentät 

Maaningan tutkimusinfrastruktuuri 

• Kirmajärven valuma-alue 
• Maaningan biokaasulaitos ja uudet energiaratkaisut 
• Maaningan hiilivuon mittausalusta 
• Maaningan huuhtoumakenttä 
• Maaningan SIMU, olosuhdesimulaattoritila 
• Maaningan tutkimusnavetta 
• Maaningan viljelyn koekentät 

Jokioisten kotieläintutkimuksen tutkimusinfrastruktuuri  

• Jokioisten biokaasulaitos ja uudet energiaratkaisut 
• Jokioisten kotieläinten monitoimitutkimustila 
• Jokioisten tutkimusnavetta 

Jokioisten kasvituotannon tutkimusinfrastruktuuri 

• Jokioisten biodiversiteettilohko 
• Jokioisten hiilivuon mittausala 
• Jokioisten luomulohko 
• Jokioisten peltoviljelyn kentät 
• Jokioisten pysyvät viljelykierto- ja muokkauskoekentät 
• Jokioisten säätösalaojituskenttä 
• Jokioisten viljelyn koekentät 
• Jokioisten huuhtoumakentät 
• Älymaatalouden testialusta 
• Jokioisten kasvitutkimuksen kokeellinen alusta 

Kalakantojen ylläpidon ja monimuotoisuuden tutkimusympäristö 

Taivalkosken tutkimusinfrastruktuuri 

• Taivalkosken emokalahalli 
• Taivalkosken mätituotannon halli 
• Taivalkosken poikastuotannon halli 

Inarin tutkimusinfrastruktuuri 

• Inarin emokalahalli 
• Inarin mätituotannon halli 
• Inarin poikastuotannon halli 

Keminmaan tutkimusinfrastruktuuri 

• Keminmaan emokalahalli ja ulkoaltaat 
• Keminmaan mätituotannon halli 
• Keminmaan poikastuotannon halli 

Enonkosken tutkimusinfrastruktuuri 

• Enonkosken emokalahalli ja ulkoaltaat 
• Enonkosken Kuurnan koealusta 
• Enonkosken mätituotannon halli 
• Enonkosken poikastuotannon halli 

Vesiviljelytuotannon ja -teknologian tutkimusympäristö

Laukaan tutkimusinfrastruktuuri 

• Laukaan emokalahalli ja ulkoaltaat 
• Laukaan jalostuksen hallit 
• Laukaan kokeellinen halli 
• RAS alustat 
• RAS kontti 

Merikasvatuksen tutkimusinfrastruktuuri 

• Parainen 
• Rymättylä
• Korppoo 

Luonnon kalakantojen tutkimusympäristö 

Paltamon tutkimusinfrastruktuuri 

• Paltamon halli sis. kokeelliset altaat 
• Paltamon ulkoaltaat 
• Paltamon virtavesialtaat 

Luonnonkalakantojen tutkimusinfrastruktuuri 

• Lammi 
• Merihaka 
• Oulu 
• Vaasa 
• Viikki Otoliittilaboratorio 
• Inari 
• Utsjoki 
• Kolari 

Taimi- ja puutarhakasvituotannon tutkimusympäristö 

Haapastensyrjän tutkimusinfrastruktuuri  

• Haapastensyrjän avomaakentät 
• Haapastensyrjän muovikasvihuoneet, kasvatustunnelit 
• Haapastensyrjän siemenkeskus 
• Haapastensyrjän vartekokoelma alue 
• Haapastensyrjän tutkimuskasvihuone ja kontrolloidutkasvatustilat 

Savonlinnan tutkimusinfrastruktuuri 

• Punkaharjun taimien kasvatusalusta 
• Savonlinnan kasvihuone 

Piikkiön tutkimusinfrastruktuuri  

• Piikkiön avomaakentät 
• Piikkiön tutkimuskasvihuoneet 
• Piikkiön VIS alusta 

Suonenjoen tutkimusinfrastruktuuri 

• Suonenjoen kokeellinen tutkimusalusta 
• Suonenjoen taimien muovikasvihuoneet ja ulkokasvatustilat 
• Suonenjoen taimien stressikenttä 
• Suonenjoen tutkimuskasvihuone 

Metsien tutkimusympäristö 

Ränskälänkorven tutkimusinfrastruktuuri 

• KHK mittausalusta  

Tutkimusmetsien infrastruktuuri 

• Tutkimusmetsät ja niiden kokeet 

Metsien kokeiden tutkimusinfrastruktuuri 

• Eteläiset kokeet 
• Pohjoiset kokeet 

Muu metsäinfrastruktuuri 

• Joensuun lustolabortorio 
• Rovaniemen lustolaboratorio 
• Viikin lustolaboratorio 
• Kannus 
• Parkano

Aineistot ja näytteet tutkimusympäristönä 

Luonnonvarojen Biopankki tutkimusinfrastruktuuri 

• Kryot ja pakastetut näytteet, Maatalous ja puutarha 
• Kuivanäytekokoelma, Maatalous ja puutarha 
• Mikrobikokoelmat Maatalous 
• Kryot ja pakastetut näytteet, Metsät 
• Kuivanäytekokoelma, Metsät 
• Mikrobikokoelmat Metsät 
• Kryot ja pakastetut näytteet, Kalat 
• Kuivanäytekokoelmat, Kalat 

Datainfrastruktuurit 

• Tietovarannot, MAAT, METS, ELKT, PORO