Luken laskelmat ja suositukset viitoittivat ruokasektorin vienninedistämistoimia

Keskustelunavauksemme ruokasektorin arvonlisän kasvattamisesta vauhditti sekä hallinnon että alan yritysten toimia ruokaviennin edistämiseksi.

Suomen biotalouden osana toimivalta ruokasektorilta odotetaan arvonlisän kasvua. Petteri Orpon hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi kaksinkertaistaa Suomen ruokavienti vuoteen 2031 mennessä. Kustannuskriisin aiheuttama hintojen nousu ja sen aiheuttamat kulutusvaikutukset ovat kuitenkin saaneet hallinnon edustajat pohtimaan ruokasektorin kasvun edellytyksiä. 

Tähän tietotarpeeseen vastataksemme selvitimme ruokasektorin arvonlisän korkeimman saavutettavissa olevan kasvupotentiaalin vuoteen 2035 mennessä ja annoimme toimenpidesuosituksia niin hallinnolle kuin yrityksille kasvun lisäämiseksi.

Laskelmiemme mukaan Suomen ruokasektorin liikevaihto voi parhaimmillaan kasvaa 30 prosenttia ja arvonlisä 39 prosenttia vuodesta 2020 vuoteen 2035 mennessä. 

Liikevaihdon ja arvonlisän laskennallisesta kasvusta peräti neljä viidesosaa tulee selvityksemme mukaan viennistä ja vain noin yksi viidesosa kotimaan markkinoilta.

Ruokasektori kasvaa myös uusia arvoketjuja luomalla. Kaksi suurinta potentiaalista kasvua tuottavaa uutta sektoria ovat kasviproteiinit ja solumaatalous. Molemmissa tapauksissa arvoketjut ovat kuitenkin epävarmoja ja vasta rakentumassa. Myös niiden kohdalla tulee panostaa vientiin.

Laskelmiimme pohjautuvat, ruokaviennin merkitystä korostavat suosituksemme otettiin hyvin vastaan sekä hallinnossa että ruokasektorin yrityksissä. Keskustelunavauksemme sai laajasti kiitosta tulevaisuuteen katsovasta, positiivisesta otteestaan sekä oikea-aikaisuudestaan. Toimiinkin tartuttiin nopeasti.

Muutama kuukausi selvityksemme julkaisun jälkeen, kevään 2024 kehysneuvotteluissa Petteri Orpon hallitus päätti kohdentaa 5,7 miljoonaa euroa ruoka-alan kasvuohjelmaan, jolla tuetaan hallitusohjelmassa asetettua tavoitetta ruokaviennin kaksinkertaistamisesta vuoteen 2031 mennessä. Kasvuohjelman rahoitus kohdentuu suosituksiamme mukaillen ruokaviennin tukemiseen, TKI-toimintaan sekä vientiosaamisen ja -valmiuksien sekä ruokamaakuvan kehittämiseen. 

Erityisen merkittävä uusi avaus on se, että kasvuohjelman rahoituksen turvin ruokasektorin yritykset ovat järjestäytyneet nopeasti uudella tavalla Ruokatieto ry:n ja Suomen elintarvikevientiyhdistys ry:n koordinoimalle ruokaviennin kasvualustalle. Lisäksi Business Finlandin kautta rahoitettavat TKI-hankkeet osana Food2.0-veturihanketta edistävät yrityslähtöisesti ruokaviennin kilpailukykyä. Nämä toimet ovat linjassa suositustemme kanssa, joissa korostimme sekä yritysten että valtion eri toimijoiden sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin ja yhteistyöhön sekä taloudellisten panostusten tehokasta yhteensovittamista.

”Luken keskustelunavaus ajoittui sopivasti tilanteeseen, jossa vienninedistämisen vanhojen rakenteiden tilalle oli aika luoda uusia. Hallinnon ja yritysten tahtotila kohtasivat ja valtio osoitti alalle erillisrahoitusta. Luken laskelmat ja suositukset ovat viitoittaneet hallinnon ja yritysten toimenpiteitä sekä pysyvien rakenteiden luomista yhteiselle vienninedistämiselle.”

Päivi Nerg, valtiosihteeri, maa- ja metsätalousministeriö