Kuva kotimaisen ruokaketjun merkityksestä kansantaloudelle tarkentui

Luonnonvarakeskuksen (Luke) selvitys antaa kuvan ruokaketjun kokonaismerkityksestä, tarjoaa alan toimijoille mahdollisuuden kuvata ruoka-alan tärkeyttä ja tuoda esiin, miksi alaan kannattaa esimerkiksi investoida. Selvityksessä tarkasteltiin ruoka-alan vaikutuksia työllisyyteen, arvonlisäykseen ja verokertymiin sekä valtakunnallisella että maakunnallisella tasolla.

Luken selvitys paljastaa ruoka-alan arvonlisäys-, työllisyys- ja verovaikutukset koko maassa ja eri maakunnissa kattaen sekä suorat että välilliset vaikutukset. Tarkastelussa ovat mukana koko Suomen ja maakuntien tasolla myös ruoka-alan yhteisö- ja ansiotuloverot. Nämä tiedot ovat keskeisiä alan toimijoille esimerkiksi vaikuttamistyössä.

Selvityksen mukaan ruoka-alan, eli maatalouden, elintarviketeollisuuden, elintarvikkeiden tukku- ja vähittäiskaupan sekä ravitsemistoiminnan, vaikutus Suomen kansantaloudelle on merkittävä. Ala työllistää välilliset vaikutukset huomioon ottaen noin 320 000 henkeä, mikä on lähes 12 prosenttia kaikista työllisistä. Arvonlisäystä ruoka-ala tuottaa kansantaloudelle runsaalla 19 miljardilla eurolla. Tämä on lähes yhdeksän prosenttia koko maan arvonlisäyksestä.

”Ruoka-alan vaikutukset eivät rajoitu vain alan sisäisiin toimintoihin. Selvityksen mukaan yli kolmannes ruoka-alan arvonlisäyksestä koostuu välillisistä vaikutuksista, mikä korostaa alan laajoja kerrannaisvaikutuksia kansantaloudessa”, sanoo selvityshanketta vetänyt tutkimusprofessori Jyrki Niemi Lukesta

Nämä kerrannaisvaikutukset, jotka syntyvät toimialojen panosostosten kautta muilla kuin elintarviketoimialoilla, tuottavat arvonlisäystä yhteensä 6,6 miljardia euroa. 

Tiedot ruoka-alan vaikutuksista Suomen kansantalouteen ja aluetalouksiin auttavat yrityksiä ja muita alan toimijoita perustelemaan yhteiskunnan panostusten tarpeellisuutta sekä ruoka-alan kasvumahdollisuuksia.

”Tutkimus havainnollistaa ruoka-alan vaikutuksia koko maan ja maakuntien tasolla. Se auttaa osaltaan varmistamaan, että ruoka-alan merkitys tulee huomioiduksi alalle tärkeissä päätöksissä ja viestinnässä”, sanoo Niemi.

Ruoka-ala työllistää välilliset vaikutukset huomioon ottaen noin 12 prosenttia kaikista työllisistä. Arvonlisäystä ala tuottaa kansantaloudelle runsaalla 19 miljardilla eurolla. Tämä on lähes yhdeksän prosenttia koko maan arvonlisäyksestä.

Luken selvitykseen on koottu ruoka-alan tärkeimpiä tunnuslukuja ja tilastoja koko maan ja maakuntien tasolla. Mukana on tietoja muun muassa tuotannon arvosta ja tuotoksesta, arvonlisäyksestä, työllisten määrästä, investoinneista ja veroista. 

Tutkijat tutkivat nyt mahdollisuutta automatisoida käytettyä panos-tuotoslaskentaa, joka arvioi ruoka-alan merkityksen Suomen kansantaloudelle. Tavoitteena on nopeuttaa tietojen saatavuutta tulevaisuudessa. Automatisoinnin avulla voitaisiin koota vuosittain tietopaketteja päättäjille ja medialle, mikä voisi lisätä ruoka-alan näkyvyyttä julkisessa keskustelussa.

Tutkimus toteutettiin Public Private Partnership -hankkeena. Tutkimusta rahoittivat Luken lisäksi Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Elintarviketeollisuusliitto ry, Päivittäistavarakauppa ry, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry, Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry ja Agronomiliitto ry, Agrologien Liitto ry ja Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund.