Siirry pääsisältöön

Kotieläintuotannon ammoniakkipäästöihin voidaan vaikuttaa

Ammoniakkipäästöjen vähentäminen on keskeistä lannan typen käytön tehostamiseksi. Suomessa noin 90 prosenttia ammoniakkipäästöistä tulee maataloudesta, erityisesti tuotantoeläinten lannasta. Ammoniakin muodossa tapahtuva lannan typen haihtuminen ilmaan on myös taloudellinen tappio.

Lannan alkuperäisestä kokonaistyppisisällöstä saatetaan menettää noin 40 prosenttia varastoinnin (19 %) ja levityksen (19 %) aikana pelkästään ammoniakkipäästöinä. Riski ammoniakin haihtumiselle vaihtelee lantatyypeittäin ja käsittelyketjun eri vaiheissa. Haihtumalla tapahtuva typpihävikki heikentää lannan lannoitearvoa ja on suoraan pois kasvintuotannosta.

Typpihävikkiä voi vähentää monella tavalla

Kotieläintuotannon ammoniakkipäästöihin voidaan tehokkaimmin vaikuttaa lannan varastointiin ja levitykseen liittyvillä menetelmillä, mutta myös eläinten ruokintaan liittyvillä toimilla, kuten valkuaisruokinnan optimoinnilla. 

Varastoinnin aikaista typpihävikkiä voidaan vähentää lantavarastoja kattamalla ja käyttämällä kelluvia katteita. Peltolevityksen yhteydessä tapahtuvaan hävikkiin voidaan vaikuttaa levitystavalla, joista hajalevitys aiheuttaa eniten päästöjä ja sijoituslevitys vähiten. Typpitappioiden vähentämiseksi lietelanta kannattaa sijoittaa tai mullata mahdollisimman pian.

Myös sää vaikuttaa ammoniakkihävikkiin

  • Ammoniakin haihtumisnopeus on suurin levityksen jälkeen ja se pienenee selvästi levityksen jälkeisinä päivinä lietteen liukoisen typen imeytyessä maahan. 
  • Lannan ominaisuuksien ja levitysmenetelmien lisäksi säätekijöillä on voimakas vaikutus levityksen yhteydessä tapahtuvaan ammoniakin haihtumiseen. 
  • Lämmin, aurinkoinen, kuiva ja tuulinen sää lisäävät levityksen aikaista ammoniakkihäviötä. 
  • Levityksen jälkeen kevyt sade voi vähentää ammoniakin haihtumista edistämällä liukoisen typen imeytymistä maahan kasvien juurten ulottuville, mutta rankkasade voi lisätä typen huuhtoutumisen riskiä. 
  • Viimeaikaisissa suomalaisissa kokeissa on tarkasteltu myös nurmelle levitettävän biokaasulaitoksen mädätteen peltolevityksen yhteydessä tapahtuvaa ammoniakkihäviötä (N-Fiksu, FarmGas-PS 3) sekä kelluvien katemateriaalien vaikutusta mädätteen varastoinnin aikaisten typpipäästöjen vähentämisessä (FarmGas-PS 3, BlackGreen, BioKanta).
Mari Räty
Erikoistutkija
+358295326500