Happokäsittely vähentää lietelannan ammoniakkipäästöjä
Happokäsittely on tehokas keino lietelannan ammoniakkipäästöjen ja typpihävikin vähentämiseksi. Suomessa teknologiaa ei kuitenkaan ole otettu käyttöön.
Kun lietelannan pH lasketaan hapon avulla lähelle kuutta tai sen alle, lannan ammoniakki pysyy haihtumattomana ammoniummuodossa. Käsittely on mahdollista toteuttaa lannankäsittelyketjun eri vaiheissa: happoa voidaan lisätä eläinsuojissa, varastoinnin aikana ja levityksen yhteydessä. Happokäsittelyn haittapuolena on menetelmässä pääsääntöisesti käytettävän väkevän rikkihapon syövyttävyys ja väkevän hapon käyttöön liittyvät vakavat työturvallisuusriskit.
Happokäsittelyä on testattu Suomessa ruutumittakaavan nurmikokeissa. Tulosten perusteella naudan lietelannan happokäsittely voi olla lupaava menetelmä myös meidän olosuhteissamme. Happokäsittely vähensi pintalevityksen jälkeistä ammoniakin haihtumista yli 95 prosenttia käsittelemättömään lietteeseen verrattuna.
Satovaikutukset eivät ole yksiselitteisiä
- Tilatasolla happokäsittely vaatii ammattimaiset, suljetut ja käyttöturvalliset järjestelmät, joissa käyttäjä ei altistu vahvoille hapoille (roiskeet, vuodot, kaasut).
- Happokäsittelyllä voidaan tehokkaasti estää typen haihtumista, mutta satovaikutus riippuu myös levitysolosuhteista, kasvukaudesta ja maan omista typpivaroista.
- Happokäsittely yhdistettynä leveämmän työleveyden omaavaan ja kevyempään pintalevitysteknologiaan voi tarjota vaihtoehdon sijoituslevitykselle.
- Lietteen happamoittamisessa testattiin myös pyrolyysinestettä, joka on biomassojen pyrolyysissä muodostuva heikkoja orgaanisia happoja sisältävä vesipitoinen osa. Jakeen hyötykäyttö tarjoaisi vaihtoehtoja vahvoille hapoille, mutta vaatii lisää tietoa sen satovaikutuksista.
