EU:n laskelmat voivat kääntää metsien hiilinielut kansantalouden taakoiksi

Kestävä metsäbiotalous on Suomen kansallinen kivijalka sekä talouden, sosiaalisen hyvinvoinnin että ympäristön kannalta.

Euroopan unionin komissio antoi viime kesänä asetusehdotuksen maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätaloussektorin sisällyttämisestä EU:n 2030 energia- ja ilmastopakettiin. Työstettävänä oleva asetusehdotus tulee oleellisesti vaikuttamaan Suomen metsäbiotalouteen. Siksi hiilinielujen laskennan läpinäkyvyys on erittäin oleellista.

Ilmastotavoitteet ja niiden toteuttamiseen liittyvät ilmastosopimukset ovat kansallisesti äärimmäisen tärkeitä.

Komission tekemän ehdotuksen mukaan Suomen metsät sitoisivat hiiltä ilmakehästä huomattavasti vähemmän kuin mitä Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi. Miten tämä on mahdollista? Arviot poikkeavat toisistaan kolmessa pääkohdassa:

1. Ensimmäinen ero arvioissa on puuston kasvuennusteessa, jolla on myös merkittävin vaikutus lopputulokseen. Komissio arvioi Suomen vuotuisen puuston kasvun selkeästi alhaisemmaksi kuin Luke.
2. Toinen ero syntyy eroavaisuuksista maankäytön luokituksessa. Sekä Suomi että komissio luokittelevat luokkaan "muu maa" hyvin huonokasvuiset ja kasvipeitteettömät kivennäismaat kuten puuttomat/vähäpuustoiset joutomaat, avokalliot, hietikot ja tunturit. EU-laskelmassa nämä alueet katsotaan osin kelvolliseksi metsänkasvatukselle.
3. Kolmas ero johtuu metsitys- ja metsäkatoennusteista. Komission laskelmissa Suomi pystyisi metsittämään kolminkertaisen määrän ei-metsämaata vuoteen 2050 mennessä. Luken arvion mukaan tämä ei ole käytännössä mahdollista.

Komissio arvioi myös maataloudesta ja yhdyskuntarakentamisesta johtuvan metsämaan vähenemisen eli metsäkadon olevan huomattavasti pienemmän kuin mitä Luke arvioi. Suomessa rakentaminen tapahtuu yleensä kasvukeskusten ympärillä olevalle metsämaalle. Sen sijaan komission arviossa puolet rakentamisesta ja maatalouden laajenemisesta tapahtuu muualla kuin metsämaalla. Komission arviossa myös Suomen yhdyskuntarakentaminen vähenisi oleellisesti tulevaisuudessa.

Ilmastotavoitteet ja niiden toteuttamiseen liittyvät ilmastosopimukset ovat kansallisesti äärimmäisen tärkeitä. Tavoitteiden ja niiden toteuttamisen uskottavuuden kannalta oleellista on myös se, että EU:n jäsenmailleen asettamat kansalliset velvoitteet pohjautuvat läpinäkyvään ja yhteisesti hyväksyttyyn laskentaan ja lähtötietoihin. Nyt komission vaikutusarviossa ei näin ole.

Komission ehdotuksessa asetettava laskennallinen velvoite kullekin jäsenmaalle johtaisi siihen, että Suomen metsien luonnontieteellisesti tutkitusta hiilinielusta syntyisi tarkastelujaksolla käytännössä laskennallinen taakka kansantaloudelle.

Asiantuntijapalveluiden johtaja Taneli Kolström Tutkimusylijohtaja Johanna Buchert