Asiantuntijaselvitys tuotti suositukset koirien jalostusta koskevan lainsäädännön kehittämiseen
Luonnonvarakeskus (Luke) teki yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön sekä Ruokaviraston kanssa asiantuntijaselvityksen koirien jalostukseen ja hyvinvointiin liittyvistä ongelmista. Selvityksen tavoitteena oli kehittää lainsäädäntöä ja luoda käytännön työkaluja eläinsuojeluvalvontaan, jotta perinnöllisiä sairauksia ja vikoja aiheuttavaan jalostukseen olisi helpompi puuttua.
Useat hyvinvointihaittaa aiheuttavat sairaudet ja viat liittyvät koirien rakenteeseen, joka voi olla haitoista huolimatta toivottu rotuominaisuus. Vakavien ja merkittävää hyvinvointihaittaa aiheuttavien ääripiirteiden ja vikojen, kuten liioitellun lyhytraajaisuuden ja lyhytkalloisuuden, ylläpitäminen jalostuksella voidaan katsoa Suomen nykyisen eläinsuojelulain vastaiseksi.
Tietoa hyödynnetään eläinjalostusta koskevan asetuksen valmistelussa
Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee selvitysten pohjalta valtioneuvoston asetusta eläinjalostuksesta. Asetus selkeyttää rajaa sallitun ja kielletyn jalostuksen välillä sekä toimii ohjeistuksena lakia toimeenpaneville valvontaviranomaisille.
Asetukseen tarkennetaan selvityksen perusteella ne perinnölliset ääripiirteet, viat ja sairaudet sekä keisarileikkausten määrä, joista eläinlääkäreiden on tehtävä ilmoitus ja jalostuskielto koirarekisteriin.
Työkaluja eläinsuojeluviranomaisten käyttöön
Selvityksessä määritellyt jalostuksen valvontakriteerit ja raja-arvot ovat työkaluja, jotka tulevat valvontaa tekevien eläinsuojeluviranomaisten käyttöön. Nämä kriteerit on tarkoitettu tilanteisiin, joissa viranomaisen on arvioitava, onko jalostustoiminnassa rikottu eläinsuojelulainsäädäntöä. Ensimmäinen oikeusjuttu, jossa näitä työkaluja tarvitaan, on jo vireillä.
Suomen Kennelliitto (SKL) on huomioinut selvitykset jalostusstrategiassaan, jossa terveysominaisuuksien painoarvo on nostettu tärkeimmäksi jalostustavoitteeksi ohi muiden ominaisuuksien. Monet rotujärjestöt ovat päivittäneet perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmansa (PEVISA) uuden eläinten hyvinvointilain linjausten mukaisesti. Rotukieltojen sijaan Suomi on ryhtynyt suunnannäyttäjäksi roturisteytyksille, ja Kennelliitto on hyväksynyt useita rotujärjestöiltä tulleita risteytysprojekteja terveysongelmiin ajautuneille roduille.
Tietoisuus terveysongelmista muuttaa myös asenteita – lyhytkalloisten rotujen suosio laskenut
Tietoisuus koiranjalostuksen ongelmista on lisääntynyt merkittävästi laajamittaisen uutisoinnin, koulutuksen ja tiedotuksen myötä. Eläinsuojeluvalvontaviranomaiset, eläinsuojelujärjestöt ja monet rotuyhdistykset odottavat vielä jalostusasetuksen valmistumista ennen kuin ryhtyvät konkreettisiin toimiin. Asennemuutos on kuitenkin nytkähtänyt liikkeelle, mikä näkyy lyhytkalloisten rotujen suosion laskuna.
Pitkällä välillä odotusarvona on, että jalostuksen aiheuttamat ongelmat vähenevät ja eläinsuojeluvalvontaviranomaisten puuttuminen ongelmiin helpottuu. ”Tulevaisuudessa joitain rotuja voi hävitä tai muuttua hieman erinäköisiksi, mutta terveemmiksi – joka tapauksessa koirat säilyvät lemmikkeinä kodeissamme”, toteaa Eläinsuojeluasiamies Saara Kupsala (muistio 28.11.2023).
