Uupuneet paristot tuottavat virtaa kasvinviljelyyn

Asiakas

Tracegrow Oy valmistaa alkaliparistoista mikroravinteita maaviljelyn tarpeisiin, Puhtaan teknologian innovaatio tuo ratkaisun kahteen globaaliin ongelmaan: alkaliparistojen hivenaineiden ekologiseen uudelleen käyttöön ja niiden puutteesta kärsivän viljelysmaan ravitsemiseen.

Tarve

Kertakäyttöisten paristojen kulutus kasvaa vuosittain viisi−kuusi prosenttia. Käytetyt paristot kuljetettiin aiemmin kaatopaikalle, mutta vuonna 2004 EU:n kaatopaikka-asetus kielsi alkaliparistojen loppuvarastoinnin kaatopaikoille. EU-maat ovat sitoutuneet kierrättämään 45 prosenttia kannettavista akuista ja paristoista vuoteen 2016 mennessä. Kierrätystarve on siten 125 000 tonnia vuodessa, josta Suomen osuus noin 1 500 tonnia. Alkaliparistojen osuus on noin 80 prosenttia tuotevirrasta.

Alkaliparistojen sulattamisen tilalle kehitettiin vaihtoehtoinen menetelmä, jossa paristot murskataan ja murskeesta erotetaan rauta. Murskattua massaa jatkojalostetaan muun muassa Saksassa. Siitä erotetaan edelleen sinkkiyhdisteet.

Alkaliparistojen kierrätysaste jää kuitenkin velvoitetta pienemmäksi, koska lopputuotteet viedään kaatopaikalle. Prosessi kuluttaa lisäksi runsaasti energiaa ja tuottaa paljon jätevesiä. Niinpä kerätyt alkaliparistot uhkaavat jäädä varastoihin tai ne joudutaan varastoimaan kaatopaikoille.

Ratkaisu

AkkuSer Oy:lla on Suomessa alkaliparistojen käsittelylaitos, joka vastaanottaa kannettavia akkuja ja alkaliparistoja Suomesta ja Pohjoismaista noin 2 000 tonnia vuodessa. Yritys murskaa lajitellut alkaliparistot omassa prosessissaan ja erottaa mustasta massasta raudan.

Tracegrow Oy on kehittänyt energian kulutukseltaan ja kierrätettävyydeltään markkinoiden tehokkaimman paristojen jatkojalostusmenetelmän. Siinä murskatusta paristomassasta erotetaan mangaani ja sinkki, jotka erottuvat sulfaatteina liuokseen. Prosessin tarvitsema vesi kierrätetään niin, että se ei tuota jätevesiä.

Tracegrow Oy on selvittänyt Luken kanssa mahdollisuutta käyttää alkaliparistoista erotettua mangaania ja sinkkiä peltokasvien ravinnelähteenä. Yhteistyö on johtanut lannoituksessa käytetyn ravinneliuoksen jatkokehitykseen. Sen myötä Tracegrow Oy on käynnistänyt investoinnin, jonka myötä yritys rakentaa vuoden 2017 aikana Kärsämäelle hivenravinteita valmistavan tuotantolaitoksen.

Vaikuttavuus

Prosessi mahdollistaa talteen otettujen alkaliparistojen ympäristöystävällisen ja energiatehokkaan kierrätyksen. Sinkki vaikuttaa kasvissa muun muassa valkuaisaineiden ja hiilihydraattien muodostumiseen ja on tärkeä kasvuhormoni auksiinin valmistuksessa. Viljelymaidemme sinkkitila on suhteellisen hyvä, mutta sinkillä on maailmanlaajuisesti suuri kysyntä. Sinkinpuutoksesta arvioidaan kärsivän vuosittain noin kaksi miljardia ihmistä ja kuolevan noin 63 miljoonaa ihmistä. Kasvihuoneilmiön arvioidaan vielä pahentavan tilannetta entisestään.

Peltomaamme kärsivät mangaanin puutteesta. Mangaani osallistuu kasvissa muun muassa valkuaisen muodostumiseen, ja sen puutos heikentää typen hyväksikäyttöä, kasvin yhteyttämistä sekä veltostuttaa kasvin lehtiä ja huonontaa juurten kasvua.

Lopputuote

Tuote on yhdiste, jossa on mukana mangaania, sinkkiä, kaliumia ja rikkiä, pieninä pitoisuuksina myös kuparia ja rautaa.

Rahoitus

Rahoitus on toteutettu aluksi yritysrahoituksella.

Asiakaspalaute

– Tuotekehityksen aikainen yhteistyö on ollut erinomaisen asiantuntevaa. Olemme itse oppineet paljon yhteistyön myötä.
hallituksen puheenjohtaja, Tracegrow Oy, Petri Huhtala
kehitysjohtaja, Tracegrow Oy, Jarmo Pudas

Luken palaute

– On ollut ilo työskennellä tekijäyhteisössä, jossa lupaavaa tulevaisuutta ei jäädä odottamaan, vaan se lunastetaan rohkeilla aloitteilla ja uupumattomalla ahkeroinnilla.
ryhmäpäällikkö Erkki Joki-Tokola, Luke