Asiakasesimerkit Kiertotalous, Maatalous

Emomylly on suuri lounaissuomalainen sikala, jonka biokaasulaitos tuottaa sähköä, lämpöä ja kierrätysravinteita. Emomylly on sähkön ja lämmön suhteen lähes omavarainen. Lisäksi ravinteet kiertävät muiden tilojen hyödynnettäväksi.

Toukokuussa 1995 Suomi voitti ensimmäistä kertaa jääkiekon maailmanmestaruuden. Samana vuonna tapahtui muutakin merkittävää: Huittisiin perustettiin Emomylly-niminen emakkosikala, joka kehittää aktiivisesti toimintansa ympäristöystävällisyyttä.

Emomylly on 2500 emakollaan yksi Suomen suurimmista emakkosikaloista. Siemennyksen jälkeen emakoista noin puolet porsii keskusyksikössä, puolet lähetetään ”satelliittitiloille” porsimaan. Kolmen satelliittisikalan lisäksi ekosysteemiin kuuluu toista kymmentä muuta sikatilaa.

Biokaasulaitos tuo omavaraisuutta ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Emomylly on poikkeuksellinen tila Suomessa. Suuren kokonsa lisäksi sen tekee erityislaatuiseksi biokaasulaitos. Lantaa mädättäviä biokaasulaitoksia on vähän, ja tilamittakaavassa ne ovat tavallisempia maitotiloilla. Kun Suomi sai historiansa toisen jääkiekkomestaruutensa keväällä 2011, Emomylly suunnitteli biokaasulaitosta. Se käynnistettiin puolisentoista vuotta mestaruusjuhlien jälkeen.

Biokaasulaitos tuottaa kolme neljäsosaa tilan kuluttamasta sähköstä.

Emomyllyn kaikki lietelanta menee laitoksen läpi. Prosessissa syntyvä biokaasu käytetään itse.

”Biokaasulaitoksen avulla tuotamme arviolta kolme neljäsosaa tilan kuluttamasta sähköstä ja lähes kaikki tilan tarvitsemasta lämmöstä. Biokaasun lisäksi laitos tuottaa mädätettä, jota kuljetetaan peltolannoitteeksi naapuritiloille”, kertoo Emomyllyn toimitusjohtaja Kai Huovinen.

Sikalassa syntyy runsaasti lietelantaa, mikä asettaa omat haasteensa toiminnalle. Emomyllyn sijainti Huittisissa alleviivaa ravinnekiertojen kehittämisen tärkeyttä. Kotieläintuotannon keskittymänä siellä on ylitarjontaa kasvituotannossa tarvittavasta lantafosforista. Osa olisi saatava kiertämään käytettäväksi nykyistä kauempana. Toistaiseksi Emomylly on tarjonnut mädätteen ilmaiseksi naapuritiloille, mutta yhdessä Luken kanssa selvitettiin mädätteen jatkojalostamista kierrätyslannoitevalmisteiksi.

Kierrätysravinnemarkkinoiden kaupallistamisessa on haasteita

Biokaasulaitoksen perustaminen oli merkittävä, miljoonaluokan investointi. Laitosta ei kuitenkaan olla hyödynnetty täyteen potentiaaliinsa. Juuri ravinteiden kaupallistaminen ja tuotteistaminen nähtiin keskeiseksi mahdollisuudeksi liiketoiminnan laajentamisessa.

”Teimme selvitystä kahdessa osassa. Ensin kartoitimme laitostoiminnan nykytilan ja hahmottelimme erilaisia tulevaisuuden mahdollisuuksia. Seuraavaksi teimme tarkempia laskelmia laitoksen kapasiteetin tehokkaammasta hyödyntämisestä sekä mädätteen jalostamisesta ja erilaisista liiketoimintamalleista”, kuvailee Luken erikoistutkija Sari Luostarinen.

Keskeisenä lopputuloksena selvityksestä oli, että puhtaasti kaupallisilla mittareilla yhtälö ei tällä hetkellä toimi. Kierrätysravinteilla ei toistaiseksi ole tuotantokulut takaisin maksavaa ja vakaata markkinaa.

Possuja sikalassa
Possut tuottavat runsaasti ravinteikasta lietelantaa. Sen hyödyntäminen kaupallisesti tilan ulkopuolella ei ole vielä kannattavaa, mutta kierrättäminen parantaa ympäristökestävyyttä.

Ympäristövaikutusten pienentäminen keskeisessä roolissa

Kierrätysravinteiden kaupallinen hyödyntäminen tarvitsee käynnistyäkseen yhteiskunnan tukea hyvin tarkkaan kohdennettuna. Tällaiset toimenpiteet ovat perusteltuja, sillä ravinteiden kierrättäminen vähentää päästöjä vesistöihin ja auttaa maatalouden hiilijalanjäljen pienentämisessä.

”Biokaasulaitoksessa syntyvät kierrätysravinteet mielletään edelleen usein jätteeksi, vaikka niissä ovat ravinteet paremmin mukana kuin raakalannassa. Lisäksi niiden syntyprosessi perustuu kierrätykseen ja on siten kestävää”, Huovinen muistuttaa.

Yläreunan kuva: Luken Maaningan biokaasulaitos, Sari Luostarinen.