Ounasjoen ja sen sivujokien lohen mäti- ja poikasistutuskokeet 2021-2026
Ounasjoen lohi
Ounasjoella on käynnissä Luonnonvarakeskuksen ja Voimalaohi Oy:n yhteistyönä laaja tutkimuskokonaisuus, jossa selvitetään merilohen istutusiän (mäti, esikasvatettu ja 1 vuotias), poikasten alkuperän (villien ja laitosemokalojen poikaset) sekä kasvatusmenetelmän (virike ja normaalikasvatus, vaikutuksia istutusten tuloksellisuuteen ja kustannustehokkuuteen Ounasjoen vesistöissä. Vertailussa on Tornionjoen lohen villien ja laitosemokalojen poikasia. Vasta lypsetyn mädin istutuskokeisiin liittyy tutkimus, jolla selvitetään ympäristöolosuhteiden vaikutusta mädin selviytymiseen. Tulosten perusteella arvioidaan eri menetelmien kustannustehokkuutta sekä mahdollisuuksia tuottaa istutusperäisiä vaelluspoikasia Kemijoen vesistössä. Ympäristöolosuhteiden vaikutustutkimuksen tulosten perusteella pystytään aiempaa paremmin arvioimaan myös luontaisen lisääntymisen onnistumismahdollisuuksia.
Tutkimuksessa istutetaan yhteensä noin 3,6 miljoonaa mätimunaa ja noin 0,7 miljoonaa jokipoikasta (esikasvatettua tai 1- vuotiasta). Poikaset tuotetaan Voimalohi Oy:n Ossauskosken kalanviljelylaitoksella. Tutkimus toteutetaan rinnakkaisina testeinä kolmessa Ounasjokeen laskevassa sivujoessa: Loukisessa, Aakenusjoessa sekä Marrasjoessa. Istutusten onnistuminen selvitetään vaelluspoikaspyynnillä. Smolttirysään uineiden kalojen alkuperä, vaellusikä ja koko sekä selviytyneiden osuus istutetuista kaloista arvioidaan tutkimalla rysiin uineita vaelluspoikasia. Eri istukasryhmien alkuperä selvitetään eri menetelmillä (rasvaeväleikkaus, alitsariinimerkintä, geneettinen analyysi sekä PIT merkintä riippuen poikasten koosta ja selvitettävästä asiasta.
Joki-istutuksiin liittyy kokeellinen tutkimusosuus, jossa Ossauskosken kalanviljelylaitoksella kasvatettuja 1-vuotiaina koealtaaseen istutettujen virike ja standardikasvatettujen lohien smolttiutumisominaisuuksia selvitetään kokeellisella tutkimuksella Luken Kainuun kalantutkimusasemalla Paltamossa. Sorapohjaisissa koealtaissa kaloilla on tarjolla luonnonravintoa ja niiden vaelluskäyttäytymistä (vaellussuunta ja nopeus) tutkitaan altaisiin asennettujen PIT- antennien avulla. Kokeessa arvioidaan kalojen kasvu ja eloonjäänti. Vaellusaktiivisuudesta nähdään testiryhmittäin, kuinka suuri osa kaloista smolttiutuu 1 -vuotiaina, 2 -vuotiaina tai mahdollisesti vanhempina.
Suunnitteilla on myös jatkohanke, jossa tavoitteena on selvittää Ounasjoen sivujokiin istutettujen ja siellä smoltiksi kasvaneiden merilohen vaelluspoikasten istutusmenestystä merialueella sekä verrata näiden ’puolivillien’ poikasten menestystä laitoksessa kasvatettujen (virike & standardikasvatus) poikasten menestykseen. Vaelluspoikasrysällä pyydetyt kalat merkitään PIT merkillä ja kuljetetaan Kemijoen suualueelle, jossa ne vapautetaan. Samaan aikaan, kun rysistä tuodut kalat siirretään istutuspaikalle, myös Ossauskoskella kasvatetut (virike ja standardi) kalat tuodaan istutuspaikalle ja vapautetaan yhtä aikaa puolivillien kalojen kanssa. Istutusten tulos arvioidaan Isohaaran lohiportaisiin ja alakanavaan asennettujen PIT -antennien sekä kalastajille jaettavien skannereiden avulla kerättävän tiedon avulla. Tulosten perusteella voidaan arvioida, kuinka suuri osa eri ryhmien istukkaista palaa takaisin Kemijokeen ja milloin eri kalayksilöt palaavat. Tulosten perusteella arvioidaan eri menetelmien kustannustehokkuutta tuottaa istutusperäisiä Kemijokeen palaavia emokaloja.
Tutkimuksista saatavilla tiedoilla on tärkeä merkitys, kun arvioidaan koko Kemijoen vesistön vapaiden jokialueiden mahdollisuuksia tuottaa istutusperäisiä lohen vaelluspoikasia. Eri menetelmien tuloksellisuuden vertailulla arvioidaan, mikä on kustannustehokkain tapa. Jatkohankkeen tutkimuksilla pyritään arvioimaan tarvittavia istutusmääriä eri menetelmillä tai niiden yhdistelmillä, jotka mahdollistaisivat osin luontaisen elinkierron vaikka osa kutu- ja smolttivaelluksesta tapahtuisi tankkiautoavusteisesti.
Hanketta rahoittavat Kemijoki Oy ja PVO- Vesivoima Oy sekä Lapin ELY-keskus MMM:n sille myöntämästä NOUSU-ohjelman määrärahasta.
