Suurin osa puusta päätyy lopulta energiaksi

Suomessa käytettiin vuonna 2020 puuta kuiva-aineena mitattuna 36,8 miljoonaa tonnia. Energiaksi päätyi 58 prosenttia kaikesta käytetystä puukuiva-aineesta, kun vielä vuosituhannen vaihteessa osuus oli vajaa puolet. Energiantuotantoon menneistä puun kuiva-aineista valtaosa oli peräisin metsäteollisuuden sivutuotteista. Metsäteollisuustuotteiden, kuten esimerkiksi paperin ja sahatavaran, vuosittain sitoma osuus puun kuiva-aineesta on vastaavasti pienentynyt.

Koronavuonna 2020 puun kuiva-aineen käyttö väheni kuusi prosenttia edellisvuodesta, kun kaksi edeltänyttä vuotta olivat molemmat käytön huippuvuosia.

– Puuaineen käyttö on vähitellen painottunut energian suuntaan, ja lisäys johtuu lämpö- ja voimalaitoksista. Pientaloissa poltetun puun määrä ei ole oleellisesti muuttunut, toteaa yliaktuaari Aarre Peltola Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

• Lämpö- ja voimalaitoksissa poltetut puumassateollisuuden jäteliemet eli lähinnä käytännössä mustalipeä (osuus kaikesta energiaksi menneestä kuiva-aineesta 47 prosenttia).
• Lämpö- ja voimalaitoksissa palanut kiinteä puupolttoaine, joka on suurimmaksi osaksi metsäteollisuuden sivutuotepuuta sekä lisäksi myös kierrätyspuuta ja pellettejä. Toiskertaista puun käyttöä on myös pientalossa poltettu kierrätyspuu (24 prosenttia).
• Metsästä suoraan energiaksi päätynyt puuaine (esimerkiksi metsähake), jota käytetään joko lämpö- ja voimalaitoksissa tai pientaloissa (29 prosenttia).

Kaksi ensimmäistä luokkaa ovat puun toiskertaista käyttöä ja viimeinen ensikertaista käyttöä.

Metsäteollisuustuotteisiin sitoutui 15,0 miljoonaa tonnia puukuiva-ainetta vuonna 2020. Osuus – 41 prosenttia kaikesta puukuiva-aineesta – on ollut laskussa. Vielä vuosituhannen vaihteessa metsäteollisuustuotteisiin sitoutui puolet puukuiva-aineesta.

Suurin muutos on tapahtunut paino- ja kirjoituspapereissa. Niiden osuus kaikesta puun kuiva-aineen käytöstä oli enää kuusi prosenttia, kun se vielä vuosituhannen vaihtuessa ylsi 18 prosenttiin. Myös sahatavaraan sitoutuneen puukuiva-aineen osuus on vähentynyt. Puumassoihin sitoutuneen kuiva-aineen osuus on puolestaan ollut kasvussa. Puumassoihin sitoutuneella kuiva-aineella tarkoitetaan niiden vientiä, eli osuuden kasvu kuvaa massaviennin lisääntymistä. Kotimaahan jäävä puumassa menee paperiteollisuuden tuotantoon, ja kuiva-aine näkyy tilastossa sen tuotteina.

Suomesta vietiin ulkomaille puuta kuiva-aineena mitattuna 14,5 miljoonaa tonnia. Tästä 13,8 miljoonaa tonnia meni metsäteollisuustuotteina ja 0,7 miljoonaa tonnia raaka- ja jätepuuna.  Suomeen tuotu puukuiva-aine – 6,5 miljoonaa tonnia – oli lähinnä raaka- ja jätepuuta.

Metsätilinpidon käyttö- ja massataseiden avulla kuvataan puun ja metsäteollisuustuotteiden tarjontaa eri lähteistä sekä puuaineen virtoja raaka-aineista tuotteiksi ja energian tuotantoon.

Massataseessa puut ja metsäteollisuuden tuotteet muunnetaan yhteiseen mittayksikköön, puun kuiva-ainetonniksi. Näin voidaan esittää samassa mittayksikössä koko metsäsektoria koskevia materiaalivirtoja. Massataseessa seurataan puun kuiva-aineen kulkua eri metsäteollisuustuotteisiin, polttoaineisiin ja jätteisiin. Käyttötaseessa puun tarjontaa ja käyttöä kuvataan perinteisemmillä metsätilastoinnissa käytetyillä mittayksiköillä eli kiintokuutiometreinä ja tonneina.