Alustava ehdotus metsien vertailutason lopulliseksi tekniseksi korjaukseksi – syyskuu 2026

Lukessa laskettu alustava ehdotus metsien päivitetyksi vertailutasoksi on -4,90 Mt CO₂-ekv./vuosi, tai jos Venäjän puuntuonnin loppumisen laskennallinen vaikutus huomioidaan, lähes nolla (-0,04 Mt CO₂-ekv./vuosi). Kasvihuonekaasuinventaarion tuloksissa hoidetun metsämaan tilinpitoluokka on vuosina 2021–2025 ollut keskimäärin -3,90 Mt CO₂-ekv. vuotuinen nielu. Suomen metsät ovat siis päivitetyn vertailutason mukaan olleet huomattavasti lähempänä EU:n ilmastovelvoitetta kuin alkuperäisen vertailutason (-29,39 Mt CO₂-ekv./vuosi) mukaan.

Vertailutason muutos johtuu ennen kaikkea: 

• metsämallinnukseen tehdyistä korjauksista ja
• ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristömuutosten vaikutusten huomioimisesta.

Toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten (Venäjän puuntuonnin loppuminen) ja kasvihuonekaasuinventaariossa tehtyjen menetelmämuutosten huomioimisen vaikutus vertailutasoon on vähäisempi. 

Luke on toimittanut alustavan ehdotuksensa maa- ja metsätalousministeriöön, joka on raportoinut ehdotuksesta Euroopan komissiolle. Laskenta tarkentuu loppuvuoden aikana. Lopullinen vertailutason tekninen korjaus valmistuu maaliskuussa 2027, jolloin se toimitetaan Euroopan komissiolle osana vertailukauden vaatimusten toteutumista tarkastelevaa raporttia. 

Ehdotus vertailutason päivitykseksi perustuu LULUCF-asetukseen ja siihen liittyviin Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) ja Euroopan komission ohjeistuksiin. Komission käsittelyn jälkeen tekniseen korjaukseen voi vielä tulla muutoksia.

LULUCF-asetus edellyttää metsien vertailutason päivittämistä, jos kasvihuonekaasuinventaarion menetelmät muuttuvat vertailutason vahvistamisen jälkeen. Päivityksellä varmistetaan, että vertailutaso säilyy vertailukelpoisena inventaariossa vuosille 2021–2025 raportoitujen nielujen ja päästöjen kanssa ja että vertailutason kautta metsille asetettu ilmastovelvoite ei muutu menetelmämuutosten takia. Alkuperäisen ja päivitetyn vertailutason välistä eroa kutsutaan tekniseksi korjaukseksi.

Vertailutason päivitykseen sisältyy aiemmin kansalliseen käyttöön tehdyissä päivityksissä (metsien vertailutason ensimmäinen ja toinen tekninen korjaus) huomioitujen inventaariomenetelmämuutosten lisäksi useita uusia menetelmäpäivityksiä.

Keskeinen menetelmämuutos on puuston biomassamallien päivitys, joka kasvattaa alustavan arvion mukaan vertailutason nielutavoitetta –4,43 Mt CO₂-ekv./vuosi. Yhtä merkittävä on metsäojitettujen turvemaiden maaperän hiilidioksidipäästöjen laskennan uudistus. Se sisältyi jo ensimmäiseen tekniseen korjaukseen ja pienentää nielutavoitetta 6,98 Mt CO₂-ekv./vuosi.

Vertailutasoon vähemmän vaikuttavia menetelmämuutoksia ovat esimerkiksi sammalpeitteisyyden huomioiminen metsäojien metaanipäästöjen laskennassa ja maaperän typen mineralisaatiolaskennan tarkennukset. Puutuotteiden laskennan tarkennus kasvattaa niiden nielutavoitetta vertailutasossa -0,39 Mt CO₂-ekv./vuosi.

Kaikki päivitykseen sisällytetyt inventaarion menetelmämuutokset pienentävät alustavan arvion mukaan vertailutason nielutavoitetta yhteensä 2,30 Mt CO₂-ekv./vuosi. Päivitys perustuu vuoden 2024 kasvihuonekaasuinventaariossa käytössä olleisiin menetelmiin. 

Vuoden 2025 inventaarion menetelmämuutokset lisätään vertailutasopäivitykseen loppuvuonna 2026, kun ne ovat selvillä. Nämä menetelmämuutokset tulevat vielä muuttamaan lopullista teknistä korjausta, mutta ne eivät vaikuta metsille asetetun ilmastovelvoitteen saavuttamiseen, koska menetelmämuutosten vaikutus kasvihuonekaasuinventaarion tuloksiin ja vertailutasoon on yhtä iso.

Metsämallinnus on keskeinen osa metsien vertailutason laskentaa: vertailutasona käytettävä metsien kasvihuonekaasutase johdetaan kasvihuonekaasuinventaarion menetelmillä MELA-ohjelmistolla mallinnetuista puuston kasvun, poistuman ja varaston arvioista. Vuonna 2024 havaittiin, että MELA-mallinnuksen aineistonmuodostus [tarkoittaa puuston lähtötilanteen muodostamista valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) aineistosta] johtaa merkittävään puuston kasvun yliarvioon. Aineistonmuodostustapa korjattiin, ja korjattuun lähtöaineistoon perustuvat hakkuumahdollisuuslaskelmat esiteltiin helmikuussa 2026.

Koska lähtöaineiston muodostamisesta johtunut kasvun yliarvio on vaikuttanut alkuperäisen vertailutason metsämallinnukseen, vertailutason päivityksessä mallinnus uusittiin korjatulla lähtöaineistolla. Tämä korjaus on vertailutasopäivityksen merkittävin yksittäinen muutos. Alustavan arvion mukaan se pienentää vertailutason nielutavoitetta 12,73 Mt CO₂-ekv./vuosi.

Ohjeiden mukaan ilmastonmuutoksen vaikutukset voidaan ottaa huomioon vertailutason päivityksessä. Tässä päivityksessä ne huomioidaan kahdella tavalla.

Ensinnäkin, maaperän hiilivaraston muutosta kuvaavissa malleissa käytetään sekä kivennäis- että turvemaille kauden 2021–2025 toteutuneita säätietoja. Näin laskenta huomioi esimerkiksi alkuperäisen vertailutasolaskennan jälkeen kohonneet lämpötilat. Alustavan arvion mukaan toteutuneiden sääolojen käyttö pienentää vertailutason nielutavoitetta 2,29 Mt CO₂-ekv./vuosi.

Toiseksi, vertailutasolaskennan puuston kasvuarvio korjataan vastaamaan vuosina 2021–2025 toteutunutta VMI13-kauden kasvua siltä osin kuin ero VMI11-kauden kasvun tasoon (jota MELA-mallinnus seuraa) ei selity metsänkäsittelyllä tai puuston ikä- ja tiheysmuutoksilla. Alustavan arvion mukaan kasvunkorjauksen vaikutus on merkittävä: se pienentää vertailutason nielutavoitetta 9,09 Mt CO₂-ekv./vuosi.

Toimintaympäristön muutoksilla (esim. geopoliittisilla häiriöillä) on vaikutusta metsien käyttöön ja Euroopan komission ohjeistusten mukaan ne voidaan pyrkiä huomioimaan vertailutason päivityksessä. Puun tuonti Venäjältä päättyi vuonna 2022, minkä vuoksi haluttiin arvioida, edellyttääkö puun tuonnin loppumisen vaikutus kotimaan hakkuisiin metsien vertailutason teknistä korjausta. Kahdessa tarkastelutavassa päädyttiin eri johtopäätöksiin. 

Ensimmäinen tarkastelutapa ei näe perusteita tekniselle korjaukselle, sillä kotimaiset hakkuut pysyivät keskimäärin lähes ennallaan: vuosina 2018–2021 ne olivat 74,1 miljoonaa m³ ja vuosina 2022–2025 74,2 miljoonaa m³. Tässä tarkastelussa huomio kiinnittyy ainoastaan kotimaisten hakkuiden kokonaismuutokseen, ei esim. kotimaisen puun osuuteen puun hankinnassa.

Toinen tarkastelutapa näkee perusteita tekniselle korjaukselle, sillä se arvioi, että Venäjän-tuonnin korvaaminen edellytti kotimaisten hakkuiden lisäämistä 6,4 miljoonalla m³:llä vuodessa, mikä pienentää vertailutason nieluvelvoitetta 4,86 CO₂-ekv./vuosi. Tässä tarkastelussa oletetaan epäsuorasti, että ilman geopoliittista häiriötä kotimaiset vuotuiset hakkuut olisivat vuosina 2022–2025 vähentyneet keskimäärin noin 67,8 miljoonaan m³:iin.

LULUCF-asetus edellyttää, että vertailutasolaskennassa metsien kasvihuonekaasutaseen mallinnukseen käytetty menetelmä pystyy tuottamaan tuloksen, joka on yhteensopiva LULUCF-asetuksen viitekaudelle (2000–2009) raportoitujen inventaariotulosten kanssa.

Alkuperäisessä vertailutasolaskennassa mallinnettu kasvihuonekaasutase ei vastannut inventaarion vuosille 2006–2012 raportoimia tuloksia, joten vertailutasolaskenta kalibroitiin inventaariotuloksella. Tätä toimenpidettä kutsutaan ex post -kalibroinniksi. Alkuperäisessä laskennassa vertailutaso muuttui kalibroinnin vuoksi arvosta -24,73 Mt CO₂-ekv./vuosi arvoon -29,39 Mt CO₂-ekv./vuosi.

MELA-mallinnuksen uusi aineistonmuodostustapa ei ole yhteensopiva vanhojen VMI-aineistojen kanssa. Siksi päivitetyn vertailutason ja kasvihuonekaasuinventaarion raportoinnin yhdenmukaisuutta on arvioitava viitekauden jälkeisiltä vuosilta. Vertailujaksoksi valittiin vuodet 2021–2024, jotta päivitetyn vertailutason kalibrointi on velvoitekaudella mahdollisimman tarkka (lopullisessa ehdotuksessa, jossa kasvihuonekaasuinventaarion vuoden 2025 tulokset ovat selvillä, vertailu laajennetaan vuosiin 2021–2025). Tehty vertailu osoittaa, että päivitetty vertailutasolaskenta tuottaa metsille, toteutuneita hakkuupinta-aloja mallinnuksen rajoitteena käyttäen, 6,59 Mt CO₂-ekv. pienemmän vuotuisen kasvihuonekaasujen nettonielun kuin kasvihuonekaasuinventaario. Tätä eroa käytetään päivitetyn vertailutason kalibrointiin.

Yllä mainitut tekniseen korjaukseen sisältyvät kolme tekijää (kasvihuonekaasuinventaarion menetelmämuutokset, MELA-mallinnuksen korjaus ja ilmastonmuutoksen vaikutusten huomioiminen) pienentävät vertailutason nieluvelvoitetta yhteensä 26,41 CO₂-ekv./vuosi. Kun tämä luku lisätään alkuperäiseen kalibroimattomaan vertailutasoon (-24,73 Mt CO₂-ekv./vuosi), saadaan päivitetty vertailutaso ennen ex post -kalibraatiota 1,69 CO₂-ekv./vuosi, ja kun saadusta luvusta edelleen vähennetään MELA-mallinnuksen ja inventaarion ero (6,59 Mt CO₂-ekv./vuosi), saadaan päivitetty vertailutaso ex post -kalibraation jälkeen -4,90 CO₂-ekv./vuosi. Lopuksi, lisäämällä tähän lukuun geopoliittisen häiriön laskennallinen vaikutus 4,86 CO₂-ekv./vuosi saadaan geopoliittisen vaikutuksen sisältävä päivitetty vertailutaso -0.04 CO₂-ekv./vuosi.

Hoidetun metsämaan osalta ensimmäisen velvoitekauden tulos lasketaan inventaariotuloksen ja vertailutason erotuksena. Jos inventaariotuloksen nettonielu on suurempi kuin vertailutason nettonielu, erotus tuottaa laskennallista nielua ja tavoite ylittyy. Jos taas inventaariotuloksen nettonielu on pienempi kuin vertailutason nettonielu, erotus on laskennallista päästöä ja tavoite jää saavuttamatta.

Kasvihuonekaasuinventaarion vuoden 2025 pikaennakon mukaan hoidetun metsämaan tilinpitoluokan nettonielu vuosina 2021–2025 on keskimäärin -3,90 Mt CO₂-ekv./vuosi (Kuva 1; lisätietoa LULUCF-asetuksen tilinpitoluokista). Päivitettyyn vertailutasoon (-4,90 CO₂-ekv./vuosi) nähden tämä tulos tuottaa vuosittain 1,00 Mt CO₂-ekv. ja koko velvoitekauden aikana 4,98 Mt CO₂-ekv. laskennallista päästöä (Kuva 3). Geopoliittisen vaikutuksen sisältävään vertailutasoon (-0.04 CO₂-ekv./vuosi) nähden tuloksesta syntyy vuosittain –3,86 Mt CO₂-ekv. ja koko velvoitekaudessa –19,32 Mt CO₂-ekv. laskennallista nielua (Kuva 4).

Hoidetun metsämaan tuloksen ohella metsitetystä maasta on alustavan arvion mukaan syntymässä Suomelle noin 1 Mt CO₂-ekv. nielua ja metsäkatoalueista noin 14 Mt CO₂-ekv. päästöä. Näiden tilinpitoluokkien laskenta ei riipu metsien vertailutasosta.