Vahinkojen ennaltaehkäisy

Teemat - SusiLIFE

Sudet tappavat ja vahingoittavat vuosittain koti- ja tuotantoeläimiä Suomessa. Rauhanomaisen rinnakkaiselon kannalta on tärkeää kehittää toimivia keinoja eläinten suojaamiseksi.

Poronhoitoalueen eteläpuolella sudet aiheuttavat eniten vahinkoa lampaille. Suden tappamia lampaita kirjataan nykyään noin 400–500 yksilöä joka vuosi. Lisäksi valtio maksaa korvauksia vuosittain noin 50:stä suden vahingoittamasta tai tappamasta koirasta. Useimmiten suden tappamaksi joutuu metsästyskoira, joka työskentelee kaukana ihmisestä.

Kotieläimiä voidaan suojata pedoilta monin keinoin. Esimerkiksi oikein pystytetty ja säännöllisesti huollettu sähköistetty petoaita suojaa laitumella olevia eläimiä tehokkaasti (Pellikka 2020). Kaikki suojausmenetelmät eivät kuitenkaan sovi kaikille tiloille. Ratkaisut on räätälöitävä tilakohtaisesti tuotantosuunnan, laidunten sijainnin ja maaston mukaan.

Tavoite:

Vähentää kotieläin- ja koiravahinkoja kehittämällä työkaluja ja jakamalla tietotaitoa eläinten suojaamiseen.

Toimenpiteet:

Suomen riistakeskuksen suunnittelijat tekivät tilavierailuja ja suunnittelivat eläinten suojausta yhdessä tilallisten kanssa.
Suomeen tuotiin uusia karkotinlaitteita, ja niiden toimivuutta testattiin yhteistyössä tilallisten kanssa. Kotieläintiloilla oli mahdollisuus hakea SusiLIFE-hankkeen rahoittamia petoaitamateriaaleja riistakeskukselta.
Metsästyskoirien susisuojaliivejä testattiin yhdessä metsästäjien kanssa.

Video: Uudet kotieläinten suojausmenetelmät esittelyssä

Tulokset

Kotieläintilat saivat tukea ja apua

On tärkeää, että kotieläintilallisten huoli susista otetaan vakavasti, eikä ihmisiä jätetä yksin haasteiden kanssa. Neuvonnalle ja tuelle on ollut selkeä tarve, mistä kertovat lukuisat yhteydenotot hankesuunnittelijoihin.

Usein haasteena on, että petoaitaa haetaan eläinten suojaksi vahingon sattumisen jälkeen. Hankkeessa otettiinkin käyttöön ennakoiva lähestymistapa: suunnittelijat kartoittivat laidunkauden alkaessa tiloja, joissa riski susivahingoille on suurin, ja olivat yhteydessä tilallisiin.

Eläintilalliset arvioivat yhteistyön hankkeen kanssa sujuvaksi ja hankkeen lainaamat tarvikkeet, etenkin kamerat ja sähköverkkoaidat, pääosin hyödyllisiksi. Eläintiloille lähetettyyn kyselyyn vastasi 53 tilallista, joista 89 % koki hankkeessa toteutetuille toimille tarvetta jatkossakin.

Kaksi miestä asentaa lampaalle GPS-pantaa kaulaan. — Lampaalle asennetaan GPS-pantaa. © Jaakko Alalantela / Suomen riistakeskus

Uudet suojausmenetelmät monipuolistivat työkalupakkia

Hankkeessa myös testattiin uudenlaisia suojausmenetelmiä. Näitä olivat lampaiden GPS-pannat liikkeiden seuraamiseen ja varhaiseen puuttumiseen, riista- ja valvontakamerat laitumen reunamien valvomiseen, lippusiima sekä erilaiset ääni- ja valokarkotteet, joiden tarkoitus on säikäyttää pedot tiehensä.

Tilalliset olivat hyvin kiinnostuneita kokeilemaan ja testaamaan apukeinoja hankaliin tilanteisiin.

Hankkeen toimenpiteistä huolimatta susien lampaille aiheuttamat vahingot kasvoivat. Todennäköisesti ilmiö liittyy susikannan kasvuun etenkin Länsi-Suomessa, jossa on paljon lammastiloja. On mahdotonta selvittää, kuinka paljon vahingot olisivat kasvaneet ilman hanketta. Suunnittelijoiden työkenttä oli laaja eikä kolmen henkilön työpanoksella pystytty auttamaan kaikkia kotieläintiloja. Etenkin laidunkaudella suunnittelijoiden puhelimet soivat taukoamatta, ja kysyntää oli enemmän kuin apua mahdollista tarjota.

Kotieläinvahinkojen ennaltaehkäisyopas (riista.fi)

Ääni- ja valokarkotin kiinnitettynä petoaidan tolppaan. © SusiLIFE

Metsästyskoirien susisuojaliivit osoittautuivat sopiviksi suomalaisiin olosuhteisiin

Hanke selvitti metsästyskaudella 2024–2025 suojaliivien toimivuutta suomalaisissa metsästysolosuhteissa. Testiin osallistui 200 metsästäjää koirineen. Kokemukset olivat pääosin myönteisiä: liivit lisäsivät turvallisuudentunnetta ja ne koettiin hyväksi keinoksi vähentää susivahinkojen riskiä.

Testissä käytettiin kahta viiltosuojin ja teräspiikein varustettua liivimallia. Kokeilun aikana yksi liiviä käyttänyt koira joutui suden hyökkäyksen kohteeksi, mutta selvisi lievin vammoin. Suurin osa koirista tottui liiveihin hyvin, ja niiden todettiin suojaavan myös muilta vaaroilta kuin sudelta. Haasteita liittyi liivien istuvuuteen ja jäykkyyteen, ja osa testaajista koki liivin kastuessaan raskaaksi.

Kokeilu lisäsi tietoisuutta suojaliiveistä. Yli puolet osallistujista kertoi suhtautuvansa liiveihin aiempaa myönteisemmin, ja valtaosa halusi lunastaa liivin omakseen.