Tehokkain tapa ennaltaehkäistä susivahinkoja on yhdistellä suojauskeinoja

Sähköistetty petoaita on tuttu ja tehokas tapa suojata kotieläimet susilta ja muilta suurpedoilta. Sen pystyttäminen on kuitenkin hidasta. SusiLIFE-hanke tuo Suomeen uusia suojausmenetelmiä ja testaa niitä kotimaisissa olosuhteissa.

Kotieläimillä on susien esiintymisalueilla riski joutua suden hyökkäyksen kohteeksi. Kotieläinten suojaamiseen on onneksi tarjolla useita eri keinoja. Oikein pystytettynä ja ylläpidettynä sähköistetty petoaita on erittäin tehokas tapa suojata eläimiä.

”Maailmalla on käytössä petoaitojen lisäksi useita muitakin menetelmiä, joita voisi testata ja soveltaa Suomessa”, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jani Pellikka.

Pellikka selvitti, miten suojaamiskeinojen tehoa on tutkittu Euroopassa ja Yhdysvalloissa ja mitkä menetelmät ovat osoittautuneet käyttökelpoisiksi. SusiLIFE-hanke tuo menetelmiä Suomeen ja testaa niitä kotimaisissa olosuhteissa.

Kun riski vahingoille on suuri, kannattaa toimia ripeästi. Jos tilan lähellä on jo tapahtunut vahinko tai läheltä piti -tilanne, kotieläimille on syytä hankkia väliaikainen ja helposti pystytettävä suoja. Järeän petoaidan materiaalien saaminen ja pystyttäminen vie aikansa. Ensimmäinen askel on ottaa yhteyttä petoaitoja koordinoivaan Suomen riistakeskuksen aluetoimistoon. Myös oma tuottajajärjestö kannattaa pitää tilanteesta ajan tasalla.

”Testeissä tehokkaaksi tilapäisavuksi on osoittautunut jo olemassa olevan sähköaidan eteen viritetty lippusiima. Lippusiimassa on 50 senttimetrin pituiset kapeat muovisuikaleet, jotka ulottuvat lähelle maata”, Pellikka kertoo. Tilanteen niin salliessa eläinten siirtäminen suojaan etenkin yön ajaksi on keino välttää vahinkoja sen aikaa, kun petoaita rakentuu.

Suden pyynnin vaikutuksia vahinkojen määrään on tutkittu jonkin verran Yhdysvalloissa. Siellä pyynnissä on useimmiten käytetty ansoja, jotka ovat Suomessa kiellettyjä. Poiston vaikutukset riippuvat siitä, kuinka tehokkaasti vahinkoja aiheuttanut yksilö löydetään ja kuinka nopeasti poisto onnistuu. Edellytykset nopeaan ja yksilöityyn pyyntiin ovat etenkin kesäaikaan heikot.

Yhdysvalloissa on testattu erilaisia karkottimia, jotka säikäyttävät sudet äänen, valon tai liikkeen avulla. Jopa susien pannoittamista sähköshokin antavilla pannoilla on kokeiltu. Etelä-Euroopassa käytetään usein laumanvartijakoiria suojaamaan tuotantoeläimiä, ja se voi olla Suomessakin joissain tilanteissa toimiva ratkaisu.

Kaikki tutkituista keinoista on todettu tehokkaiksi suojiksi. Tilan tuotantosuunta ja maasto vaikuttavat siihen, mikä ratkaisu antaa parhaan suojan. Mitä laajempi keinovalikoima on käytössä, sitä parempi niiden yhteenlaskettu teho on.

Usein tilallinen osaa itse arvioida parhaiten, millainen ratkaisu on käyttökelpoisin hänen tilallaan. Vaikka esimerkiksi laumanvartijakoiran ja sähköisen aidan yhdistelmä tarjoaisi tehokkaan suojan, voi koiran hankkiminen, kasvattaminen ja laitumella pitäminen olla hankalaa, jos tuotantoeläimet ovat hajallaan ja laitumet kaukana toisistaan.

Tilalliset soveltavat ja kokeilevat omatoimisesti jo nyt uusia suojauskeinoja, kuten radiota laitumella. Olennaista on, että yhteiskunta tukee kotieläinten suojaamista esimerkiksi jakamalla tietoa, työkaluja ja taloudellista tukea.

SusiLIFE-hanke auttaa suojaustoimenpiteiden suunnittelussa ja neuvoo materiaalien hankkimisessa. Hankkeen suunnittelijat testaavat esimerkiksi lippusiimaa ja ääni- ja valokarkottimia eläintiloilla yhteistyössä tilallisten kanssa.

”Testaamme, mitkä muualla käytössä olevista karkotusmenetelmistä sopisivat Suomen olosuhteisiin. Tuomme tiloille lisää keinoja suojata eläimiään, kun susia liikkuu tilan läheisyydessä”, kertoo Suomen riistakeskuksen hankekoordinaattori Mari Tikkunen.

Hanke tarjoaa käyttöön myös kevyttä sähköistettyä petoaitaa, joka voidaan toimittaa ja pystyttää tiloille nopeasti.

SusiLIFE-hankkeen suunnittelijoihin voi olla yhteydessä vahinkojen ennaltaehkäisyn tarpeessa. Akuuteissa tilanteissa, kuten vahingon satuttua tai riskin ollessa erityisen suuri, tulee suunnittelijoihin olla yhteydessä mahdollisimman pian.

Yhteystiedot:
Mari Tikkunen
Suomen riistakeskus Kainuu
mari.tikkunen@riista.fi
029 431 2239

Mikko Jokinen
Suomen riistakeskus Satakunta
mikko.jokinen@riista.fi
029 431 2324