Väitös: Itäisen ja läntisen Suomen välillä huomattavia eroja peltojen kauppahinnoissa ja hintaan vaikuttavissa tekijöissä
Pellon odotettu tuotto, alueelliset tekijät sekä yleinen taloustilanne selittävät peltojen kauppahintoja sekä yleistä peltojen hintakehitystä Suomessa. Erot itäisen ja läntisen Suomen välillä ovat kuitenkin huomattavia. Helsingin yliopistosta väittelevän Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijan Juho Valtialan väitöstutkimuksessa analysoitiin pellon kauppahintoihin vaikuttavia tekijöitä ja hintojen kehitystä.
Kuten asuntojen hintoihin, myös peltojen hintoihin vaikuttavat useat alueelliset tekijät peltolohkon ominaisuuksien ja yleisen talouskehityksen lisäksi. Juho Valtialan väitöskirjassa analysoitiin peltojen kauppahintoja Suomessa useita eri tekijöitä tarkastellen ja poikkileikkaus- ja aikasarja-aineistoja hyödyntäen.
Lännessä pellot maksavat enemmän ja kauppoja tehdään vilkkaammin
Suomessa on huomattavia alueellisia eroja maatalouden rakenteessa, maaperässä ja ilmastossa. Valtialan väitöksen mukaan alueelliset tekijät näkyvät voimakkaasti peltojen hinnoissa peltolohkon ominaisuuksien ja odotetun tuoton lisäksi.
”Läntisessä Suomessa peltojen hintataso on yleisesti korkeampi ja kauppoja tehdään enemmän kuin itäisessä Suomessa. Pellon arvoon vaikuttavilla tekijöillä, kuten avo-ojilla, maan happamuudella sekä kaupungin läheisyydellä on lännessä suurempi vaikutus pellon hintaan kuin idässä”, kertoo Valtiala väitöstutkimuksensa tuloksista.
Maatalouden rakennekehitys näyttäisi tutkimuksen mukaan nostaneen hintoja voimakkaammin niillä alueilla, joilla rakennekehitys on ollut vauhdikkaampaa.
Peltojen ominaisuuksien ja alueellisten tekijöiden lisäksi yleisellä talouskehityksellä näyttää olleen yllättävänkin suuri vaikutus peltojen hintakehitykseen 2000-luvulla. Hintakehityksen ennustettavuus on kuitenkin heikentynyt 2010-luvulta alkaen.
Peltojen siirtymistä aktiiviviljelijöille vauhditettava
Moni ulkomainen tutkimus on nostanut esiin huolen peltojen hintojen voimakkaasta noususta sekä peltojen keskittymisestä suurille yhtiömuotoisille tiloille ja sijoittajille, mikä estäisi keskimääräistä perhetilaa ostamasta peltoa ja laajentamasta tuotantoaan. Suomessa peltojen hintakehitys ja -taso on väitöstutkimuksen perusteella maltillista moneen muuhun maahan nähden. Tilat kuitenkin eroavat toisistaan tässä suhteessa merkittävästi.
”Peltojen hinta ja vapautuminen myyntiin voi rajoittaa monen tilan laajentumista tai tuotannon kehittämistä. Peltojen siirtymistä passiivisilta maanomistajilta aktiiviviljelijöille olisikin suositeltavaa vauhdittaa esimerkiksi tukipolitiikan muutoksella”, suosittelee Valtiala tutkimuksensa perusteella.
Valtialan tutkimus suosittaa myös keskeisten pellon tuottoarvoon vaikuttavien ja muiden tekijöiden systemaattista keräämistä ja sisällyttämistä kauppahinta-aineistoon. Tämä voisi parantaa ymmärrystä pellon hinnoista ja parantaa niihin liittyvän tieteellisen tutkimuksen laatua.
MMM Juho Valtiala väittelee 18.8.2023 kello 12.15 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Spatial and Temporal Analysis of Finnish Agricultural Land Prices".
