Afrikkalaisen sikaruton (ASF) tähänastiset taloudelliset vaikutukset kohdistuvat erityisesti sianlihan vientiin, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreesta raportista. Vaikutukset peltokasvituotantoon näyttävät jäävän melko vähäisiksi. Metsätalouden rajoitusten keventäminen pienensi alun perin merkittäväksi arvioitua taloudellista riskiä.
Suomen ensimmäinen ASF-tapaus todettiin kuolleena löydetystä villisiasta Kaakkois-Suomessa Virolahdella 30. heinäkuuta 2026. Tämän jälkeen virusta on löydetty lisää samalta alueelta sekä Pyhtäältä, noin 60 kilometriä Virolahdelta länteen.
Taudin toteamisen jälkeen Suomessa otettiin käyttöön useita rajoituksia, joilla ehkäistään taudin leviämistä. Rajoitukset koskevat tartunta-alueilla toimintaa ja liikkumista sekä vaikuttavat alkutuotannon yritys- ja elinkeinotoimintaan.
Luken uudessa Afrikkalaisen sikaruton taloudelliset vaikutukset -raportissa tarkastellaan voimassa olevien rajoitusten vaikutuksia alkutuotantoon. Maatalouden osalta tarkastellaan sianlihantuotantoa ja -vientiä sekä peltokasvituotantoa. Metsätalouden tarkastelu kohdistuu mahdollisten hakkuurajoitusten vaikutuksiin puunkorjuuseen ja puunhankintaan sekä alan yrityksiin.
"Tilanne elää jatkuvasti, joten myös taloudellisten vaikutusten arvio tarkentuu tilanteen kehittyessä. Luke päivittää vaikutusarviota, kun tilanteesta saadaan uutta tietoa”, kertoo tutkimuspäällikkö ja erikoistutkija Markus Melin Lukesta.
Luken arvion mukaan ASF:n suorat taloudelliset vaikutukset ovat sianlihantuotannolle toistaiseksi vähäiset. Yksittäisille tiloille rajoitusten vaikutukset voivat silti olla merkittäviä. Lihateollisuusyrityksille suurin vaikutus muodostuu sianlihan ja ruhonosien viennin rajoituksista EU:n ulkopuolisiin maihin. Vientikieltoja asettaneiden Kiinan, Japanin, Taiwanin ja Etelä-Afrikan markkinoille jää loppuvuonna myymättä arviolta sianlihaa yli 7 miljoonan euron ja muita ruhonosia yli 4 miljoona euron arvosta. Viennin tulonmenetykset voivat korkeimmillaan nousta noin 13 miljoonaan euroon elo-joulukuussa 2026 ja noin 40 miljoonaan euroon vuonna 2027, jos vientiä ei saada ollenkaan ohjattua uusille markkinoille. EU:n sisäiseen sianlihakauppaan taudilla ei toistaiseksi ole ollut vaikutusta.
“Vientirajoitusten taloudellinen merkitys riippuu erityisesti siitä, miten pitkään rajoitukset jatkuvat, kuinka suuri osa vientiin tarkoitetuista tuotteista voidaan ohjata muille markkinoille ja millä hinnalla tuotteet voidaan myydä”, arvioi erikoistutkija Csaba Jansik Lukesta.
Vientimarkkinoiden osittainen sulkeutuminen ei vähennä sianlihan tuotantoa välittömästi. Jos vientiin tarkoitettu liha voidaan myydä kotimarkkinoilla tai muissa vientimaissa, vaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti tuotteiden hintaan ja yritysten kannattavuuteen.
Jos virus leviäisi tuotantosikaloihin, tilanne muuttuisi olennaisesti. Viranomaismääräykset voisivat johtaa myös tartunnan saaneiden eläinten lopettamiseen, tuotannon keskeyttämiseen sekä tilojen puhdistus- ja desinfiointitoimiin.
Jos rajoitukset jatkuvat pitkään tai tauti leviää nykyistä laajemmalle, taloudellisten vaikutusten suuruusluokka kasvaa merkittävästi. Keskeisiä riskejä ovat esimerkiksi vientimarkkinoiden pysyvämpi menetys ja sianlihan hinnan ja tuotannon kannattavuuden heikkeneminen.
Peltokasvituotantoon ei kohdistu tarkentuneiden viranomaismääräysten jälkeen suoria tuotanto- tai käyttökieltoja. Tartuntavyöhykkeellä viljeltyä kauppakelpoista viljaa saa edelleen myydä, kun viruksen hävittämiseen tähtääviä varastointivelvoitteita noudatetaan. Velvoitteet voivat kuitenkin aiheuttaa myyntitulojen siirtymistä ajateltua myöhemmäksi sekä lisäkustannuksia etenkin tiloille, joiden oma varastointikapasiteetti on rajallinen.
Lisäksi eri alueilta peräisin olevien viljaerien ja niiden sivujakeiden pitäminen erillään voi olla viljakaupassa ja rehuteollisuudessa haastavaa ja aiheuttaa lisäkustannuksia. Ostajat voivat myös asettaa viranomaismääräyksiä tiukempia vastaanottorajoituksia, kuten ASF-tilanteen alkuvaiheessa tapahtui.
“Rajoitusten ja viranomaisohjeiden tarkentuminen on sittemmin mahdollistanut viljan aiempaa laajemman ostamisen ja pienentänyt taloudellisia vaikutuksia. Nykyisten rajoitusten perusteella peltokasvituotantoon kohdistuvat vaikutukset näyttävät jäävän tapauskohtaisiksi ja kokonaistasolla melko vähäisiksi", arvioi ryhmäpäällikkö, erikoistutkija Olli Niskanen Lukesta.
Nykyisten rajoitusten perusteella metsätaloudelle aiheutuvien vaikutusten Luke arvioi olevan verrattain vähäisiä.
“ASF-tilanteen alkuvaiheessa rajoitukset estivät koneellisen puunkorjuun ja metsänhoitotyöt laajoilla alueilla. Jos nämä rajoitukset olisivat jatkuneet pitkään, taloudelliset vaikutukset olisivat voineet kasvaa erittäin suuriksi”, kertoo erikoistutkija Kari Väätäinen Lukesta.
Rajoituksia on sittemmin kevennetty, mikä on pienentänyt metsätaloudelle ja alan yrityksille aiheutuvia taloudellisia menetyksiä. Vaikutukset voivat silti näkyä muun muassa hakkuiden ja metsänhoitotöiden viivästymisenä, puunhankinnan vaikeutumisena sekä metsäkoneyritysten toiminnan ja liikevaihdon vähenemisenä rajoitusalueilla.
Arvioon vaikuttavat erityisesti rajoitusten kesto, niiden maantieteellinen laajuus sekä se, missä määrin hakkuut ja metsänhoitotyöt voidaan toteuttaa myöhemmin tai siirtää rajoitusalueiden ulkopuolelle.
Lisätietoja:
Villisika eläimenä, ASF, villisian kanta-arviot: erikoistutkija Mervi Kunnasranta, +358295323561
Sianlihantuotanto ja -vienti: erikoistutkija Csaba Jansik, +358295326170 ja tutkimusprofessori Jarkko Niemi, +358295326392
Peltokasvituotanto: erikoistutkija Olli Niskanen, +358295326025 ja tutkimusprofessori Jyrki Niemi, +358295326390
Metsätalous: erikoistutkija Kari Väätäinen, +358295323259 ja erikoistutkija Antti Mutanen, +358295323070
Kaikki sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@luke.fi
