Uudet metsävarakartat ja kuntakohtaiset tilastot julkaistu
Luonnonvarakeskuksen (Luke) uudet kartat ja kunnittaiset tilastot metsävaroista ovat nyt vapaasti katseltavissa ja ladattavissa verkossa. Kartta- ja tilastoaineistot perustuvat vuoden 2021 monilähteiseen valtakunnan metsien inventointiin (VMI).
Monilähteisen VMI:n metsävaratiedot tarjoavat kahden vuoden välein päivittyvää tietoa metsätalouden ja metsäteollisuuden suunnittelun tarpeisiin, puunhankinnan ammattilaisille, luonnonvarojen käytön suunnittelijoille ja metsäympäristön tutkimuksiin.
Kartat, jotka kuvaavat muun muassa puuston tilavuutta puu- ja puutavaralajeittain, puustotunnuksia, kasvupaikkatietoja ja puuston biomassaa puun eri osille, ovat katseltavissa Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkunassa. Alkuperäiset tulokset ja kuntakohtaiset tilastot ovat ladattavissa Luken verkkosivuilta.
Metsävarakarttoja ja kuntatuloksia on laskettu 1990-luvulta lähtien, ja metsävarakartat ovat avoimesti saatavissa vuoden 2009 tuloksista lähtien. Ne kuuluvat EU:n direktiivin mukaisiin Suomen Inspire-aineistoihin. Myös kaikki lasketut kuntatulokset ovat avoimesti saatavilla.
”Monilähteisen VMI:n menetelmiä on kehitetty jatkuvasti, mikä on otettava huomioon eri vuosien tuloksia verrattaessa”, erikoistutkija Matti Katila Lukesta muistuttaa. ”Esimerkiksi aluksi tulokset laskettiin muutaman metsäkeskuksen alueelle vuosittain, sitä mukaa kun VMI:n maastomittaukset valmistuivat. Kun VMI:ssa siirryttiin mittaamaan viidesosa koko maan koeloista vuosittain, metsävarakartat ryhdyttiin tekemään samanaikaisesti koko maahan.”
Vuoden 2011 tuloksista lähtien laskennassa käytetyt viiden vuoden maastomittaukset on päivitetty vastaamaan monilähdeinventoinnin tuloksen ajankohtaa.
Näin metsävarakartat ja kuntatilastot tuotetaan
Metsävarojen laskenta perustuu siihen, että maa jaetaan 16x16 metrin ruutuihin. Maanmittauslaitoksen maastotietokannan avulla määritetään jokaisen ruudun kuuluminen metsätalousmaahan sekä luokitetaan ruutu tarkemmin kivennäismaihin, soihin ja avosoihin. Jokaiselle metsätalousmaahan kuuluvalle ruudulle lasketaan arvio metsämuuttujille käyttäen lähtötietoina satelliittikuvia, maastokoealojen havaintoja sekä maastotiedoista laskettuja, hyvin karkeita keskitilavuuskarttoja.
Laskennassa käytettävä k-NN-menetelmä etsii maastokoealoista ne, joiden satelliittikuvatiedot parhaiten vastaavat käsiteltävän ruudun vastaavia tietoja. Ruuduille metsämuuttujien arvot lasketaan joko painotettuina keskiarvoina (jatkuva-arvoiset muuttujat) tai valitsemalla tavallisin arvo (luokkamuuttujat).
Kunnille arvot lasketaan vastaavasti, mutta suoraan koko kunnalle laskematta erillisiä arvioita ruuduille. Näin vältetään erillisille ruuduille arvioita laskettaessa tapahtuva tulosten keskiarvoistuminen. Tämän ansiosta kunnille voidaan laskea luotettavampia tuloksia myös pienille osille arvoalueesta (esimerkiksi runkotilavuudeltaan suurien metsien pinta-aloja).
Satelliittikuva-aineistona käytetään nykyisin ESA:n ja EU:n Sentinel-2A ja 2B-satelliittien MSI-keilaimien sekä Yhdysvaltalaisen Landsat 8-satelliitin OLI-keilaimen tuottamia aineistoja. Vaikka nämä kolme satelliittia tuottavat kesän aikana suuren määrän kuvia, monilähdeinventoinnin tarvitsema pilvetön kuvapeitto on hankalaa saada kokoon ja joitain puuttuvia alueita täydennetään edellisten monilähdeinventointien tuloksilla. Nyt julkaistussa tuotteessa on käytetty aineistoa 16 satelliitin ylilennosta.
