Metsäalan toimihenkilönaiset viihtyvät työssään, mutta kohtaavat edelleen erityisiä haasteita
Metsäalan toimihenkilönaiset pitävät työtään mielekkäänä ja arvostavat erityisesti työn itsenäisyyttä, vapautta ja hyviä työyhteisöjä. Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Helsingin yliopiston tutkimuksessa tunnistettiin kuitenkin useita työhyvinvointia heikentäviä tekijöitä, joista osa liittyy erityisesti naisten asemaan miesvaltaisella alalla.
Laadullisessa tutkimuksessa haastateltiin syksyllä 2025 kymmenen metsätalouden eri tehtävissä työskentelevää toimihenkilönaista eri puolilta Suomea. Tutkimuksen taustalla on vuonna 2019 toteutettu puuhuoltoketjun työhyvinvointikysely (vastaajia 1282), jossa naisten työhyvinvointi osoittautui selvästi miesten työhyvinvointia heikommaksi. Tulos nosti esiin tarpeen tarkastella lähemmin erityisesti naisten työhyvinvointia ja kokemuksia miesvaltaisella alalla.
Haastattelututkimuksen mukaan metsäasiantuntijoita kuormittavat erityisesti ajoittain huomattavan suuri työmäärä, työn kausittaiset ruuhkahuiput, sekä puutteet työvälineiden toimivuudessa. Haastateltavat kokivat myös kärjistyneen julkisen metsäkeskustelun heijastuvan työn arkeen.
Naisten työhyvinvointiin vaikuttivat lisäksi sukupuoleen liittyvät kokemukset. Pitemmän työkokemuksen omaavat arvioivat, että naisen pitää tehdä alalla enemmän töitä kuin mies vastaavassa työtehtävässä. Suurin osa oli kohdannut epäasiallista kohtelua tai asiakkaiden ennakkoluuloja.
"Tulokset osoittavat, että metsäala tarjoaa monia työn voimavaroja, mutta työhyvinvoinnin kehittämiseksi tarvitaan edelleen toimia muun muassa johtamisessa, perehdytyksessä ja työyhteisöjen toimintatavoissa", sanoo tutkija Marja Kallioniemi Lukesta.
Tutkimuksessa tunnistettiin useita keinoja työhyvinvoinnin vahvistamiseksi. Näitä ovat esimerkiksi tasapuolinen työnjako, työuran alkuvaiheen tuki, toimivat työvälineet sekä selkeät toimintamallit haastaviin asiakas- ja konfliktitilanteisiin. Lisäksi haastateltavat korostivat työyhteisöjen merkitystä, erilaisten elämäntilanteiden huomioimista sekä turvallisen ja kaikkia kunnioittavan työilmapiirin rakentamista. Koulutuksessa tärkeitä teemoja ovat myös johtamisosaaminen sekä ihmisten kohtaamisen ja itsensä johtamisen taidot.
"Vuorovaikutteinen johtaminen on keskeinen työhyvinvoinnin avain. Kun työntekijä tulee aidosti kuulluksi, saa kannustavaa palautetta, ja havaittuihin haasteisiin puututaan yhteisvoimin, päästään jo pitkälle. Johtamisen kyky ei ole vain joidenkin valittujen synnynnäinen ominaisuus, vaan sitä voidaan harjoitella koulutuksessa, kuten muitakin työelämätaitoja ”, toteaa vanhempi yliopistonlehtori Hanna-Riitta Kymäläinen Helsingin yliopistosta.
MetsäNaiset-tutkimus toteutettiin Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin yliopiston yhteistyönä. Hankkeen rahoittivat Metsämiesten Säätiö ja Luonnonvarakeskus.
Tutkimuksen keskeiset suositukset työhyvinvoinnin parantamiseksi
Tutkimuksen perusteella metsäalan toimihenkilönaisten työhyvinvointia voitaisiin vahvistaa erityisesti seuraavilla toimilla:
- Panostetaan työuran alkuvaiheeseen. Perehdytys, mentorointi ja esihenkilön tuki ovat tärkeitä erityisesti työuran alkuvuosina.
- Huolehditaan työn kohtuullisesta kuormituksesta. Työtehtävien tasapuolinen jakaminen ja realistiset tavoitteet tukevat jaksamista.
- Puututaan epäasialliseen käytökseen nopeasti. Organisaatioissa tarvitaan selkeät toimintatavat konfliktien, häirinnän ja uhkaavien tilanteiden käsittelyyn.
- Kehitetään työvälineitä ja järjestelmiä. Toimivat ohjelmistot ja yhteydet helpottavat toimihenkilöiden työtä erityisesti kenttäolosuhteissa.
- Rakennetaan osallistavaa työkulttuuria. Osaamisen arvostaminen, asiallinen vuorovaikutus ja erilaisuuden hyväksyminen vahvistavat työhyvinvointia.