Vuosi Trees4Adapt-hankkeen käynnistymisen jälkeen kumppanit eri puolilta Eurooppaa kokoontuivat Lissaboniin hankkeen vuosittaiseen tapaamiseen. Kokouksen järjesti Lissabonin yliopiston maantieteen ja aluesuunnittelun instituutti (IGOT) yhdessä maatalouskorkeakoulun (ISA) metsätutkimuskeskuksen (CEF) kanssa. Tapaaminen tarjosi mahdollisuuden tarkastella etenemistä, jakaa tuloksia, vahvistaa yhteistyötä ja suunnitella EU:n rahoittaman Horizon Europe -hankkeen seuraavia vaiheita. Hankkeessa tutkitaan, miten puihin perustuvilla ratkaisuilla voidaan vastata ilmastonmuutoksen ja luontokadon toisiinsa kytkeytyviin haasteisiin eri puolilla Eurooppaa.
Kumppanit toivotti lämpimästi tervetulleiksi professori José Luís Zêzere, maantieteellisen tutkimuksen keskuksen (CEG) johtaja ja IGOTin professori. Konsortio sai myös tervetuloviestin Portugalin ympäristöasioista vastaavalta valtiosihteeriltä João Manuel Estevesiltä. Hän korosti tieteellisen tutkimuksen merkitystä ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja luonnon monimuotoisuuden suojelun tukena.
”Trees4Adapt on erityisen tärkeä tuottaessaan tieteellistä tietoa luontopohjaisista ratkaisuista, jotka perustuvat metsien rooliin ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja luonnon monimuotoisuuden suojelussa. Seuraamme hankkeen tuloksia tarkasti.” Käännetty João Manuel Estevesin Trees4Adapt-tiimille lähettämästä viestistä.
Kahden päivän aikana hankekumppanit jakoivat tuloksia, keskustelivat haasteista, vertailivat kokemuksia eri puolilta Eurooppaa ja suunnittelivat hankkeen seuraavaa vaihetta. Tapaaminen osoitti, kuinka paljon Trees4Adapt on edennyt ensimmäisen toimintavuotensa aikana.
Esiteltyihin toimiin kuuluivat muun muassa Gentin yliopiston tutkijoiden laajat maastokartoitukset pitkäaikaisilla TreeDivNet- ja FunDivEUROPE-tutkimusalustoilla. Seitsemässä Euroopan maassa 99 päivän aikana tehdyt kartoitukset auttavat selvittämään, miten puulajiston monimuotoisuuden muutokset vaikuttavat mikroilmastoon, luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemien toimintaan ympäristöolojen muuttuessa.
Merkittävää edistystä on saavutettu myös Suomessa, Saksassa ja Portugalissa. Näissä maissa tutkijat ja sidosryhmät selvittävät yhdessä paikallisesti sovellettujen, puihin perustuvien ratkaisujen vaikutuksia ja kehittävät käytännön menetelmiä sopeutumiskykyisempien maisemien tueksi. Työtä johtavat Würzburgin yliopisto, Royal Holloway, Turun yliopisto, Luonnonvarakeskus (Luke), IGOT, ISA ja Prospex Institute. Toiminta tuottaa arvokasta tietoa siitä, miten sopeutumisstrategioita voidaan soveltaa erilaisissa ympäristöissä ja sosioekonomisissa olosuhteissa.
Kumppanit esittelivät myös edistystä Euroopan tulevien riskien ja mahdollisuuksien mallintamisessa. Luken ja IIASA:n johtamassa työssä arvioidaan sekä puihin perustuvien ratkaisujen taloudellisia vaikutuksia että niiden mahdollisuuksia vastata ilmasto- ja monimuotoisuusriskeihin laajemmassa mittakaavassa. Tavoitteena on tunnistaa, missä ja miten eri lähestymistavat tuottavat suurimmat hyödyt.
Tieteellisen työn rinnalla konsortion jäsenet ovat vahvistaneet sidosryhmäverkostoja, jakaneet tietoa ja varmistaneet, että hankkeen tulokset tavoittavat keskeiset yleisöt ja päätöksentekijät eri puolilla Eurooppaa. Myös Trees4Adaptin kansainvälisen sidosryhmäneuvoston jäsenet osallistuivat kokoukseen etäyhteydellä ja antoivat arvokasta palautetta hankkeen toiminnasta.
Lissabonissa pidettyjen sisätilaisuuksien jälkeen kumppanit matkustivat Serra da Estrelaan, Portugalin korkeimmalle vuoristoalueelle ja yhdelle Trees4Adaptin kolmesta tutkimusalueesta.
”Walking Through The Change” -teeman ohjaamina tutkijat, sidosryhmät ja paikalliset asiantuntijat – mukana ICNF:n, Baldios de São Pedron, Palombarin, Geopark Estrelan ja Bee Serra da Estrelan edustajia – tutustuivat Portugalin tutkimuksen keskiössä oleviin maisemiin. Vierailu tarjosi mahdollisuuden siirtyä kokoushuoneista maastoon ja nähdä käytännössä, millaisia haasteita Välimeren alueen maisemat kohtaavat ilmastopaineiden kasvaessa.
Ryhmän kulkiessa laaksojen ja vuorenrinteiden halki keskusteluissa tarkasteltiin alueen historiaa sekä sitä, miten vuosikymmeniä jatkunut maaseudun väestökato, maankäytön vähentynyt intensiteetti, maiseman hoidon väheneminen ja lämpötilojen nousu ovat muuttaneet maisemaa. Maastossa tarkasteltiin tutkimuksessa arvioitavia metsien monipuolistamisen vaihtoehtoja ja niiden erityispiirteitä. Osallistujat kuulivat, miten perinteisen laidunnuksen väheneminen, laajat mäntyviljelmät, metsänhoidon ja päätöksenteon haasteet sekä äärimmäinen kuumuus ja kuivuus ovat yhdessä lisänneet maastopaloriskiä ja heikentäneet alueen ekologista ja sosiaalista kestävyyttä.
Yksi vaikuttavimmista pysähdyspaikoista oli vuoden 2022 tuhoisan maastopalon koettelema alue. Se osoitti konkreettisesti, mitä tapahtuu, kun ilmaston ääri-ilmiöt kohtaavat muuttuneisiin oloihin sopeutumattoman sosioekologisen järjestelmän. Osallistujat pystyivät tarkastelemaan sekä luontaista että tuettua uudistumista ja keskustelemaan siitä, mikä toimii, mikä ei ja missä ekosysteemien palautuminen voi vaatia toimenpiteitä. Keskusteluissa korostui puulajiston monimuotoisuuden, sekametsien ja vaihtelevan maisemarakenteen merkitys maastopaloriskin vähentämisessä sekä luonnon monimuotoisuuden ja paikallisten elinkeinojen tukemisessa. Lähialueiden vaihtoehtoisista puulajeista koostuvat metsäalueet olivat selvinneet viimeaikaisista paloista naapurialueita paremmin. Havainnot korostivat puulajivalintojen merkitystä ja herättivät keskustelua siitä, miten metsitystapoja voi olla tarpeen muuttaa ympäristöolojen muuttuessa.
Vierailun erityisen arvokas osa oli mahdollisuus oppia ammattilaisilta, jotka työskentelevät suoraan tieteen ja käytännön rajapinnassa. Heihin kuului ekologi ja palomies tohtori Silvana Pais, jonka työssä yhdistyvät maastopalojen hallinta, ekologia ja maisemamallinnus. Keskusteluissa tarkasteltiin, miten esimerkiksi suunniteltu kulotus voi huolellisesti toteutettuna vähentää maastopaloriskiä. Samalla korostui yleisön ymmärryksen ja luottamuksen merkitys näiden hoitomenetelmien käytössä.
Vierailu perinteiseen villatehtaaseen tarjosi myös mahdollisuuden tutustua alueen kulttuuriseen ja taloudelliseen perintöön. Lampaankasvatus ja villantuotanto ovat pitkään kuuluneet elämään Serra da Estrelassa. Ne muistuttavat siitä, että maisemia koskevat päätökset vaikuttavat myös niistä riippuvaisiin yhteisöihin.
Päivän aikana keskusteluissa palattiin toistuvasti samaan kysymykseen: miltä Serra da Estrelan metsien pitäisi näyttää tulevaisuudessa? Äärimmäisten maastopalojen yleistyessä paluu menneisyyden maisemiin ei ehkä enää riitä tai ole edes mahdollista. Sen sijaan tutkijat, sidosryhmät sekä maankäytön ja metsien hoidon ammattilaiset tarkastelivat, miten eri puulajien, metsänhoitomenetelmien ja maisemarakenteiden yhdistelmillä voitaisiin rakentaa kestävämpää tulevaisuutta.
Juuri tällaisiin kysymyksiin Trees4Adapt pyrkii vastaamaan tulevina vuosina. Yhdistämällä maastohavaintoja, sidosryhmien asiantuntemusta ja mallinnusta hanke auttaa muodostamaan selkeämmän kuvan siitä, mitkä puihin perustuvat ratkaisut menestyvät todennäköisimmin tulevissa ilmasto-olosuhteissa ja missä ne voivat tuottaa suurimmat hyödyt sekä luonnolle että ihmisille.
Yhteystiedot
Hankkeen koordinointi: Luonnonvarakeskus (Luke)
Michael Pashkevich | michael.pashkevich@luke.fi
Katharina Albrich | katharina.albrich@luke.fi
Jacqueline Moustakas-Verho | jacqueline.moustakas-verho@luke.fi
Hankeviestintä: ERINN Innovation
Mathilde Vidal | mathilde@erinn.eu
