Metsäteollisuuden markkinat pysyvät vaisuina – ensi vuonna odotetaan maltillista kasvua

Metsäteollisuustuotteiden kysyntä pysyy Suomen tärkeillä vientimarkkinoilla vaimeana, ennustaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) metsäsektorin suhdannekatsaus. Sahatavaran kysynnän odotetaan elpyvän hitaasti vuonna 2027, mutta kemiallisen metsäteollisuuden markkinatilanne säilyy vaisumpana. Puun hinnat laskevat tänä vuonna ja kääntyvät maltilliseen nousuun ensi vuonna.

Metsäteollisuuden toimintaympäristöä varjostavat hidas talouskasvu, kiristyvä kansainvälinen kilpailu ja geopoliittinen epävarmuus. Suomen metsäteollisuuden tuotanto kasvaa vuonna 2027 vain maltillisesti, ja kannattavuus jää hienoisesta kohenemisesta huolimatta vaatimattomaksi.

”Talouskasvun lievä vahvistuminen tukee kysyntää ensi vuonna, mutta nopeaa käännettä parempaan ei ole näköpiirissä. Markkinoilla on runsaasti kapasiteettia, ja kilpailu vientimarkkinoilla säilyy kireänä”, sanoo johtava tutkija Matleena Kniivilä.

Sahatavaran kysyntä vahvistunee vähitellen, mutta epävarmuuksia riittää

Inflaation kiihtyminen ja korkojen nousu on heijastunut erityisesti asuntorakentamisen näkymiin. Ennusteita rakentamisen kasvuun lähdöstä Euroopassa on laskettu, ja odotukset sahatavaran kysynnän elpymisestä vuonna 2026 ovat hiipuneet. Vuonna 2026 Suomen sahatavaran tuotannon ennustetaan pienenevän kolme ja viennin neljä prosenttia vuodesta 2025. Sahatavaran keskimääräisen vientihinnan odotetaan nousevan prosentin vuonna 2026.

”Vaikka sahatavaran kysyntä on heikkoa, hinnat eivät ole laskeneet samaan tahtiin. Tarjonnan niukkuus ja korkeat tuotantokustannukset pitävät hintatasoa yllä”, kertoo erikoistutkija Antti Mutanen.

Epävarmuuksien lisääntymisestä huolimatta vuonna 2027 inflaatio- ja korkopaineiden ennakoidaan hellittävän ja rakentamisen vähitellen elpyvän. Sahatavaran kysynnän kasvun odotetaan kuitenkin olevan etenkin Euroopan markkinoilla yhä hidasta. Vuonna 2027 Suomen sahatavaran tuotannon ennustetaan kasvavan kolme ja viennin kaksi prosenttia kuluvasta vuodesta. Sahatavaran keskimääräisen vientihinnan ennakoidaan nousevan kaksi prosenttia. Vanerin tuotannon ja viennin ennustetaan kasvavan hieman kumpanakin vuonna.

Kemiallisen metsäteollisuuden markkinoilla vielä nihkeää, kartongin tuotanto kasvaa

Kartongin tuotannon ennustetaan kasvavan Suomessa vuonna 2026 kymmenen ja viennin kahdeksan prosenttia, kun Stora Enson Oulun uusi linja nostaa tuotantoaan.

”Kartongin tuotanto kasvaa Suomessa, mutta kysyntä elpyy hitaasti. Euroopan ylikapasiteetti, Aasiasta kasvava tuonti sekä Yhdysvaltojen tullit kiristävät kilpailua, joten tuotannon kasvu ei vielä tarkoita markkinatilanteen paranemista”, Kniivilä sanoo.

Runsas tarjonta painaa keskimääräistä kartongin vientihintaa vielä tänä vuonna, mutta hinnan ennustetaan kääntyvän maltilliseen nousuun vuonna 2027. Oulun linjan lähestyessä täyttä kapasiteettia myös tuotanto- ja vientimäärien kasvu jatkuu ensi vuonna.

Paperimarkkinoiden kysynnän vaisuus vähentää Suomen paperin tuotanto- ja vientimääriä tänä vuonna. Kapasiteetin käyttöaste kuitenkin paranee viime vuoden sulkemisten jälkeen, mutta tuotantokapasiteettia on Euroopassa edelleen liikaa vähenevään kysyntään nähden. Tuotannon vähenemisen odotetaan jatkuvan myös ensi vuonna, vaikka talouskasvu hieman elpyy. Keskimääräinen paperin vientihinta jää tänä vuonna viime vuotta alemmaksi, mutta nousee hieman vuonna 2027.

Myös sellumarkkinoita leimaa tänä vuonna epävarmuus heikon talouskasvun ja geopoliittisen epävarmuuden vuoksi. Useat pitkäkuituisen sellun tuottajat ovat ilmoittaneet rajoittavansa tuotantoa markkinasyistä. Suomessa sellun tuotanto kasvaa hieman tänä ja ensi vuonna kartongin tuotannon lisääntyessä. Vienti vähenee tänä vuonna, mutta kääntyy maltilliseen kasvuun vuonna 2027. Sellun keskimääräinen vientihinta jää tänä vuonna kymmenen prosenttia viime vuotta alemmaksi, mutta elpyy osittain ensi vuonna. Massantuotanto kasvaa kumpanakin vuonna.

Kantohinnat laskevat 2026, pientä nousua 2027

Raakapuumarkkinoilla puukauppa on vilkastunut kesän 2026 jälkeen, mutta teollisuuden puuvarastot ovat edelleen vähäiset. Teollisuuspuun hakkuut pysyvät vuonna 2026 likimain viime vuoden tasolla, 62,5 miljoonassa kuutiometrissä. Tukkipuun hakkuut vähenevät hieman, mutta kuitupuun hakkuut kasvavat sellu- ja kartonkituotannon lisääntyessä.

”Puumarkkinoiden tilanne on kaksijakoinen. Teollisuuden puuvarastot ovat vähäiset ja puukauppa on vilkastunut, mutta kantohinnat laskevat tänä vuonna. Erityisesti kuitupuiden keskimääräiset kantohinnat jäävät huomattavasti viime vuotta alhaisemmiksi. Ensi vuonna teollisuuden tuotannon kasvu lisää puun kysyntää, minkä seurauksena sekä hakkuumäärät että kantohinnat nousevat maltillisesti”, kertoo tutkija Jussi Leppänen.

Tänä vuonna teollisuuspuun hakkuiden ja raakapuun tuonnin yhteismäärä vähenee prosentin 65,9 miljoonaan kuutiometriin. Vuonna 2027 teollisuuspuun hakkuiden arvioidaan kasvavan vain hieman, 63,3 miljoonaan kuutiometriin, mutta raakapuun tuonnin ennustetaan lisääntyvän lähes kolmanneksella 4,4 miljoonaan kuutiometriin.

Yksityismetsien kantorahatulojen ennustetaan vähenevän vuonna 2026 noin 15 prosenttia 2,7 miljardiin euroon markkinahakkuiden ja kuitupuun hintojen laskun seurauksena. Vuonna 2027 kantorahatulot kääntyvät jälleen kasvuun hakkuumäärien ja kantohintojen noustessa. Myös yksityismetsätalouden liiketuloksen ennakoidaan elpyvän lievästi vuoden 2026 notkahduksen jälkeen.

Energiapuumarkkinoiden suhdanne on kääntynyt laskuun

Bioenergian toimintaympäristöä muokkaavat yhä selvemmin sääriippuvaisen sähköntuotannon kasvu, sähkön hinnan vaihtelu sekä tarve turvata lämmön ja sähkön tuotanto kulutushuippujen aikana. Metsähakkeen käytön ennakoidaan vähenevän noin 8,5 miljoonaan kuutiometriin vuonna 2026 ja noin kahdeksaan miljoonaan kuutiometriin vuonna 2027. Samalla metsähakkeen laitoshinnan arvioidaan laskevan 37 euroon megawattitunnilta vuonna 2026 ja noin 34 euroon vuonna 2027.
 

• Talouskehitys: erikoistutkija Jari Viitanen, puh. 029 532 3033, jari.viitanen@luke.fi
• Puutuoteteollisuus: erikoistutkija Antti Mutanen, puh. 029 532 3070, antti.mutanen@luke.fi
• Kemiallinen metsäteollisuus: johtava tutkija Matleena Kniivilä, puh. 029 532 2253, matleena.kniivila@luke.fi; erikoistutkija Emmi Haltia, puh. 029 532 2498, emmi.haltia@luke.fi
• Metsäteollisuuden kannattavuus: erikoistutkija Esa-Jussi Viitala, puh. 029 532 5513, esa-jussi.viitala@luke.fi
• Metsäsektorin työllisyys: tutkija Marja Kallioniemi, puh. 029 532 6207, marja.kallioniemi@luke.fi
• Raakapuumarkkinat: tutkija Jussi Leppänen, puh. 029 532 5444, jussi.leppanen@luke.fi
• Bioenergiamarkkinat: johtava tutkija Johanna Routa, puh. 029 532 5045, johanna.routa@luke.fi
• Yksityismetsätalous: yliaktuaari Markus Toikka, puh. 029 532 2303, markus.toikka@luke.fi