Ruokapalveluala kärsinyt koronasta ja vähittäiskauppa hyötynyt – elintarvikevienti jatkaa kasvuaan
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuore maa- ja elintarviketalouden suhdannekatsaus kertoo, että koronapandemian vaikutus on ollut ruoka-alalla hyvin kaksijakoinen. Ruokapalveluala, johon kuuluvat ravintolat, lounaspaikat ja kahvilat, on ollut hätää kärsimässä. Ruuan vähittäiskauppa sitä vastoin kuuluu voittajiin. Myös maatalous ja elintarviketeollisuus ovat selvinneet korona-ajasta suhteellisen kuivin jaloin. Elintarvikealan vienti on jatkanut kasvuaan, erityisesti Kiinaan.
Koronarajoitusten lieventymisen ja talouskasvun piristymisen ennakoidaan johtavan palvelukysynnän merkittävään kasvuun, kun kotitalouksien patoutunut kulutushalukkuus alkaa epidemian väistyttyä purkautua.
– Tämä helpottaa erityisesti kovimmat koronaiskut kokeneiden ravintoloiden, ulkona syömisen ja koko ruokapalvelualan nousemista takaisin jaloilleen. Ruoan myynti päivittäistavarakaupoista vastaavasti laskee, arvioi tutkimusprofessori Jyrki Niemi Lukesta.
Koronan vaikutus näkyy ruoan osto- ja kulutuskäyttäytymisessä
Korona-aika on lisännyt merkittävästi ruoan valmistusta kotona ja leivontaa. Ruokaa ostetaan kotitalouksiin aikaisempaa enemmän päivittäistavarakaupasta. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien vähittäismyynnin kasvu oli viime vuonna peräti seitsemän prosenttia. Kasvu selittyy pääasiassa volyymin kasvusta, sillä elintarvikkeiden hinnat nousivat vuonna 2020 vain 1,7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Etenkin säilöttyjen kala- ja äyriäistuotteiden sekä pakastettujen hedelmien ja marjojen myynti kasvoi. Juomista rypäleviinin sekä alkoholittomien ja vähäalkoholillisten oluiden myynti on kasvanut reippaasti. Merkittävää yli 15 prosentin kasvua oli myös riisin, jauhojen, pastan ja muiden viljatuotteiden sekä säilöttyjen vihannesten kohdalla.
Myynnin kasvun taustalla ovat koronapandemian rajoitustoimet, jotka lisäsivät kotitalouksien ruokailua maaliskuun 2020 jälkeen muun muassa etätyön ja koulujen etäopetuksen lisääntyessä.
– Koronapandemia on kohdellut kotitalouksia varsin eriarvoisesti heikentäen joidenkin taloudellista tilannetta. Tämän myötä ruoan kulutus on polarisoitumassa. Kysyntää on samanaikaisesti sekä edullisille peruselintarvikkeille että elämyksellisille lisäarvotuotteille, toteaa Luken erikoistutkija Terhi Latvala.
Elintarvikevienti vetää – kasvua erityisesti Kiinaan
Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden vienti on jatkanut kasvuaan. Elintarvikkeita vietiin Suomesta vuonna 2020 yhteensä 1,7 miljardin euron arvosta, mikä oli 1,3 prosenttia edellisvuotista enemmän. Elintarvikkeita tuotiin Suomeen 5,3 miljardin euron arvosta, mikä on käytännössä vuoden 2019 tasoa, kasvua vain vajaa 0,1 prosenttia. Viennin ja tuonnin kehityksen yhteisvaikutuksena elintarvikekaupan alijäämä supistui jo toisena vuonna peräkkäin.
Myös sianlihan ulkomaankaupan euromääräinen tase kääntyi vuonna 2020 positiiviseksi. Vienti Kiinaan on kasvanut lähes räjähdysmäisesti vuodesta 2017 alkaen. Viime vuonna vienti Kiinaan ylsi jo 58 miljoonaan euroon, joka oli tasan puolet koko Suomen sianlihanviennistä. Suomalaiset lihayritykset ovat pystyneet hyödyntämään Kiinan sianlihan tuonnin aallonharjaa, jonka taustalla on afrikkalaisen sikaruton takia rajusti vähentynyt tuotanto Kiinassa. Tuotannon ennustetaan saavuttavan tautikriisiä edeltävä taso Kiinassa vasta vuonna 2025.
Koronapandemia verotti eniten ruokapalveluihin suuntautunutta alkoholivientiä. Väkevien alkoholijuomien viennistä suli yli neljäsosa ruokapalvelusektorin sulun vuoksi (vuoden 2019 116 milj. eurosta vuoden 2020 85 milj. euroon).
Maataloustuotteiden hinnat kääntyivät maailmanmarkkinoilla vahvaan nousuun vuoden 2020 puolivälissä, ja niiden odotetaan maailmantalouden elpyessä kohoavan edelleen kuluvan vuoden aikana. Maatalouden tuottajahintojen arvioidaan pysyttelevän myös Suomessa vuonna 2021 edellisvuotta korkeammalla tasolla. Ruoan kuluttajahintoihin ei kuitenkaan ennakoida merkittävää nousua.