Luonnonvarakeskuksen (Luke) seurantojen perusteella jyrsijämäärät ovat runsastumassa kohti monivuotisen kannanvaihtelunsa huippuvaihetta Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun eteläosissa. Pohjois-Suomessa kannat ovat myös kasvamassa, mutta huippu on odotettavissa aikaisintaan syksyllä 2027. Itäisessä Suomessa, Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla myyräkannat ovat romahtaneet syksyn 2025 huipusta. Lounais-Suomessa myyriä esiintyy kohtalaisesti.
"Myyrien kannanvaihteluiden samanaikaisuus eli synkronia on edelleen erilaista eri puolilla Suomea. Vaikka myyräkannat ovat palanneet enemmän tai vähemmän säännölliseen monivuotiseen runsausvaihteluun, myös syklin pituudessa on nähtävissä eroja etelän ja pohjoisen välillä. Poikkeukselliset sääolot ja ilmasto-olot vaikuttavat vahvasti myyrien kannanvaihteluihin, mikä haastaa myös kannanvaihteluiden ennustamista", kertoo tutkimusprofessori Otso Huitu Lukesta.
Pikkunisäkkäiden kannat vaihtelevat pohjoisilla alueilla yleensä 3–4 vuoden jaksoissa. Syksyyn ajoittuvan huipun jälkeen seuraa ravinnon puutteesta alkava romahdus, jota petojen saalistus voimistaa seuraavan kevään ja kesän ajan. Petojen määrän vähetessä myyräkannat alkavat taas kasvaa, ja ne saavuttavat uuden huipun Suomessa noin 2–3 vuodessa.
Syklin pituuteen vaikuttaa kasvukauden pituus, joka säätelee myyrien lisääntymiskauden pituutta. Pohjoisessa kasvukausi on lyhyt ja myyräkannan romahdus sekä kasvu huippuunsa kestää vuoden tai kaksi pidempään kuin etelässä. Myyräsykli voi ajoittain heikentyä vuodenaikaisiksi heilahteluiksi tai jopa hävitä kokonaan. Kun syklit ovat voimakkaita ja säännöllisiä, myös niiden esiintyminen on laajalla alueella samanaikaista eli synkronista.
Lounais-Suomessa tavataan tällä hetkellä kohtalaisesti, paikoitellen jopa runsaasti, myyriä. Etenkin Pirkanmaalla myyrätilanne on ollut muun muassa petolintujen pesinnöille suotuisa. Lounaisimman Suomen myyräkantojen vaihtelut ovat kuitenkin olleet epäsäännöllisiä jo usean vuosikymmenen ajan. On mahdollista, että myyräkannat saavuttavat huipputiheydet syksyllä 2026. Kannan kasvu voi kuitenkin tyrehtyä epäedullisiin kesäolosuhteisiin, esimerkiksi pitkittyneeseen kuivaan kauteen.
Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun eteläosissa myyräkannat runsastuivat tuntuvasti viime kesän aikana ja kannat ovat säilyneet vahvoina tähän kevääseen asti. Tämä ennakoi sitä, että tällä alueella koetaan syklin huippu loppusyksyllä 2026. Sekä peltomyyrä- että metsämyyräkannat ovat alueella vahvat, Kainuun puolella jopa poikkeuksellisen runsaat.
Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun pohjoisosissa ja valtaosassa Lappia myyräkannat ovat olleet parin vuoden ajan alhaiset. Kevään koepyyntien perusteella myyrämäärät ovat kuitenkin lievästi runsastumassa. Tämän perusteella on odotettavissa, että kannat vahvistuvat alkaneen kesän aikana. Huippu ajoittuisi näin ollen aikaisintaan vuoden 2027 loppuun. Pohjoisimmassa Lapissa kannan runsastumisen merkit ovat selvemmät kuin Metsä-Lapissa, missä kannanvaihtelut ovat viimeisten vuosien aikana olleet epämääräisempiä.
Myyrien määrä oli viime talvena Itä-Suomessa ja Keski-Suomen kautta Etelä-Pohjanmaalle ulottuvalla vyöhykkeellä niin suuri, että alueella on vääjäämättä tapahtunut myyrien aiheuttamia tuhoja taimikoissa. Alueella esiintyi kohtalaisen runsaasti peltomyyriä, jotka aiheuttavat merkittävimmät taimituhot kaikille puulajeille. Sitäkin enemmän alueella tavattiin metsämyyriä, jotka aiheuttavat havupuiden latvavaurioita. Metsämyyrät kiipeilevät jopa useiden metrien korkuisten nuorten havupuiden latvoissa ja kaluavat latvakasvainten kuorta ja syövät latvasilmuja. Metsämyyrät voivat myös vaurioittaa pieniä havupuun taimia lumihangen alla.
Metsämyyrien latvasyönnökset johtavat harvoin taimen kuolemaan, mutta ne voivat aiheuttaa monilatvaisuutta ja siten laatu- ja kasvutappiota. Näitä voi lieventää leikkaamalla pois vaurioituneen latvakasvaimen ja uuden latvan paikasta kilpailevien sivuoksien kärjet yhtä kärkeä lukuun ottamatta.
Myyrien vaurioittamien pienten havupuiden taimien selviämistä myyrien syönnistä kannattaa tarkkailla keskikesälle asti ennen uusien taimien istuttamista, sillä iso osa taimista toipuu itsekseen leposilmujen tai sivuoksien avulla.
Talven runsaat metsämyyräkannat ovat kasvattaneet ihmisten altistumisriskiä myyräkuumetta aiheuttavalle Puumala-virukselle. Sisätiloissa ulostaneet ja virtsanneet metsämyyrät ovat levittäneet virusta ympäristöön ja se voi tarttua ihmisiin hengitysteitse. Puumala-virus säilyy tartuntanykyisenä huoneenlämmössä kaksi viikkoa. Pikkujyrsijöiden jätösten siivoamisessa sisätiloista on suositeltavaa käyttää kosteaa rättiä, pölyä ilmaan nostavan harjan tai imurin sijasta.
