Uutiset Ilmasto, Ruoka

Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen sekä tavoitteet hiilineutraaliuteen tai jopa -negatiivisuuteen edellyttävät pikaisia toimia myös ruokajärjestelmässä. Tutkimustulokset osoittavat, että jo maltillisella muutoksella kohti kasvispainotteisempaa ruokavaliota pystymme vaikuttamaan positiivisesti sekä omaan terveyteemme että ilmastoon. ScenoProt-hanke on julkaissut viimeaikaisiin tutkimuksiin perustuvan politiikkasuosituksen päätöksentekijöille ja elintarvikeketjulle.

– Maltillinen muutos tarkoittaa ruokavalion eläinproteiinien osittaista korvaamista kasviproteiineilla. Esimerkiksi puolet kasviperäistä ja puolet eläinperäistä olisi monelle mahdollinen ruokavalio. Maltilliseen muutokseen on mielekästä pyrkiä, koska se on realistista toteuttaa ja turvallinen niin yksilölle kuin yhteiskunnallekin, sanoo ScenoProt-hankkeen johtaja Anne Pihlanto Lukesta.

Suositukset päätöksentekijöille ja elintarvikeketjulle

Kasviproteiinituotteiden tuotantoon ja tarjontaan on luotava mahdollisuuksia

  • Joukkoruokailussa ja julkisissa ruokapalveluissa on voitava käyttää kasviproteiinituotteita nykyistä laajemmin. Nykyiset tuotteet on pääosin suunnattu kuluttajamarkkinoille.

Kasviproteiinituotteiden käyttöä on helpotettava

  • Kehitetään teollisuuden ja tutkimuksen yhteistyönä kasvipohjaisia tuotteita, jotka vetoavat paremmin myös poikiin ja miehiin. Kehitetään käyttövalmiita ja helppokäyttöisiä kasvipohjaisia tuotteita nykyistä kilpailukykyisempään hintaan.

Keskustelun polarisoitumista on ehkäistävä

  • Keskustelu ruokavalioista ajautuu helposti ääripäiden kinasteluksi. Saatavilla olevaa tietoa on hyödynnettävä laaja-alaisesti, kun muodostetaan mielipiteitä ja haetaan pohjaa päätöksiin. Ruokavalio on kokonaisuus, eikä yksittäinen tuote tee siitä hyvää tai huonoa.

Katso suositukset kokonaisuudessaan dokumentista: Maltillisella ruokavalion muutoksella saavutettavissa merkittäviä terveys- ja ympäristöhyötyjä (pdf).

Ruokavalioita vertailtiin interventiotutkimuksessa

Tulokset maltillisen muutoksen terveys- ja ympäristövaikutuksista perustuvat ScenoProt-hankkeessa tehtyyn kliiniseen interventiotutkimukseen, jossa vertailtiin proteiininlähteiltään kolmen erilaisen ruokavalion terveys- ja ilmastovaikutuksia.

Interventiossa 136 suomalaista aikuista noudatti 12 viikon ajan yhtä kolmesta tutkimusruokavaliosta. Niistä yksi vastasi keskimääräistä suomalaista ruokavaliota, jossa noin 70 % proteiineista saadaan eläinkunnan tuotteista ja vain 30 % kasvikunnasta. Toisessa ruokavaliossa puolet proteiineista tuli kasvi- ja puolet eläinkunnan tuotteista ja kolmannessa eläinproteiinin osuus oli 30 % ja kasviproteiinin 70 %.

Kolme proteiininlähteidensä suhteen erilaista ruokavaliota.

Maltillisen muutoksen terveysvaikutukset

Puolet kasvi- ja puolet eläinproteiinia sisältävän ruokavalion (50:50) noudattaminen oli tutkimushenkilöiden mielestä helppoa, kun taas voimakkaammin kasvispainotteinen ruokavalio oli työläämpi noudattaa ja vatsavaivojen takia joillekin koehenkilöille vaikeaa.

– Eläinproteiinin osittainenkin korvaaminen kasviproteiinilla parantaa ruokavalion rasvahappokoostumusta ja lisää kuidun saantia. Muutokset vähentävät paksusuolisyövän ja tyypin 2 diabeteksen riskiä sekä edistävät sydän- ja verisuoniterveyttä, kertoo interventiotutkimusta johtanut apulaisprofessori Anne-Maria Pajari Helsingin yliopistosta.

Maltillinen muutos kohti kasvispainotteisuutta on myös yksilölle turvallinen, sillä etenkin maitotuotteiden ja kalan sisällyttäminen muuten kasvisvoittoiseen ruokavalioon turvaa kriittisten ravintoaineiden, kuten kalsiumin, D-vitamiinin ja välttämättömien aminohappojen saantia. Lasten ja vanhusten kohdalla myös proteiiniin määrään on kiinnitettävä huomiota. He tarvitsevat proteiinia painokiloa kohden hieman enemmän kuin työikäiset.

Maltillisen muutoksen ilmastovaikutukset

Interventiotutkimuksessa toteutuneiden ruokavalioiden ilmastovaikutukset arvioitiin ruokavalioiden sisältämien ruokatuotteiden elinkaaristen ilmastovaikutusten pohjalta. Tarkastelu otti huomioon tuotteiden tuotantoketjun raaka-aineiden alkutuotannosta syötäväksi ruoaksi saakka.

Arvioinnin mukaan ruokavaliossa, jossa proteiinista puolet oli kasviperäistä ja puolet eläinperäistä (50:50), ilmastovaikutus on keskimäärin noin 20 % pienempi kuin 70:30-ruokavaliossa, jossa proteiinia saadaan enemmän eläinkunnasta. Interventioryhmien sisäiset erot ilmastovaikutuksissa olivat suuret, mutta erot ryhmien välillä olivat selkeät.

– Interventioruokavalioiden tarkastelu vahvisti aiempia tuloksia, jotka on saatu mallinnetuista ruokavalioista. Erityisesti lihan korvaaminen kasviproteiinilla pienentää ruokavalion ilmastovaikutusta, sanoo erikoistutkija Merja Saarinen Lukesta.

Kuluttajat ovat valmiita muutokseen

ScenoProt-hankkeessa tehdyissä kuluttajakyselyissä nousee esiin se, että kuluttajilla on vahva aikomus lisätä ruokavalioonsa kasviksia sekä vähentää lihan käyttöä. Nuoria miehiä kasvisruoka kuitenkin kiinnostaa selvästi vähemmän kuin naisia.

– Aikomuksesta huolimatta vain pieni osa kuluttajista on muuttanut ruokavaliotaan merkittävästi. Kallis hinta ja tuotteiden vieraus ovat merkittävimmät esteet kasviproteiinituotteiden käytölle. Käyttövalmiiden ja helppokäyttöisten tuotteiden nykyistä alempi hinta lisäisi varmimmin kasviproteiinipohjaisten tuotteiden käyttöä, sanoo kehityspäällikkö Antti Isokangas Makery Oy:stä.