Viljan, perunan, herneen ja kuminan tuotanto vuonna 2023 riittänee kotimaiseen kulutukseen

Luonnonvarakeskuksen (Luke) satotilaston mukaan noin kolmen miljardin kilon viljasato vuonna 2023 oli 16 prosenttia kymmenen vuoden keskisatoa pienempi. Siitä huolimatta se riittää laskennallisesti vuodeksi kotimaiseen tarpeeseen. Myös noin 500 miljoonan kilon perunasato on niukka, mutta riittänee suomalaisten vuosikulutukseen. Sen sijaan öljykasvien tuotanto oli auttamatta liian vähäistä koko vuoden kulutuksen kattamiseen. 

Ruissato vastaa jälleen vuosikulutusta

Noin 90 miljoonan kilon ruissato riittää suomalaisten vuosittaiseen kulutukseen. Myös muiden viljojen osalta määrät ovat riittäviä. Vaikka vähän yli miljardin kilon ohrasato on lähes kolmanneksen kymmenen vuoden keskimääräistä satoa pienempi, kattanee se oluentuotantoon, maatilojen eläinten ruokintaan ja muuhun vähäisempään kulutukseen tarvittavan määrän vuodeksi.

– Kaurasato oli lähes yhtä suuri kuin ohrasato eli noin miljardi kiloa. Kauran käyttö kotimaisessa elintarviketeollisuudessa on kasvanut viime vuosina ja on arviolta noin 150 miljoonaa kiloa eli noin 15 prosenttia sadosta. Vientiin suomalaista kauraa päätynee viime syksyn sadosta lähes 300 miljoonaa kiloa, kertoo yliaktuaari Anneli Partala Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Elämme herneen viljelyn kultakautta - ohitti rypsin ja rapsin

Ruoka- ja rehuherneen tuotanto oli lähes yhtä suuri kuin edellisvuonna, lähes 90 miljoonaa kiloa. Viljelyn suosiota on siivittänyt rehuherneen lisääntynyt käyttö maatilojen eläinten rehuissa. Herne pystyy korvaamaan osittain soijaa, joten tuontiriippuvuutemme soijasta pienenee.

Herne on noussut nopeasti tärkeäksi viljelykasviksi. Herneala ylitti 2023 jo rypsin ja rapsin viljelyalan ja jo neljä vuotta sitten rukiin viljelyalan. 

– Kumina puolestaan on meillä todella kansainvälinen kasvi, sillä sen sato menee lähes täysin vientiin.  Viime vuonna kuminasato oli noin viisi miljoonaa kiloa, Partala jatkaa.

Nurmet ovat tärkeitä rehukasveja Suomessa

Peltokasvisadoista puhuttaessa unohdetaan usein nurmisato, vaikka nurmen viljelyala on suurempi kuin minkään yksittäisen peltokasvin. Syynä tähän on se, että sato käytetään lähes kokonaan maatiloilla ja vain vähäinen osa päätyy markkinoille. Lisäksi nurmisadon määrän arviointi on vaikeaa, koska arvio perustuu usein paalimäärien laskentaan tai rehusiilojen tilavuuksien arviointiin. Määrällisesti säilörehusato Suomessa oli huikeat yli kahdeksan miljardia kiloa. Sato korjattiin lähes 470 000 hehtaarin alalta.

Rukiista luomua kahdeksasosa

Karkeasti arvioiden kymmenesosa peltokasvisadosta on luomua. Luomupeltoalan osuus on hiukan tätä suurempi. Luomupellolta saatu sato kiloina pinta-alaa kohti on lähes kaikilla kasveilla tavanomaista tuotantoa alhaisempi. Viime vuonna luomuviljaa saatiin keskimäärin 70 prosenttia siitä määrästä, joka saatiin tavanomaisessa viljelyssä olevilta pelloilta.

Luomuruissato oli noin 11 miljoonaa kiloa, mikä on 12 prosenttia koko ruistuotannosta. Myös kaurasadosta suhteellisen suuri osuus on luomuna tuotettua. Noin 86 miljoonan kilon luomukaurasato on lähes yhdeksän prosenttia kokonaiskaurasadosta. Luomuohran ja -vehnän tuotanto sen sijaan oli suhteellisen vähäistä, vain yhdestä kahteen prosenttia kokonaissadosta.

Satotilasto on Suomen virallinen tilasto 

Peltokasvituotantoa on Suomessa tilastoitu vuosittain yli sadan vuoden ajan. Lain ruoka- ja luonnonvaratilaston (27.6.2014/562) 2§ mukaisesti Luke tuottaa ja julkaisee satotilaston. Satotilaston tiedot kerätään maatiloilta, minkä tuloksena on Suomen virallinen satotilasto (SVT-tilasto). SVT-tilasto takaa sen, että satotilasto on kaikkien saatavilla samanaikaisesti ja tilaston valmistumisajankohta on kerrottu etukäteen. 

Uusimman satotilaston tiedot saatiin loka-marraskuussa 2023 noin 5200 tilalta, joista luomutiloja oli noin 650. Tilaston kotisivulla on kerrottu tarkemmin kaikkien tärkeimpien peltokasvien satotiedot ja tilastotietokannasta on saatavilla satotietoja koko maasta vuodesta 1920 alkaen ja ELY-keskuksittain vuosilta 1999–2022. Vuoden 2023 tiedoista lähtien alueittaiset tiedot julkaistaan tilastossa maakunnittain. Luomusadoista tietoja on saatavilla vuodesta 2006 alkaen.