Siirry pääsisältöön

Mitä Suomessa syötiin vuonna 2021?

Uutinen 22.6.2022
Kuva: Erkki Oksanen / Luke

Suomalaiset kuluttivat viime vuonna keskimäärin 142 kiloa nestemäisiä maitotuotteita, 79 kiloa lihaa, 84 kiloa viljaa, kalaa 15 kiloa, lähes 12 kiloa kananmunia, 62 kiloa hedelmiä ja 63 kg vihanneksia. Edellisten vuosien trendit jatkuivat: siipikarjanlihan kulutus kasvoi, kauran kulutus pysyi korkeana. Tiedot ilmenevät Luonnonvarakeskuksen (Luke) ravintotaseen ennakkotiedoista.

Vuonna 2021 viljan kokonaiskulutus oli noin 84 kiloa henkeä kohti. Kokonaiskulutus on kasvanut parina viime vuotena, mikä on ollut pitkälti kauran ja vehnän kulutuksen kasvua. Vehnää kului viime vuonna 45,4 ja kauraa 10,2 kiloa. Rukiin kulutus laski edellisvuodesta noin viisi prosenttia, mutta leipäviljoista vehnän lisäksi muun leipäviljan (tattarin, kvinoan ym.) kulutus kasvoi.  Ruista kului 14,2, ohraa 0,9 ja riisiä 6,9 kiloa henkeä kohti.

– Kauran kulutuksen tähänastinen huippu, peräti 11 kiloa henkeä kohti, saavutettiin vuonna 2020.  Vuonna 2021 kauran kulutus pysyi edelleen korkealla tasolla, kauraa kului 10,2 kiloa henkeä kohti. Tämä oli kauran kulutuksen noin 70-vuotisessa aikasarjassa toiseksi suurin määrä, kertoo eritysasiantuntija Erja Mikkola Lukesta.

Siipikarjanlihan kulutus vain puoli kiloa sianlihan kulutusta jäljessä

Lihan kokonaiskulutus ja punaisen lihan kulutus vähenivät edellisvuosien tapaan myös viime vuonna.  Ravintotaselaskelman mukaan lihan kokonaiskulutus oli viime vuonna 79,1 kiloa henkeä kohti, kun mukaan on laskettu myös riistaliha ja syötävät elimet. Kokonaiskulutus laski edellisestä vuodesta noin 0,2 kiloa. Lihan kulutusmäärät on ravintotaseessa laskettu luullisena eli ruholihana. Kypsänä syöty liha on noin 50 prosenttia luullisen lihan määrästä.

Siipikarjanlihan kulutus läheni edelleen sianlihan kulutusta, eroa oli enää puoli kiloa. Viime vuonna siipikarjanlihaa kulutettiin 28,4 kiloa henkeä kohti, noin 0,9 kiloa enemmän kuin vuonna 2020. Sianlihan kulutus laski edellisvuodesta noin 0,8 kiloa, ja sitä käytettiin 28,9 kiloa henkeä kohti. Naudanlihaa syötiin viime vuonna keskimäärin 18,4 kiloa, mikä oli noin 0,3 kiloa edellisvuotta vähemmän. Lampaanlihaa kului edellisen vuoden tapaan puoli kiloa henkeä kohti.

Maitoa juotiin pari litraa edellisvuotta vähemmän

Nestemaitojen kulutus on vähentynyt useita vuosia, ja sama suunta jatkui. Viime vuonna vähennystä oli tosin vain 1,5 prosenttia edellisvuodesta. Täysmaidon kulutus laski lähes kolme prosenttia, rasvattoman ja kevytmaidon yhteensä pari prosenttia. Kaikkiaan maitoa juotiin viime vuonna henkeä kohti keskimäärin 96 litraa, pari litraa edellisvuotta vähemmän. Kevytmaitoa juotiin noin 57 litraa henkeä kohti, ja sen osuus on 57 prosenttia nestemaitojen kulutuksesta.

Kaikkiaan nestemäisiä maitotuotteita kulutettiin ennakkolaskelman mukaan viime vuonna noin 142 kiloa henkeä kohti. Muun muassa piimän, jogurtin ja viilin kulutus laski hieman edellisestä vuodesta, sen sijaan kerman, hapatettujen kermavalmisteiden ja muiden tuoretuotteiden kulutus nousi hiukan.

Juuston kulutus nousi hieman edellisvuodesta ollen noin 25,5 kiloa. Voita käytettiin hieman vähemmän kuin edellisvuonna, 3,1 kiloa henkeä kohti.

Kananmunien kulutus palasi ennalleen

Kananmunien kulutus oli viime vuonna 11,9 kiloa henkeä kohti. Niiden kulutus palasi tasolle, jolla se oli ollut ennen vuoden 2020 kasvua. Ensimmäisenä koronavuonna kotona leivottiin ja laitettiin ruokaa aiempaa enemmän, muttei ehkä enää viime vuonna samassa määrin. Myös sokerin kulutus laski viime vuonna vuodesta 2020.

Tuoreiden hedelmien kulutus oli noin 56 kiloa henkeä kohti. Sitrushedelmiä siitä oli 13,8 kiloa ja muita tuoreita hedelmiä 42,3 kiloa. Tuoreiden hedelmien kulutuksesta noin kolmannes oli banaaneja ulkomaankauppatilaston luvuista laskettuna.  Hedelmäsäilykkeitä ja kuivattuja hedelmiä syötiin yhteensä noin 6,4 kiloa. Tuoreita vihanneksia käytettiin arviolta 62,6 kiloa henkeä kohti. Niiden määrä on kuitenkin vain suuntaa antava ja sisältää myös mahdollisen hävikin.

Ennakkotietojen mukaan kalan kokonaiskulutus oli 14,6 kiloa henkeä kohti vuonna 2021. Kulutus laski vähän vuodesta 2020, jolloin kalaa kului 15,2 kiloa.

Tilaston taustaa

Elintarvikkeiden kulutusmäärät perustuvat Luken ravintotasetilastoon, joka on yhteenveto Suomen tärkeimpien elintarvikeryhmien tuotannosta, kotimaisesta käytöstä ja kulutuksesta. Taseessa lasketaan yli 60 tuotteesta koti­mainen käyttö tuotannon, varaston muutoksen, viennin ja tuonnin perusteella. Kotimainen käyttö jakautuu edelleen eri käyttötarkoituksiin: eläinrehuksi, siemenkäyttöön, teollisuuden raaka-aineiksi sekä ruoka­käyttöön. Elintarvikkeiden kulutusluvut saadaan jakamalla ruokakäyttö vuoden keskimääräisellä väkiluvulla.

Ravintotaselaskelma ei kerro ruoankulutuksen tarkkaa määrää. Taseen luvut kuvaavat enemmänkin kulutukseen tarjolla ollutta määrää kuin toteutunutta kulutusta, koska muun muassa varastotappioiden ja muun hävikin määrää ei ole saatavissa elintarvikeketjun kaikista vaiheista ja ne sisältyvät tällöin kulutusmääriin.

Lihan kokonaiskulutus sisältää myös riistan ja syötävät elimet. Lihan kulutusmäärät on ravintotaseessa ilmoitettu luullisena eli ruholihana. Luullisesta lihasta on luutonta 80 prosenttia. Lisäksi kypsennyshävikki vaihtelee 10–30 prosentin välillä tuotteesta riippuen. Kypsänä syöty liha on noin 50 prosenttia luullisen lihan määrästä.