Mitä Suomessa syötiin 2025?
Suomalaiset söivät vuonna 2025 aiempaa enemmän kalaa, juustoa sekä sian- ja siipikarjanlihaa. Juuston kulutus nousi korkeammaksi kuin koskaan aiemmin ravintotaseen historiassa. Suomalainen kulutti viime vuonna keskimäärin 127 kiloa nestemäisiä maitotuotteita, 78 kiloa lihaa, 86 kiloa viljaa, reilut 14 kiloa kalaa, 12 kiloa kananmunia, 50 kiloa hedelmiä ja 65 kiloa vihanneksia. Tiedot ilmenevät Luonnonvarakeskuksen (Luke) ravintotaseen ennakkotiedoista.
Lihan kokonaiskulutus oli ennakkotilaston mukaan viime vuonna noin 78,1 kiloa henkilöä kohti, kun mukaan on laskettu riistaliha ja syötävät elimet. Kulutus väheni edellisvuodesta noin 0,2 kiloa. Lihan kulutusmäärät on ravintotaseessa laskettu kypsentämättömänä luullisena ruholihana, ei valmiina syötävänä lihana.
Sianlihan kulutus kääntyi parin vuoden laskun jälkeen nousuun. Kulutus kasvoi pari prosenttia. Siipikarjanlihan kulutus on kasvanut jo pitkään, viime vuonna kasvu oli tosin vain alle prosentin. Myös lampaanlihan kulutus kasvoi, mutta naudanlihan kulutus laski kilon verran henkilöä kohti. Siipikarjanlihaa arvioidaan kuluneen vuonna 2025 noin 30,9 kiloa, sianlihaa 27,9 kiloa, naudanlihaa 16,7 kiloa ja lammasta 0,5 kiloa henkilöä kohti.
Ravintotase kuvaa kulutukseen tarjolla ollutta määrää eikä toteutunutta
ruoankulutusta. Luvut sisältävät myös esimerkiksi hävikkiä ja muita eri vaiheissa syntyviä menetyksiä, joita ei voida erottaa aineistoista.
Kauraa ja ruista kului edellisvuotta vähemmän
Viljan kokonaiskulutus oli noin 86,2 kiloa henkeä kohti, mikä oli kilon verran edellisvuotta vähemmän. Rukiin kulutus on vähentynyt jo pidemmän aikaa, myös viime vuonna. Myös kauraa kului viime vuonna vähemmän kuin huippuvuonna 2024. Vehnää kului 49,3 kiloa, ruista 11,4, kauraa 11,0, ohraa 1,3 ja riisiä 8,3 kiloa henkilöä kohti. Edellisten lisäksi maissi, tattari ja muu leipävilja ovat mukana viljan kokonaiskulutuksessa.
Tuoreita vihanneksia kului ennakkotietojen mukaan noin 64,5 kiloa henkeä kohti, mutta määrä sisältää myös mahdollisen hävikin ja on vain suuntaa antava. Tuoreita hedelmiä kului edellisvuotta enemmän, noin 50 kiloa henkilöä kohti. Vuonna 2024 perunaa kului noin 69 kiloa henkilöä kohti tuoreeksi perunaksi muunnettuna. Vuoden 2025 ennakkotietoa ei ole vielä käytettävissä.
Juuston kulutus ennätyslukemiin – kalaa syötiin edellisvuotta enemmän
Edellisten vuosien tapaan nestemäisten maitotuotteiden kulutus laski myös viime vuonna, laskua oli 2,6 prosenttia. Nestemäisiä maitotuotteita kulutettiin noin 127 kiloa henkilöä kohti. Siitä nestemaitoja (kevytmaitoa, rasvatonta maitoa, täysmaitoa ja tilamaitoa) oli keskimäärin 84 kiloa (noin 82 litraa). Muiden maitopohjaisten tuoretuotteiden kulutus jatkoi kasvuaan. Ravintotaseessa näihin kuuluvat esimerkiksi vanukkaat ja maustetut rahkat, jotka sisältyvät nestemäisiin maitotuotteisiin.
Juustoa kulutettiin ennakkotietojen mukaan viime vuonna enemmän kuin koskaan aiemmin ravintotaseen historiassa, noin 27 kiloa henkilöä kohti. Voin kulutus oli 2,9 kiloa henkilöä kohti, mikä oli noin 0,2 kiloa edellisvuotta vähemmän.
Kananmunia kului vuonna 2025 noin 12 kiloa henkilöä kohti, mikä oli vähän enemmän kuin vuonna 2024. Myös kalaa syötiin edellisvuotta enemmän, noin 14,4 kiloa henkilöä kohti.
Ravintotaseen tietojen tuottaminen jatkuu maa- ja metsätalousministeriön erillisrahoituksella vuoden 2027 loppuun. Ravintotase ei kuulu Luonnonvarakeskuksen tilasto-ohjelmaan. Ravintotaseen tiedot julkaistaan Luken tilastosivuilla.
Tietoa ravintotaseesta
- Elintarvikkeiden kulutusmäärät perustuvat Luken ravintotaselaskelmaan, joka on yhteenveto Suomen tärkeimpien elintarvikeryhmien tuotannosta, kotimaisesta käytöstä ja kulutuksesta.
- Taseessa lasketaan yli 60 tuotteesta kotimainen käyttö tuotannon, varaston muutoksen, viennin ja tuonnin perusteella. Kotimainen käyttö jakautuu edelleen eri käyttötarkoituksiin: eläinrehuksi, siemenkäyttöön, teollisuuden raaka-aineiksi sekä ruokakäyttöön.
- Elintarvikkeiden kulutusluvut saadaan jakamalla ruokakäyttö vuoden keskimääräisellä väkiluvulla. Ravintotaseessa ei lasketa ruokakäyttöä väestöryhmittäin.
- Ravintotase kuvaa kulutukseen tarjolla ollutta määrää eikä suoraan toteutunutta ruoankulutusta. Luvut sisältävät myös hävikkiä siltä osin kuin sitä ei voida erottaa aineistoista.
- Lihan kokonaiskulutus sisältää myös riistan ja syötävät elimet. Lihan kulutusmäärät on ravintotaseessa ilmoitettu luullisena eli ruholihana.
- Luullisesta lihasta on luutonta 80 prosenttia. Lisäksi kypsennyshävikki vaihtelee 10–30 prosentin välillä tuotteesta riippuen. Kypsänä syöty liha on noin 50 prosenttia luullisen lihan määrästä.
