Luonnossa liikkuminen voi säästää terveyskuluja - Luke arvioi hyötyjä Lahdessa ja Kajaanissa
Luonnossa liikkuminen voi vähentää terveyspalvelujen ja sairauspoissaolojen kustannuksia. Luonnonvarakeskus (Luke) testasi uutta Metsäterveyslaskuria Lahden ja Kajaanin liikuntaneuvonnan aineistolla ja arvioi mitattujen muutosten taloudellista merkitystä. Testilaskenta toi esiin luontoliikuntaneuvonnan taloudellisen hyödyn.
Kunnat ja järjestöt tarvitsevat tietoa siitä, millaista vaikuttavuutta arjen luontoympäristöt ja luonnossa järjestettävä toiminta saa aikaan. Uusi Metsäterveyslaskuri auttaa arvioimaan metsissä tapahtuvan ulkoilun terveys- ja hyvinvointivaikutuksia sekä niiden taloudellista merkitystä. Arviot voivat tukea kuntien virkistysmetsiin, hyvinvoinnin edistämiseen ja maankäyttöön liittyviä päätöksiä sekä järjestöjen luontotoiminnan kehittämistä.
Luke toi laskurin testiin mitattua tietoa
Luken tehtävänä laskurin kehitystyössä oli testata työkalua käytännön toiminnasta kerätyllä aineistolla. Testilaskennassa hyödynnettiin Luken keräämää aineistoa Lahden ja Kajaanin liikuntaneuvonnasta.
"Terveyden kannalta riittäväliikkuminen lisääntyi sekä Lahden että Kajaanin liikuntaneuvonnan osallistujilla kuuden kuukauden aikana. Hyödynsimme testilaskennassa tätä mitattua muutosta sekä osallistujien keskimääräistä luonnossa viettämää aikaa", kertoo Luken tutkija Maija Lipponen.
Käyttäjä voi syöttää laskuriin mitattuja luonnossa vietetyn ajan ja liikkumisen muutoksia. Jos mitattua tietoa ei ole, laskuri käyttää kuntatason liikkumistilastoja ja Luken ulkoilutilastoon perustuvaa arviota luonnossa vietetystä ajasta. Testilaskennassa näitä oletusarvoja korvattiin osallistujilta kerätyllä tiedolla. Näin liikuntaneuvonnan arvioinnissa päästiin osallistujamäärien raportoinnista siihen, mitä osallistujien liikkumisessa muuttui ja millainen taloudellinen merkitys muutoksella voisi olla.
Euroarvioiden taustalla on kohderyhmän terveydentila
Metsäterveyslaskurin arviointimenetelmää muokattiin osallistujien lähtötietojen perusteella, sillä Lahdessa osallistujien sairauksien yleisyys poikkesi väestötasosta. Lahdessa liikuntaneuvonnan arvioitiin tuottavan kustannussäästöjä vuosittain noin 100–200 euroa per osallistuja. Lahdessa palvelu tavoittaa vuosittain 200 asiakasta, jolloin viiden vuoden säästöpotentiaali on noin 100 000–200 000 euroa.
"Summalla palkkaa jo muutaman liikuntaneuvojan ohjaamaan ihmisiä liikkumisen ja luonnon pariin", kommentoi Helena Kämäräinen Lahden liikuntapalveluista.
Kajaanin liikuntaneuvonnan osallistujien sairastavuus vastasi väestötasoa, joten arvioinnissa käytettiin Metsäterveyslaskurin perusversiota. Arvioitu säästö oli noin 28–56 euroa osallistujaa kohden vuodessa. Viidessä vuodessa kertyväksi säästöksi Kajaanin 80 asiakkaalla kertyisi noin 11 200–22 400 euroa.
"Luonnon hyvinvointihyötyjen taloudellinen arviointi voi vahvistaa päätöksenteon tietopohjaa, kun maankäytön, rakentamisen, virkistyskäytön ja luonnonsuojelun tavoitteita sovitetaan yhteen. Kajaanissa laskuriin on tutustuttu kaupungin hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden työryhmässä, jossa se herätti laajaa kiinnostusta", Kajaanin hyvinvointikoordinaattori Veera Lintula kertoo.
Miten laskuri voi auttaa kaupunkien hyvinvointityössä?
Kun luonnossa liikkumisen tuomia säästöjä tarkastellaan koko kaupungin mittakaavassa, saavutettavat hyödyt voivat olla merkittäviä. Jos esimerkiksi Lahdessa kaikki terveyden kannalta liian vähän liikkuvat työikäiset alkaisivat viettää viisi tuntia viikossa luontoympäristössä, vältetyt yhteiskunnalliset kustannukset olisivat 10–20 miljoonaa euroa vuoteen 2031 mennessä.
Lahden esimerkkilaskelmassa arvioiduista kustannussäästöistä noin 64 % kohdistuisi hyvinvointialueelle vähentyneinä terveyspalvelumenoina ja loput säästöistä jakautuisivat valtiolle (21 %) ja työnantajasektorille (15 %) vähentyneinä sairauspoissaoloina.
"Luonnon hyvinvointivaikutukset tunnistetaan, mutta päätöksenteossa asioita punnitaan usein talouden näkökulmasta. Euromääräiset arviot voivat auttaa tuomaan luonnon hyvinvointihyödyt näkyviksi nykyistä tasavertaisemmin muiden hyötyjen kanssa", sanoo Taru Suutari Lahden kaupungin elinkeino- ja ympäristökehityksen yksiköstä.
Metsäterveyslaskuri esitellään Helsingissä 12. marraskuuta
Metsäterveyslaskuria esitellään Metsäterveysillassa torstaina 12.11.2026 klo 17–18.30 Puistokatu 4:ssä Helsingissä. Kaikille avoimessa tilaisuudessa avataan laskurin taustalla tehtyä tutkimus- ja arviointityötä, kehittämistä, hyvinvointivaikutusten rahallistamista ja metsämallinnusta sekä työkalun käyttöä kunnissa ja järjestöissä. Illan juontaa tiedetoimittaja Hanna Hantula.
Metsäterveyslaskuria on kehitetty Koneen säätiön rahoittamassa Metsästä buustia hyvinvointiin ja terveyteen -hankkeessa vuosina 2025–2026. Toteuttajia ovat Avoin ry, Helsingin yliopisto, Luonnonvarakeskus, Luontoliitto ja Sosped Keskus. Lahden ja Kajaanin kaupungit ovat olleet keskeisiä yhteistyökumppaneita laskurin kehittämisessä.
Lisätietoa
- Maija Lipponen, tutkija, Luke | maija.lipponen@luke.fi | 0295322024
- Veera Lintula, hyvinvointikoordinaattori, Kajaanin kaupunki | veera.lintula@kajaani.fi | 0401949445
- Helena Kämäräinen, hankekoordinaattori, Lahden kaupunki | helena.kamarainen@lahti.fi | 044 483 0053
- Taru Suutari, projektipäällikkö, Lahden kaupunki | taru.suutari@lahti.fi | 0444163499
