Kuivuus ja syksyn sateet kurittivat vilja- ja perunasatoa

Tämänhetkisen laskelman mukaan Suomen pelloilta on korjattu useista kasveista heikko sato. Ohrasato on lähes kolmanneksen, perunasato kuudenneksen ja vehnäsato kymmenyksen sekä härkäpapu- ja kuminasato puolet pienempi kuin keskimäärin kymmenen viime vuoden aikana. Tiedot perustuvat Luonnonvarakeskuksen (Luke) satotilaston ennakkotietoon. Lopullinen satotilasto valmistuu vuoden 2024 alkupuolella.

Peltokasvien satoa ja sen laatua heikensivät alkukesän kuivuus ja loppukesän märkyys.

– Tänä vuonna elintarvikekäyttöön viljeltyä viljaa päätynee rehukäyttöön ja vähäisissä määrin myös poltettavaksi. Perunan kohdalla heikentynyt sato lisää lajittelu- ja varastointitappioita, joten kauppaan päätyy tavanomaista pienempi osa sadosta, kertoo yliaktuaari Anneli Partala Lukesta

Viljasato vajaa kolme miljardia kiloa

Viljasato koostuu etupäässä neljästä pääviljastamme eli ohrasta, kaurasta, vehnästä ja rukiista. Ohrasato, noin 1,1 miljardia kiloa on lähes kolmanneksen, 730 miljoonan kilon vehnäsato noin kymmenyksen ja miljardin kilon kaurasato muutaman prosentin tavanomaista pienempi. Ainoastaan ruissato on lähes kymmenyksen kymmenen vuoden keskiarvosatoa suurempi eli 90 miljoonaa kiloa.

Perunasato pienin kymmeneen vuoteen

Perunasato alittaa niukasti 500 miljoonaa kiloa. Kaikkea perunaa ei saatu märiltä pelloilta talteen, arviolta viidennes peruna-alasta jäi nostamatta. Tilastosta käy ilmi, että alle 500 miljoonan kilon perunasato on aiemmin Suomessa korjattu vain vuosina 1923, 1981, 1987 ja 2012. Runsaimmat perunasadot saatiin 1940–1960-luvuilla, enimmillään vuotuinen sato oli lähes kaksi miljardia kiloa.

Herne on vallannut alaa – sato jäi niukasti viime vuotta pienemmäksi

Herneen viljely on parina viime vuotena laajentunut niin, että tänä vuonna viljelyala oli tähänastisista suurin ja lähestyi 40 000 hehtaaria. Noin 90 miljoonan kilon hernesato jäi kuitenkin viime vuotta muutaman prosentin pienemmäksi huolimatta suuremmasta viljelyalasta.

Luomukaurasato kääntyi laskuun – luomuruissato kasvoi kolmanneksen

Kaura on päävilja luomutuotannossa. Luomukaurasato on jatkanut kasvuaan aina viime vuoteen asti. Tänä vuonna sato jää neljänneksen viime vuotta pienemmäksi, ja on noin 84 miljoonaa kiloa. Luomuruissato puolestaan kasvoi viimevuodesta kolmanneksen. Noin 13 miljoona kilon luomusruissato on 14 prosenttia Suomen kokonaisruissadosta.

Vuoden 2022 satotilastolukuihin korjauksia

Vuoden 2022 satotilaston tiedot on korjattu aineiston käsittelyssä havaitun virheen vuoksi. Korjaus koskee lähes kaikkia tilaston kasveja, mutta sen vaikutus on suhteellisen pieni. Kasvikohtaiset kokonaissadot koko maan tasolla muuttuvat 0 - 6,3 prosenttia pienemmiksi. Esimerkiksi kaurasato pieneni noin 29 miljoonaa kiloa eli 2,5 prosenttia. Siten kokonaiskaurasato pieneni 1 203 miljoonasta kilosta 1 174 miljoonaan kiloon.

Satotilastossa mukana kaikki Suomen tärkeimmät peltokasvit

Satotilaston ennakkotilasto vuoden 2023 sadosta perustuu noin 4 300 maatilan tietoihin, joista luomutiloja oli noin 560. Tänä syksynä satotiedot kerätään noin 6000 maatilalta. Satotietojen tiedonkeruu päättyy joulukuun alussa ja lopullinen satotilasto 2023 valmistuu helmi-maaliskuussa 2024. Valmistuvan tilaston voi tilata omaan sähköpostiin verkkosivulla: http://luke.fi/tilaa-tilastoja

Suomessa on seurattu kotimaisen peltokasvituotannon määrää tärkeimpien peltokasvien osalta jo yli sata vuotta. Luken tilastotietokannassa on saatavilla historiatietoja sekä tietoja peltokasvituotannon määristä eri puolilta Suomea. Tästä vuodesta alkaen tiedot julkaistaan maakunnittain, aiemmilta vuosilta tiedot ovat ELY-keskuksittain.

Satotilasto kertoo, kuinka suuri sato Suomen pelloilta korjattiin muun muassa seuraavista peltokasveista: ruis, vehnä, ohra, kaura, rypsi, rapsi, peruna, sokerijuurikas, herne, kumina, kuivaheinä ja säilörehu. Luomusadon osalta tietoja on vuodesta 2006 alkaen.

Viljasadon laadusta tietoa Ruokaviraston sivuilta.