Dataa jakamalla kohti kestävämpää eläintuotantoa – Luke kumppaneineen kehittää alalle digiratkaisuja

Kestävä ja läpinäkyvä eläintuotanto tarvitsee dataa, ja sitä kertyy tiloilla enemmän kuin koskaan. Datan hyödyntämistä vauhdittaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoima Digi4Live-hanke, jossa eurooppalaiset tutkimuslaitokset, yritykset ja viranomaiset kehittävät alalle digiratkaisuja.

”Eläintiloilla kerätään valtavasti dataa niin manuaalisesti kuin automaattisestikin, mutta sitä käytetään usein vain yhteen tarkoitukseen, esimerkiksi eläinten terveyden tai ruokinnan seurantaan. Digi4Live-hanke etsii tapoja, joilla samaa dataa voidaan hyödyntää laajemmin ja jakaa myös eri toimijoiden kesken”, kertoo hanketta koordinoiva Luken tutkimusprofessori Jarkko Niemi.

Digi4Live-hankkeeseen osallistuu Luken lisäksi 14 eurooppalaista tutkimuslaitosta ja yliopistoa. Kuuteen case-tutkimukseen linkittyy myös eläintiloja, elintarviketeollisuutta, teknologiatoimittajia sekä viranomaisia eri maista.

Tuotepassi kokoaa kaiken tiedon yhteen

Yksi hankkeen kuudesta case-tutkimuksesta kohdistuu sika- ja siipikarjatuotantoon Alankomaissa.  Anturit keräävät jo nyt eläimiin ja niiden olosuhteisiin liittyvää dataa automaattisesti tiloilla.

”Case-tutkimuksen tavoitteena on yhdistää tilojen anturidata teurastamolta saataviin raportteihin ja muihin tietoihin ja saada näin parempaa tietoa eläinten hyvinvoinnista”, Niemi sanoo. 

Suomalaisten vetämä case-tutkimus keskittyy maidontuotantoon, ja sen tavoitteena on kehittää digitaalinen tuotepassi ja sujuvoittaa maataloushallintoa. Tuotepassi yhdistäisi muun muassa nautatilojen, elintarviketeollisuuden ja viranomaisten keräämän datan. 

”Tuotepassi voisi esimerkiksi tukea tuottajaa tilan kehittämisessä ja hallinnollisessa työssä sekä tarjota kuluttajille tietoa maitotuotteen ympäristövaikutuksista ja eläinten hyvinvoinnista. Tuotepassi voisi tarjota tietoa jopa eläintasolla.”

Data-avaruus päihittää keskitetyn tietokannan

Digi4Live-hanke ratkoo teknisiä ja hallinnollisia haasteita, jotka kietoutuvat toisiinsa. Esimerkiksi tuotepassiin virtaisi monenmuotoista dataa eri lähteistä alkaen lypsyrobotista, ruokintalaitteesta, terveydenhuollon seurantajärjestelmästä ja viranomaisrekistereistä.

”Datan muotoon ja siirtoon tarvitaan yhteisiä pelisääntöjä, jopa Euroopan laajuista harmonisointia.”

Hankkeen digiratkaisuissa on Niemen mukaan päätetty hyödyntää data-avaruutta, mikä tarkoittaa sitä, että dataa ei siirretä eri lähteistä keskitettyyn tietokantaan. Tarvittava data haetaan yhdessä sovituin säännöin lähteistään silloin, kun sitä hyödynnetään, oli kyse sitten ympäristövaikutusten laskennasta, eläinten hyvinvoinnin seurannasta tai tuottajan lupa- tai tukihakemuksen laatimisesta.

Kuka haluaa jakaa dataa ja kuinka paljon?

Digi4Live-hankkeen onnistumisen ratkaisee Niemen mukaan se, kuinka paljon tuottajat ja muut toimijat haluavat jakaa tilakohtaista tietoa.

”On tärkeää, että datan jakamisesta koituu selkeitä hyötyjä kaikille osapuolille. Tämän pyrimme varmistamaan hankkeessa. Tavoitteemme on luoda toimintamalleja, jotka helpottavat datan turvallista jakamista ja myös motivoivat osapuolia jakamiseen.”

Houkuttelevat toimintamallit edellyttävät hankkeelta monialaisuutta. Hanke vaatii tekijöiltään ennen kaikkea vahvaa eläintuotannon osaamista mutta myös kykyä kehittää liiketoimintamalleja ja digitaalisia ratkaisuja.

”Ne ovat kaikki Luken osaamisalueita, mikä auttaa hankkeen koordinoinnissa. Olemme tottuneet katsomaan asioita laajasta näkökulmasta, ja nyt voimme laajentaa sitä edelleen kansainvälisten kumppaneiden avulla.”

Teksti: Marianna Salin