Viljelyn rakenne monipuolistui vuonna 2025, vaikka kokonaisviljelyala supistui hieman (−0,4 %). Viljakasvien ala pieneni, ja niiden sisäinen painotus siirtyi kaurasta kohti syyskylvöistä vehnää ja ruista. Samalla öljy- ja erikoiskasvien viljely lisääntyi. Nurmien viljelyala säilyi lähes ennallaan, mutta kesantoalan rakenne muuttui: tavallisten kesantojen (viher-, sänki- ja avokesanto) ala väheni, kun taas luonnonhoitopeltojen ja viherlannoitusnurmen alat kasvoivat.
Muutokset edellisvuoteen (%):
Syysvehnä 73 000 ha (+30 %)
Kevätvehnä 161 800 ha (−5 %)
Ruis 20 900 ha (+22 %)
Ohra 367 300 ha (−1 %)
Kaura 317 900 ha (−8 %)
Seosvilja 41 000 ha (−8 %)
Ruisvehnä 10 300 ha (+11 %)
Peruna 18 900 ha (+4 %)
Ruokaherne 5 600 ha (−8 %)
Rehuherne 38 600 ha (+9 %)
Härkäpapu 6 300 ha (+2 %)
Rypsi 45 200 ha (+33%)
Rapsi 11 100 (+52%)
Kumina 20 800 ha (+4 %)
Rehunurmet 787 300 ha (−0,5 %)
Kesannot 50 400 ha (−15 %)
Luonnonhoitopellot 162 200 ha (+4 %)
Viherlannoitusnurmet 31 600 ha (+3 %)
Tilaston kasvi- ja kasviryhmittäiset viljelyala- ja tilalukumäärätiedot ovat saatavilla myös maakunnittain ja kunnittain. Vuoteen 2022 asti tilasto koottiin ELY-keskuksittain.
Allow functional cookies to show the embedded graph.