Siirry pääsisältöön

Käytössä oleva maatalousmaa -tilaston dokumentaatio

Laaturaportti 30.6.2022

Tilaston kuvaus

Tilaston yleiskuvaus

Käytössä oleva maatalousmaa -tilasto sisältää kalenterivuonna viljeltyjen tärkeimpien viljelykasvien, kesantoalan ja muun käytössä olevan maatalousmaan viljelyalat maa- ja puutarhatiloilla Suomessa. Tilastossa viljelyalatiedot on esitetty sekä kasvikohtaisesti että ryhmiteltynä kansainvälisesti vertailukelpoisiin ryhmiin. Tilasto kuvaa kasvinviljelyn laajuutta maassamme.

Luokitukset

Kasviluokittelu noudattaa pääosin kansainvälisiä kasviryhmittelyjä.

Alueluokitus perustuu maatilan talouskeskuksen sijaintikunnan perusteella määräytyviin alueisiin. Tiedot esitetään sekä koko maan tasolla että alueittain.

Käytössä oleva maatalousmaa -tilasto noudattaa pääosin Euroopan parlamentin ja neuvoston kasvinviljelytilastoasetuksen (543/2009) luokitteluja.

Kattavuus

Tilasto kuvaa maatalousmaan käyttöä eri kasvilajeittain ja ryhmittäin maa- ja puutarhatiloilla. Tilasto kattaa maatalous- ja puutarhayritysrekisteriin kuuluvien tilojen tiedot. Tilaston ulkopuolelle jää siten pelto- ja puutarha-ala, joka ei ole kohderekisterin tilojen hallinnassa.

Tilastolliset käsitteet ja määritelmät

Seosvilja: seosvilja (korsiviljat ja korsiviljat +öljykasvit), seoskasvustot (valkuaiskasvit + vähintään 50 % viljaa) ja seos: herne/härkäpapu/makea lupiini yli 50 % + viljaa

Muut kasvit: vihantavilja, auringonkukka, ruistankio, kinua, virna, kuitu- ja öljyhamppu, siemenmausteet ja lääkekasvit (paitsi kumina), seoskasvusto (valkuaiskasvi + öljykasvi), soijapapu, makealupiini, rehujuurikasvit sekä muut muihin ryhmiin kuulumattomat kasvit

Puutarhakasvit: avomaavihannekset, mansikka ja alle 5 vuoden ikäiset koristekasvit avomaalla kaikilta puutarhatilastoon kuuluvilta tiloilta

Monivuotiset puutarhakasvit: hedelmäpuut, marjapensaat ja taimitarhat kaikilta puutarhatilastoon kuuluvilta tiloilta

Kasvihuoneviljely: puutarhakasvien viljelyyn käytetty kasvihuonepinta-ala kaikilta puutarhatilastoon kuuluvilta tiloilta

Kotitarvepuutarha: kasvimaa kaikilta tiloilta sekä puutarhakasvit ja monivuotiset puutarhakasvit tiloilta, jotka eivät kuulu puutarhatilastoon (puutarhakasvien viljelyala yleensä alle 20 aaria)

Tilastoyksikkö

Tilasto kattaa kaikki suurimmat maatalous- ja puutarhayritysrekisteriin kuuluvat tilat. 

Tilaston perusjoukko

Tilaston kohdejoukko saadaan maatalous- ja puutarhayritysrekisteristä, joka kootaan vuosittain. Rekisteriin vuodesta 2013 lähtien kuuluvat maatalous- ja puutarhayritykset, joiden taloudellinen koko on vähintään 2000 €. Taloudellinen koko määritetään käyttämällä Standard Output (SO) menetelmää.

Ennen vuotta 2013 kohdejoukko saatiin maatilarekisteristä. Rekisteri kattoi maatilat, joilla oli käytössä olevaa maatalousmaata vähintään yksi hehtaari tai jolla oli kotieläimiä vähintään yhden kotieläinyksikön verran. 

Mittayksikkö

Kaikki viljelyalat esitetään tuhansissa hehtaareissa.

Viiteajankohta

Kalenterivuosi

Jakelutiheys

Kolmesti vuodessa

Lainsäädäntö ja muut sopimukset

Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Luonnonvarakeskuksesta (561/2014), lakiin ruoka- ja luonnonvaratilastoista (562/2014), tilastolakiin (280/2004), sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen kasvinviljelytilastoista (543/2009).

Lisää tietoa: Tilastolainsäädäntö

Tilastollinen tietosuoja

Tietosuojaperiaatteet

Tietosuoja on tilastotoimen perusperiaate, johon Luonnonvarakeskus on sitoutunut, ja jolla varmistetaan tiedonantajien luovuttaman tiedon luottamuksellinen käsittely. Yksikkötason tiedot ovat salassa pidettäviä, eikä niitä luovuteta koskaan hallinnolliseen päätöksentekoon, tutkintaan, valvontaan, oikeudenkäyntiin tai vastaavaan tarkoitukseen.

Tietosuoja ja –turva tietoja käsiteltäessä

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan ehdottomasti tilastolain (280/2004), henkilötietolain (532/1999) ja lain viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) sekä EU:n tietosuoja-asetuksen (2016/679) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan tahallisesta rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisää tietoa: Tietosuoja – Tilastot

Julkistamispolitiikka

Luonnonvarakeskuksen tilastojulkistukset julkistetaan arkipäivisin kello 9.00 Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilla. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkosivuille.

Julkistamiskalenteri

Tilastojen julkaisuajankohdat vahvistetaan syksyisin toiminnansuunnittelun yhteydessä. Seuraavan vuoden julkistamiskalenteri julkaistaan käyttäjille loppuvuodesta. Tilastojen julkistamiskalenteri sisältää tiedot tulevien julkistusten ajankohdista. Kalenterista on myös suorat linkit jo julkistettuihin tilastojulkistuksiin ja -julkaisuihin.

Pääsy julkistamiskalenteriin

Julkistamiskalenteri | Luonnonvarakeskus

Laadunhallinta

Laadunvarmistus

Luonnonvarakeskus noudattaa tilastoja laatiessaan Euroopan tilastojen käytännesääntöjä (Code of Practice, CoP) ja niihin pohjautuvaa laadunvarmistuskehikkoa (Quality Assurance Framework, QAF). Käytännesäännöt koskevat tilastoviranomaisten riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedonlaatua. Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Periaatteet ovat myös yhteensopivat Euroopan laatupalkintoperiaatteiden (EFQM) kanssa.

Laadun arviointi

Tilastossa tarkistetaan ja editoidaan maataloushallinnon rekistereistä saatu aineisto. Tilaston korkean laadun on taannut se, että lähes kaikki maatilat hakevat maataloustukea peltoalalleen ja annettuja tukihakemustietoja tarkistetaan.

Tarkkuus ja luotettavuus

Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti

Tilaston kohdejoukko päivitetään kerran vuodessa. Näin varmistetaan, että tilastossa ovat mukana kohdejoukon maatilat. Siten tilasto kattaa lähes 100 prosenttia kohdejoukostaan. Tilaston korkean laadun on taannut se, että lähes kaikki maatilat hakevat maataloustukea peltoalalleen ja annettuja tukihakemustietoja tarkistetaan.

Oikea-aikaisuus, johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus

Oikea-aikaisuus

Tietoja käytössä olevasta maatalousmaasta julkistetaan vuosittain yleensä kolme kertaa. Ensimmäinen ennakkotilasto julkistetaan kesäkuussa ja seuraava alueittaisia tietoja sisältävä ennakkotilasto heinäkuussa. Lopullinen tilasto julkistetaan seuraavan vuoden alkupuolella.

Ajallinen vertailukelpoisuus

Viljelykasvialoja on tilastoitu vuosittain vuodesta 1920 alkaen. Ennen vuotta 1990 maatila -käsite poikkesi hieman vuodesta 1990 alkaen käytetystä käsitteestä. Tämä tilastointiyksikön muutos vähensi kohdejoukkoon kuuluvien tilojen määrää ja samalla kokonaispeltoala pieneni. Ennen vuotta 1995 pinta-alatiedot perustuivat otantatutkimuksiin sekä 10 vuoden välein tehtyihin kokonaistutkimuksiin.

Tilastointi tarkentui vuonna 1995, mistä lähtien viljelyalat ovat perustuneet IACSista saataviin kokonaispinta-aloihin. Vuodesta 1995 alkaen myös tilaston luokittelu muuttui vastaamaan EU-luokittelua. Luokittelumuutos koski lähinnä kasviryhmien järjestystä, mutta suurin sisällöllinen muutos oli nurmialan jakaminen alle ja yli 5 vuoden ikäisiin nurmiin.

Vuosina 2000–2012 kokonaispinta-alat sisälsivät myös tukea hakemattomien tilojen alat. Perusrekisteri päivitettiin tukea hakemattomilla tiloilla vuosittain. 

Vuodesta 2013 lähtien tilaston perusrekisterinä on maatalous- ja puutarhayritysrekisteri. Kun rekisteriuudistus yhdisti aiemmat kaksi erillistä rekisteriä eli maatilarekisterin ja puutarhayritysrekisterin, poistuivat niiden pienestä määritelmäerosta johtuneet erot puutarhakasvien aloissa. Lisäksi rekisteriuudistuksen myötä tilaston kasvihuoneala vastaa tilastointivuotta, kun aiemmin ala oli edellisvuoden ala. Rekisteriuudistuksessa tilastoinnin piiristä poistui noin 4 200 tilaa, joiden taloudellinen koko alitti rekisterin alarajan 2000 €. Pois jääneiden tilojen käytössä oleva maatalousmaa oli yhteensä noin 29 000 hehtaaria eli hieman yli prosentin käytössä olevasta maatalousmaasta. 

Muut viljelykasvit -ryhmän alla esitetty kasviryhmittely muuttuu, jos siinä ollut kasviryhmä siirtyy omaksi ryhmäksi. Ennen vuotta 2013 tilastossa esitetty puutarhakasvien viljelyala saattaa hieman poiketa puutarhayritysrekisterin viljelyalasta. Yleensä puutarhayritysrekisteriin perustuva pinta-ala oli hieman suurempi kuin maatilarekisterin viljelyala. Ero johtui rekistereiden erilaisesta perusjoukosta.

Tilastoprosessi

Lähdeaineistot

Käytössä olevan maatalousmaan kasvien viljelyala perustuu Ruokaviraston maaseutuelinkeinohallinnon rekisteriin tallennettuihin tietoihin.

Tiedonkeruun tiheys

Vuosittain

Tiedonkeruumenetelmä

Tilasto kattaa maatalous- ja puutarhayritysrekisteriin kuuluvat tilat. Rekisterin perusjoukko muodostetaan vuosittain. Pääosa tilastoitavista tiedoista saadaan maaseutuelinkeinorekisteriin kuuluvasta maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmästä. Puutarhakasvi-, monivuotiset puutarhakasvi- ja kasvihuoneviljelyalatiedot saadaan vuosittain tehtävästä puutarhatutkimuksesta, jossa tiedot kysytään suoraan tiloilta. Tarkempi tilaston menetelmäkuvaus sisältyy puutarhatilaston laatuselosteeseen. Nurmialasta kuivaheinä-, säilörehu- ja tuorerehualat ovat laskennallisia. Maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmästä saadaan nurmiala, joka jaetaan kolmeen käyttötapaan satotutkimuksen tuloksien perusteella. Satotutkimuksessa tiloilta kysytään nurmen käyttötarkoitus ensimmäisen sadon käyttötavan mukaan. Satotutkimus on otantatutkimus, jossa otantamenetelmänä käytetään ositettua otantaa. Vuodesta 2006 alkaen otoskoko on ollut noin 6 000 tilaa.

Ennen lopullista tilastoa julkaistavat ennakkotiedot pohjautuvat edellisenä vuonna maatila- ja puutarhayritysrekisteriin kuuluneiden tilojen IACS:n viljelyalatietoihin kuluvalta vuodelta. Jos IACS ei sisällä vielä kaikkea tukihaun yhteydessä päivittyvää viljelyalatietoa, paikataan puuttuva viljelyala vastaamaan edellisen vuoden viljelyalaa ELY-keskustasolla. Kasviryhmittäinen paikkaus tehdään tallentuneiden tietojen suhteessa. Paikkaus tehdään yleensä ensimmäiseen ennakkotietoon, joka sisältää tiedot koko maan tasolla. Vuonna 2019 arviolta 98 prosenttia tiedoista oli saatavilla ensimmäiseen ennakkotietoon.

Aineiston/datan validointi

Mikäli tietojen käsittelyvaiheessa havaitaan esimerkiksi poikkeavan suuri havainto, tarkistetaan havainnon oikeellisuus.

Tiedon käsittely

Satotutkimuksen yhteydessä kerätyt tiedot estimoidaan käyttämällä normaalia ositetun satunnaisotannan korotuskerroinestimointia.