Juolavehnän ja öljykasvien tuhoeläinten vaihtoehtoiset hallintamenetelmät

Tavoitteet:

1) Tuottaa käytännön viljelyksille sovellettavaa tietoa juolavehnän vaihtoehtoisista torjuntamenetelmistä ja näiden kannattavuudesta sekä glyfosaatin mahdollisen poistumisen vaikutuksista viljelykiertojen suunnitteluun ja peltojen muokkauskäytäntöihin.

2) Tuottaa käytännön viljelyksille sovellettavaa tietoa öljykasvien tuhoeläinten, kirppojen ja rapsikuoriaisten, vaihtoehtoisista torjuntamenetelmistä ja näiden kannattavuudesta.

3) Lisätä viljelijöiden, neuvojien ja alan teollisuuden tietoisuutta vaihtoehtoisista kasvintuhoojien hallintakeinoista.

4) Edistää kansallisen kasvinsuojelun kestävän käytön toimintaohjelman (NAP, Tukes 2018) tavoitteita EU:n puitedirektiivin (2009/128/EY) mukaisesti.

Vaikuttavuus ja hyödyt:

Tutkimuksen tulosten perusteella pystytään laatimaan suositukset neuvonnalle, viljelijöille ja viljaa ja öljykasveja käyttävälle teollisuudelle tehokkaista ja taloudellisista juolavehnän ja öljykasvien tuhoeläinten vaihtoehtoisista hallintakeinoista.

Hankkeen tulosten avulla suomalaiset viljelijät pystyvät estämään juolavehnän runsastumisen pelloilla myös ilman glyfosaattia. Öljykasvien viljelyssä kirpat ja rapsikuoriaiset saadaan hallintaan uusilla kemikaalittomilla keinoilla. Hanke tuottaa uusia viljelykiertosuosituksia, jotka ohjaavat peltojen käyttöä. Uudet kasvinsuojelumenetelmät varmistavat suomalaisen kasvintuotannon kannattavuutta ja kilpailukykyä. Öljykasvien kotimainen tuotanto voi jatkua, mikä tukee omavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Kuluttajien luottamus vahvistuu siihen, että suomalainen maataloustuotanto ei uhkaa ympäristön ja ihmisten terveyttä.

Vaihtoehtoisten torjuntakeinojen käyttöönotto vähentää torjunta-aineiden käyttöä pelloilla NAP:in tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen tuottamat uudet viljelykiertojen ja kasvinsuojelumenetelmien suositukset voidaan ottaa huomioon ympäristötuen ehtoja päivitettäessä.